lauantai 29. kesäkuuta 2013

Etäosallistuminen blogimiittiin

Ciao!


Jos en olisi täällä, olisin siellä - eli Kaikki äitini reseptit -blogin Nannan kokoonkutsumassa ruokablogimiitissä. Osallistun siis etänä tähän epäilemättä riemukkaaseen tapahtumaan :)

Aloitamme alkupaloista. Jos ei näillä viimeistään herää ruokahalu, niin ei sitten millään!
 


Pizzamaistiaisia seuraavaksi:
 

Jälkiruuan ykkösasemaa pitää jäätelö, jota on saatava vähintään kerran päivässä. Tässä teille passionhedelmää ja limeä, lipaiskaa olkaa hyvät!


Sitten, jos olisin siellä blogimiitissä, paljastaisin jossain vaiheessa, että Etna päästää kaasua. Ihan koko ajan. Ei mitään tapoja, kertakaikkiaan ei.


Sisiliaterveisten kera toivotan maukasta ja lystikästä iltaa blogitapaamiseen!

- - -


P.S.: Olemme havainneet, että täällä toimii ruokailuvälinemafia :) Kaikkialla käytetään samanlaisia haarukoita ja veitsiä. Armastukseni epäili, että "Don Haarukka" hallitsee markkinoita ja velvoittaa ravintolat omiensa käyttöön...

perjantai 28. kesäkuuta 2013

Drinkkiravut

Soul kitchenissä oli tehty houkuttelevan hyvän näköisiä marinoituja rapuja, enkä malttanut pitkään pihistellä kokeiluja omassa keittiössä. Ostin pakastealtaasta tiikerirapuja, sulatin ne, kuorin apulaisen kera, ja laitoin muhimaan niitä varten tehtyyn drinkkiin :)

Tein pienen annoksen, josta riitti leivän kera sopivaksi alkupalaksi kahdelle. Niiiiiiiiiin hyvää!!!


DAQUIRI-RAVUT (alkupalaksi kahdelle)

200 g kuorellisia tiikerikatkarapuja (pakaste)

1/4 dl rommia
n. 1/2 tl tomusokeria
n. 1 rkl limetin mehua
1/4 dl oliiviöljyä
1/4 dl silputtua korianteria (lehtipersiljaa laitoin minä)
palanen silputtua (jalapeno)chiliä

Sulata ravut paketin ohjeen mukaan. Poista kuori ja suoli. Sekoita marinadin ainekset ja nosta ravut sekaan. Sekoita ja peitä kelmulla. Anna muhia 2-3 tuntia jääkaapissa.

Paista marinoudut ravut joko hyvin kuumalla paistinpannulla tai varrastikkuihin ujutettuna grillissä noin kolme minuuttia molemmilta puolilta.

Paistoaikana teet näppärästi kastikkeen ravuille:

25 g voita
1/4 tl tabascoa
pieni valkosipulinkynsi murskattuna
1/4 limetin mehu
ripaus suolaa

Sulata pienessä kattilassa voi ja lisää siihen muut ainekset. Kaada seos paistettujen rapujen päälle.

torstai 27. kesäkuuta 2013

Trifle Kotiharmin tapaan

Englantilainen jälkiruoka trifle pitänee sisällään jonkinlaista kostutettua kakkupohjaa, vaniljakastiketta, marjoja tai hedelmiä ja kermavaahtoa. Epämääräisyys määritelmässäni johtuu siitä, etten ole koskaan päässyt "aitoa" trifleä näkemään enkä maistamaan. Tästä johtuen toteutin triflestä oman näkemykseni, josta sukeutuikin hirmuisen maukas jälkiruoka.

