Härkis-kaalipata (vähän ruma, mutta paljon hyvä)

Kun näitä lihaproteiininkorvikkeita on lähdetty kokkeilemaan oikein urakalla, niin testattiin sitten myös Härkis. Se on mm. härkäpavuista valmistettu murumainen tuote, joka näyttää (ja tuntuu) paistetulta jauhelihalta. Erään viikonlopun ruokasuunnitelmissa oli tehdä kaalipataa punakaalista, jota oli vielä hyvänkokoinen köntti jääkaapissa, ja Härkis sopi siihen ajatukseen hyvin.

Härkiksen käyttö oli helppoa, sillä se on sellaisenaan valmis käytettäväksi. Sekä koostumuksensa että makunsa puolesta se sopi kaalipataan erittäin hyvin. Härkistä tulee ihan varmasti ostettua uudemman kerran.

Kaalipata ei ole kuvauksellista, mutta punakaalipata se vasta kumman näköistä olikin! Meinasin nimetä tämän halloweenkaalipadaksi. Maussa ei ollut moittimista, joten käytä vaan punakaalta, jos sitä sattuu sinulla olemaan. Minä laitoin lisäksi palan savoijinkaalta, kun se pyöri vihanneslaatikossa niin toiveikkaana päästä mukaan. Yleensä käytän kaalipadassa ohrahelmiä tai -ryynejä, mutta ne olivat loppu ja laitoin kauraryynejä (ei hiutaleita). Valitse sinä suosikkisi - tai sitä, mitä kaapissa on.

(PUNA)KAALIPATA HÄRKIKSELLÄ

0,75 dl kauraryynejä (tai ohraryynejä, tai riisiä)
n. 3 dl vettä
2 tl kasvisliemijauhetta

n. 700 g (puna)kaalta
1 sipuli
3 porkkanaa
1 pkt (250 g) Härkis-härkäpapuvalmistetta
2 rkl siirappia
1 tl rouhittua maustepippuria
n. 1 tl suolaa
1-2 dl vettä

Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen.

Laita kauraryynit kiehumaan kasvisliemeen. Kypsennä niitä sen aikaa kun saat muut hommat tehtyä. Suikaloi kaali ja silppua sipuli. Paista ainakin osa kaalisuikaleista kuumalla pannulla öljyssä. Tulee makua ja kypsyminenkin ehkä vähän nopeutuu. Kuori porkkanat ja siivuta ne ohuiksi kiekoiksi. Avaa Härkis-paketti.

Sekoita kaikki kaalipadan ainekset uunivuoassa - myös kauraryynien (tai ohran tai riisin) keittoliemi. Laita vuoka uuniin ja kypsennä noin 1,5 tuntia (tai pidempään matalammalla lämmöllä, jos haluat oikein unelmanpehmeää kaalipataa). Voit laittaa padan päälle kannen tai foliota jossain vaiheessa kypsenystä, jos näyttää, että pinta ruskistuu liikaa. Vaikka kaalipadassa ruskistunut pinta on pelkästään herkkua!

Syysillan ilo: Mummo Ankan omenapiiras

Jos on raparperipiiraiden kohdalla tullut miettineeksi reseptien runsautta, niin sama juttu on omenapiiraissa. Jokaiselle löytyy reseptiviidakosta oma suosikki ja kulloisenkiin tarpeeseen sopiva.

Jos haluat omenapiiraan, jossa painotus on omenoissa eikä taikinassa, niin kannattaa tehdä amerikkalaista omenapiirasta - sitä Mummo Ankan piirasta. Tein piiraan Hesarin ohjeen mukaan. Nams!

AMERIKKALAINEN OMENAPIIRAS

Täyte:  
noin 1 kg omenoita (esim. Granny Smith) 
1,75 dl (hillo)sokeria 
1 tl kanelia
maustemitallinen muskottia
ripaus suolaa 
2 rkl vehnäjauhoja 
2 rkl voita nokareina

Taikina: 
4,5 dl vehnäjauhoja 
0,5 tl suolaa 
2 rkl sokeria 
150 g kylmää voita 
vajaa 1 dl jäävettä

voiteluun kuohukermaa
pinnalle sokeria

Aloita valmistamalla täyte. Kuori omenat, poista siemenkota ja leikkaa omenat ohuiksi viipaleiksi. Sekoita keskenään sokeri, kaneli, muskotti, suola ja jauhot. Ripottele seos tasaisesti omenaviipaleiden joukkoon ja sekoita.