Trifleen voi kai käyttää mitä vain kakkutyyppistä leivonnaista, vaikkapa kääretorttu- tai täytekakkupohjaa. Minä löysin jääkaapin perältä kolme pientä kuorruttamatonta raparperikuppikakkua, jotka nyt käytin tähän. Kostutukseen käytin raparperiliköörin ja veriappelsiinivissyn seosta. Keitin jälkiruokaa varten pienen satsin vaniljakastiketta ja vähän reilummasti raparperihilloketta (lopusta riittää aamupuuron kaveriksi). Tuoreita mansikoita ja kermavaahtoa laitoin myös.

Siinä olivat minun ainekseni. Sinä voit kasata oman triflesi oman keittiösi aarteista :)


TRIFLE (suluissa minun käyttämäni ainekset)

kakku-/käärettorttupohjaa/muffissia tms. (raparperikuppikakkuja)
kostutukseen mehua tai likööriä tai niiden seosta (raparperilikööriä + veriappelsiinivissyä)
hilloa tai hilloketta (raparperihilloketta)
vaniljakastiketta (paksuhkoa)
kermavaahtoa
marjoja tai hedelmiä (mansikoita)

Lado aineksia kerroksittain tarjoilukulhoon tai erillisiin tarjoiluastioihin joka ruokailijalle. Kostuta kakkupohjapaloja aina vähän. Anna jälkiruuan maustua ja mehevöityä hetken aikaa kylmässä ennen tarjoilua.

Voit halutessasi kasata jälkiruuan myös sellaiseen kulhoon, johon se mahtuu :) Ei tarvitse sitten täysimahaisena alkaa luutuamaan joka paikkaa...

sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

Sinappiset rucolaperunat

Jostain on kantautunut reseptivihkooni tällainen pottuohje. On niin hyvää, että kannattaa teidän muidenkin kokeilla! Lisukkeeksi voi kokeilla niin kalaa kuin lihaakin, makkarakin käy mainiosti. Liha-kala-makkaraosaston puuttuminen ei ole katastrofi, sillä perunoita popsii ilokseen ihan tällaisenaan.


SINAPPISET RUCOLAPERUNAT

n. 500 g uusia perunoita
1 tl sinapinsiemeniä
1 rkl sinappia
2 rkl sitruunamehua
1/2 tl suolaa
1 tl sokeria
rouhaisu mustapippuria myllystä
1/2 dl oliiviöljyä

kourallinen rucolaa

Keitä perunat kypsiksi ja valmistele sillä välin kastike. Paahda sinapinsiemeniä hetki kuumalla, kuivalla pannulla ja jäähdytä ne. Sekoita sinappi, sitruunamehu, suola, sokeri, mustapippuri ja öljy tasaiseksi seokseksi ja lisää joukkoon sinapinsiemenet (tämän voit tehdä kulhossa, josta aiot perunat tarjoilla). Silppua rucolaa vähän pienemmäksi ja sekoita kastikkeen joukkoon. Kaada vesi pois perunakattilasta, anna perunoiden jäähtyä kymmenisen minuuttia ja paloittele ne. Puolituskin riittää, jos perunat eivät ole kovin suuria. Lisää perunapalat kastikkeen joukkoon ja sekoita varoen. Anna maustua muutaman minuutin ajan ennen tarjoilua.

perjantai 21. kesäkuuta 2013

Lohiherkku

Uudet perunat ovat ihania sellaisenaan (kunhan vatsapoloni ensin niihin tottuu), mutta tässä on erinomainen lisuke niille: lohiherkku. Olen maininnut herkusta eräässä pikkujoulupostauksessa, mutta tämä ansaitsee tulla mainituksi vielä ihan omassa jutussaan.

Mistäpä muualtakaan ohje on peräisin kuin rouva H:lta :) Hänen reseptivarantonsa on ehtymätön ja erinomainen!