Tee taikina. Mittaa kuivat aineet kulhoon ja leikkaa voi ihan pieniksi paloiksi. Sekoita kuivista aineista ja voista murumainen seos. Lisää joukkoon kylmä vesi ja sekoita nopeasti taikinaksi. Kääri taikina kelmuun ja pane jääkaappiin puoleksi tunniksi. (Minä laitoin kymmeneksi minuutiksi pakasteeseen.)

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen.

Jaa viilentynyttaikina kahteen osaan ja pyöritä palloiksi. Pyöräytä ensin toinen paloista vehnäjauhoissa ja kaaviloi siitä kahden leivinpaperin välissä ohut, pyöreä levy, joka peittää pyöreän vuoan pohjan sekä reilusti reunat (halkaisija 23–24 cm). Kaaviloi toinen pala piirakan kanneksi samalla systeemillä.

Nosta omenaviipaleet vuoan keskelle korkeaksi keoksi ja vuole päälle voita.  Voitele taikinalevyn reunat vedellä, peitä piiras taikinakannella ja nipistele reunat kiinni. Voitele pinta kermalla ja ripottele päälle hieman sokeria. Pistele taikinakansi haarukalla tai leikkaa pintaan höyryaukkoja.

Pane omenapiirakka 200-asteiseen uuniin alatasolle 15 minuutiksi. Laske lämpöä ja kypsennä piirasta 175 asteessa noin 45 minuuttia. Anna jäähtyä ennen tarjoilua.

Kun piirakkaa ei malta jäähdyttää tarpeeksi, käy niin, että täytettä valuu leikkaamisen jälkeen vuoan pohjalle. Mutta ymmärrättehän - lämmin omenapiiras ja kylmä jäätelö, vastustamatonta!

Couscous-broilerpannu

Sohvalta ponnistuksesta kului vain puoli tuntia siihen, kun istuimme jo ruokapöydän ääressä hyvä ruoka lautasella. Couscous-broilerpannu sopiikin näin ollen kiireisempäänkin arkeen. Plusmerkinnän se saa myös vähätiskisyydestään. Koko homma valmistuu yhdellä pannulla.

Sumakkia lukuun ottamatta ruuan ainekset löytyvät mitä todenäköisemmin ihan tavallisesta ruokakaupasta. Ovat nimittäin melko laajat pienenkin kaupan valikoimat tätä nykyä. Sumakkia (punainen, aavistuksen kirpeä mauste) löytyy varmimmin etnisistä kauposta - tai radan takaa blogaanikollegalta :) Tänks!

COUSCOUS-BROILERPANNU (3-4 annosta)

1 pkt ohuita broilerfileitä
n. 1/2 tl suolaa
1/2 tl sumakkia
2 tl juustokuminaa
1 tl jauhettua korianteria
hiukan chilihiutaleita

2 valkosipulinkynttä
1 pieni sipuli
1 iso porkkana
puolikas paprika
1 tl kuivattua minttua
2 dl couscousia
n. 1/2 tl suolaa
1 tl hunajaa
1 tl balsamiviinietikkaa
2 dl vettä
lehtipersiljaa

öljyä paistamiseen

Kuumenna pannulla öljyä ja nosta broilerfileet paistumaan. Ripottele niiden pinnalle suolaa ja mausteet. Paista fileitä molemmin puolin, kunnes ne ovat kypsiä (ohuet fileet kypsyvät muutamassa minuutissa). Fileiden paistuessa silppua valkosipulinkynnet ja sipuli, kuori ja kuutioi porkkana ihan pieniksi kuutioiksi, ja hienonna paprika pieniksi kuutioiksi. Nosta kypsät fileet lautaselle.

Lisää pannulle hiukan öljyä ja paista siinä sipuleita, porkkanaa ja paprikaa noin viiden minuutin ajan välillä sekoitellen. Lisää sekaan minttu, hunaja ja balsamiviinietikka, ja sekoita. Lisää couscous ja suolaa, ja lopuksi vesi. Sekoita nopeasti, nosta broiskut päälle, ja laita tiivis kansi pannun päälle. Anna couscousin turvota ja kypsyä reilut viisi minuuttia kannen alla (tai sen aikaa kun couscouspaketti ohjeistaa). Koristele lehtipersiljalla.