LOHIHERKKU

graavilohta
punasipulia (tai salottisipulia, jota minä nyt laitoin)
kuohukermaa
tilliä

Siivuta graavilohi ja paloittele suupalan kokoisiksi paloiksi. Silppua sipulia ja tilliä. Laita näitä kerroksittain tai jotenkin sekaisin kuppiin. Kaada päälle kuohukermaa niin että lohet juuri peittyvät. Anna ässettyä huoneenlämmössä, kunnes kerma jankittuu (miten tuon voisi muuten sanoa?). Välillä voi sekoittaa kevyesti. Kun lohiherkku alkaa olla tanakkaa, sen voi siirtää jääkaappiin.

Lohiherkku sopii paitsi uusien perunoiden kera nautittavaksi, myös esimerkiksi rieskan tai saaristolaisleivän päälle laitettavaksi. Toiset saattavat popsia sitä sellaisenaan...


Voisiko lohiherkkua kutsua salaatiksi? Onhan siinä sentään neljää eri ainesta sekoitettu keskenään. Keskustelua salaatista on käyty aiemminkin :)

HYVÄÄ JUHANNUSTA!

keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

"Nopea" ohraleipä

Siis tässä leivässä nopea osuus on sen syöminen :) Jos taloudessasi on useampi suu, pidä puolesi!

Glorian Ruoka&viini -lehdessä 4/2013 oli hyvä leipäresepti. Leivän valmistus pitää aloittaa edellisenä iltana laittamalla ohraryynit likoamaan, joten ei se siltä osin mikään pikaresepti ole. Taikinan teko muuten on melko vaivatonta. Täyteläistä makua leipä saa oluesta, joka toimittaa nesteen virkaa taikinassa. Leivo sinäkin nyt kotiisi juhannusleipä!


OLUEEN LEIVOTTU OHRALEIPÄ (2 leipää)

2 rkl kokonaisia ohraryynejä (minulla ei ollut niitä, laitoin kauraryynejä)
11 g kuivahiivaa
1 rkl hunajaa
3,33 dl huoneenlämpöistä vaaleaa olutta
2 rkl voita
2 tl suolaa
6 dl vehnäjauhoja
2 dl ohrajauhoja

pinnalle 2 rkl voita + 1 rkl hunajaa (sekä 4 rkl siemensekoitusta, jos haluat)

Laita edellisenä iltana ohraryynit likoamaan yhteen desilitraan kylmää vettä.

Sekoita hiiva ja hunaja leivontakulhossa. Lisää olut ja anna hiivan liueta 5 minuuttia. Sulata voi ja sekoita se olueen. Lisää myös suola. Vaivaa jauhoja taikinaan vähitellen. Sekoita liotetut ohrasuurimot pieneen määrään jauhoja ja lisää taikinaan. Vaivaa taikina sileäksi, mutta kovin pitkään sitä ei tarvitse vaivata. Peitä kulho leivinliinalla ja jätä kohoamaan vedottomaan paikkaan kahdeksi tunniksi.

Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen. Muotoile taikinasta kaksi pyöreää leipää ja laita ne leivinpaperin päälle pellille.  Tee terävällä veitsellä pari pitkittäistä viiltoa leipien pintaan.

Paista leipiä 15 minuuttia ja voitele ne sitten sulatetulla voilla, johon olet sekoittanut hunajan. Päälle voi ripotella siemeniä. Jatka paistamista vielä 15-20 minuuttia, kunnes leivät ovat kypsiä ja kauniin värisiä.

sunnuntai 16. kesäkuuta 2013

Kesäkurpitsaleipäset

Parvekkeen suojissa myhäilevä kesäkurpitsamme pukkaa nuppuja, joten toiveissa olisi saada jossain vaiheessa satoa. Kesäkurpitsa-halloumipihveihin päätyy ihan varmasti joku kurpitsa, ja myös kreikkalainen makkaravuoka voi saada osansa. Uusi kiva idea löytyi Hembakat-lehdestä 2/2011. Nämä kesäkurpitsaleipäset ovat maukas lisä hyvälle keitolle tai salaatille, mutta maistuvat myös ihan sellaisenaan.


KESÄKURPITSALEIPÄSET

25 g hiivaa
2 dl kädenlämpöistä vettä
1 tl suolaa
2 rkl oliiviöljyä
3 dl spelttijauhoja (minä laitoin grahamjauhoja)
2-3 dl vehnäjauhoja (laitoin 2 dl)
1 pieni kesäkurpitsa
oliiviöljyä voiteluun
sormisuolaa pinnalle

Liota hiiva veteen ja lisää joukkoon myös suola. Lisää öljy ja sekoita. Lisää lähes koko jauhomäärä kerrallaan, ja sekoita ja vaivaa hyvin. Nostata taikinaa puolisen tuntia, kunnes taikina on kaksinkertainen.

Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Jaa taikina 4-6 osaan (minulla oli kuusi palaa) ja kauli niistä ohuet pitkät levyt. Siivuta kesäkurpitsa ohuiksi siivuiksi, esim. juustohöylällä se onnistuu hyvin. Asettele siivuja limittäin taikinalevyjen päälle ja pensselöi viipaleet öljyllä. Ripottele pinnalle hippunen sormisuolaa. Paista leipäsiä noin 15 minuuttia, tai kunnes pinnalle on tullut vähän väriä.

keskiviikko 12. kesäkuuta 2013

Uusien makujen pinaattikeitto

Minä en saanut omasta pinaattikeitostani yhtä hehkuvan vihreää kuin Glorian ruoka & viini -lehden numerossa 4/2013 esitelty valkosipulinen pinaattikeitto oli. Liian vähän pääraaka-ainetta eli pinaattia nääs oli minulla. Makua sen sijaan en lähde moittimaan, päinvastoin siihen olin erittäin tyytyväinen. Pidän kovasti uunissa paahdetusta valkosipulista, ja ihanasti sen maku sopi myös pinaattikeiton joukkoon. Olen muutamia kertoja tehnyt myös hernekeittoa, johon tulee pakasteherneitä ja uunimuhitettua valkosipulia. Oikein maukasta sekin.

Aloita ruuanvalmistus valkosipulin paahtamisella. Ohjeessa paistetaan uunissa kokonainen valkosipuli, josta osa käytetään uunissa paahdettaviin valkosipulileipiin. Jos et tee leipiä, voit valita paahdettavaksi pienen kokonaisen valkosipulin ja käyttää sen keittoon kokonaan. Kananmunat ehdit keittää sillä aikaa kun valkosipulit muhivat uunissa.


VALKOSIPULINEN PINAATTIKEITTO (neljälle)

3 salottisipulia
2 rkl oliiviöljyä
3/4 paahdetun valkosipulin kynsistä
1 dl valkoviiniä
6 dl kasvis- tai kanalientä (minä käytin kanalientä, jota oli pakasteessa)
500 g tuoretta pinaattia (minulla oli vähemmän)
2 tl suolaa (määrä riippuu kasvis- tai kanaliemen suolaisuudesta)
1/4 tl valkopippuria
2 dl kuohukermaa

4 kananmunaa

Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen. Kääri kokonainen valkosipuli folioon ja kypsennä sitä uunissa 45 minuuttia. Poista sitten folio ja anna valkosipulin jäähtyä hiukan, jotta sitä on mukavampi käsitellä. Leikkaa valkosipulista "hattu" pois ja purista pehmenneet valkosipulinkynnet pois kuoristaan.

Keitä valkosipulin kypsyessä kananmunat. Keitä vesi kiehuvaksi, lisää joukkoon ripaus suolaa, ja nosta kananmunat varovasti veteen. 5 minuuttia 50 sekuntia kypsyneet kananmunat ovat lehden mukaan täydelliset. Kaada sitten kuuma vesi pois kattilasta ja laske kylmää vettä munien päälle.

Keittoa varten kuori ja hienonna salottisipulit. Kuullota sipulia öljyssä kattilassa viitisen minuuttia. Lisää paahdetut valkosipulinkynnet ja viini. Kiehauta muutaman minuutin ajan, kunnes viini on haihtunut. Lisää kattilaan kasvis- tai kanaliemi ja kuumenna kiehuvaksi. Lisää pestyt pinaatit, suolaa ja pippuria, ja kiehauta. Soseuta keitto sauvasekoittimella tai tehosekoittimessa. Vatkaa kerma löysäksi vaahdoksi ja sekoita vaahto keiton joukkoon juuri ennen tarjoilua.

tiistai 11. kesäkuuta 2013

Possu possun päällä eli pekoniin kääritty porsaanfilee

Olen huono tekemään ruokaa porsaanlihasta. Se vaatii aina runsasta reseptien plaraamista ja makujen hakua. Nyt otin vaikutteita täältä ja sain aikaan varsin maittavan sunnuntailounaan. Ajattelin pekonin tuovan ruokaan jo riittävästi makua ja suolaisuutta, joten jätin täytteestä chorizot kokonaan pois ja korvasin ne aurinkokuivatuilla kirsikkatomaateilla. Alkuperäisen ruuan mausta en tiedä, mutta meidän versiomme oli oikein erinomaisen makuista. Taikinakuortakaan en halunnut tähän - ehkä kokeilen sitä toisella kertaa.


TÄYTETTY PORSAAN SISÄFILEE (2-3 annosta)

n. 400 g:n painoinen porsaan sisäfilee (maustamaton)
suolaa, mustapippuria
vajaa paketti pekonia

2 reilua ruokalusikallista Philadelphia-juustoa
yrttejä (laitoin tuoretta basilikaa ja ruohosipulia sekä kuivattua persiljaa)
n. 1/2 dl aurinkokuivattuja (kirsikka)tomaatteja

Voit leikata fileen kahteen osaan, näin se on helpompi leikata levyksi. Leikkaa filee(t) pituussuunnassa levyksi (haitariksi, sanoo alkuperäinen ohje). Nuiji sitten kevyesti ja ripottele pintaan vähän suolaa ja pippuria.


Silppua yrtit ja sekoita ne tuorejuustoon. Silppua tomaatinpaloja vähän pienemmiksi ja sekoita ne joukkoon. Levitä juustotahnaa fileelevyjen päälle ja rullaa ne kääretortun lailla rullalle. Kiedo päälle pekonia, jolloin saat rullat pysymään kiinni. Paista rulliin joka puolelle pannulla kauniin ruskea pinta ja nosta ne sitten 200-asteiseen uuniin n. 20 minuutiksi. Laita sitten uunin lämpö pois ja anna lihojen olla uunissa vielä kymmenisen minuuttia.


Grillattu parsa, grillattu halloumijuusto ja yksinkertainen tomaattisalsa tekivät ateriasta oivallisen kesälounaan.

lauantai 8. kesäkuuta 2013

Kirsikkapannukakku

On jotenkin ollut ideat ja innostus ruuanlaitto- ja leivontarintamalla vähissä. Nyt löytyi molempia ja tein tuoreista kirsikoista pannaria. Hyvää!


KIRSIKKAPANNUKAKKU (noin puolikkaan uunipannullisen kokoinen uunivuoka)

3 pientä munaa
1/2 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
4 dl maitoa
1,5 - 2 dl vehnäjauhoja
pari ruokalusikallista rasvaa (esim. nestemäistä margariinia tai sulatettua voita)
ripaus suolaa
pari desiä tuoreita kirsikoita (älä kuvittelekaan laittavasi tähän säilykekirsikoita)

Sekoita munat ja sokerit, lisää maito, vehnäjauhot ja rasva sekä suolahippunen ja sekoita taikinaksi.

Poista kirsikoista kivet. Halkaise kirsikat. Kaada taikina leivinpaperilla vuorattuun uunivuokaan ja ripottele kirsikanpuolikkaat päälle. Paista 225 asteessa n. 25-30 minuuttia tai kunnes pannari on saanut kunnolla väriä ja on kypsä.