Me lisäsimme lautaselle vielä turkkilaista jugurttia kastikkeen virkaa toimittamaan.

Liian kypsät riisit sekä lysähtänyt taikina (ja kokki)

Viime aikoina innostus keittiö- (ja blogi)hommiin on ollut hyvin laimeaa. Kuin ihmeen kaupalla olemme kuitenkin saaneet murua rinnan alle, ja välillä ihan hyvääkin ruokaa. Enimmäkseen vanhoja tuttuja ruokalajeja, vaikka ruokalehdissä ja -kirjoissa on useita to do -merkintöjä ja netissä lukematon määrä reseptejä on tähtimerkitty.

Kun sitten jostain olen oikein innostunut, ei ole tullut ihan priimaa. Yhdet sämpylät saivat hermon hirveän kireälle, kun ohjeen jauhomäärä ei tuntunut olevan ollenkaan kohdallaan ja taikinasta tuli jauhojen itsepäisestä lisäämisestä huolimatta lysähtänyttä lössöä. "Pyörittele palloiksi" -kohta ohjeessa raivostutti ja nauratti, koska lusikoin siitä lutrakkeesta kasoja uunipellille. Tuli epämääräisiä ja rumia sämpyläklönttejä, mutta maku oli kohtuullisen hyvä. Ei kannata kuitenkaan tehdä niitä uudelleen - kaksi viimeistä kohtuullisen hyvää mutta rumaa homehtui pussiin.

Eräs takaisku oli intialainen riisiruoka biryani. Tyrin riisin keittämisen. Ohjeessa käskettiin keittämään riisiä kuusi minuuttia. Olisi pitänyt uskoa ja olla tarkkana, eikä tyhjentää ja täyttää tiskikonetta ajatuksella "äkkiä tämän tässä hoidan ja sitten valuttelen riisikattilasta vedet pois". Ei ollut enää mitä valuttaa, koska riisit olivat kattilassa yhtenä möykkynä. Tönkköriisistä huolimatta ruuasta tuli erittäin hyvän makuista, mutta seuraavan päivän lämmityksessä se oli koostumukseltaan niin hirveää, että vain vaivoin sain annokseni nieltyä.

Tässä kuitenkin teille karitsa-biryanin ohje, sillä siitä tuli oikeasti hyvää. Mutta keittäkää riisiä vain kuusi minuuttia! Toistan: kuusi minuuttia!

Ruoan valmistus on aikaavievää, sillä lihan marinoitumiseen tarvitaan vähintään kaksi tuntia, ja paloista riippuen kypsennykseen melkein toinen mokoma. Maku kuitenkin palkitsee (ja koostumuskin oikein keitetyllä riisillä...).


Ohje löytyi englanninkielisestä Olive-lehdestä (July 2016).


Minä aion ottaa tämän ruuan kanssa vielä uusintaottelun:

KARITSA-BIRYANI (4-5 annosta)

1 kg karitsan niskaa (...sanoi ohje, mutta minulla oli n. 1 kg luullisia patalihoja)

1 sipuli
3 valkosipulinkynttä
5 cm:n pätkä tuoretta inkivääriä
2 reilun kokoista vihreää chiliä
6 rkl luonnonjugurttia (laitoin turkkilaista)
2 tl suolaa

2 tl chilijauhetta
1/2 tl kardemummaa
1 kanelitanko
6 neilikkaa jauhettuna (= noin 1/2 tl)
2 tl garam masala -mausteseosta

4 dl basmatiriisiä
1 ruukku tilliä
1 ruukku korianteria (tai lehtipersiljaa)

Aloita valmistamalla marinadi karitsanlihalle. Pilko sipuli, valkosipuli, inkivääri ja chilit hieman pienemmiksi paloiksi, ja surauta ne sauvasekoittimella tai blenderillä tahnaksi yhdessä jugurtin kanssa. Minä lisäsin seokseen myös suolaa, vaikkei sitä ohjeessa ollutkaan. (Ohjeessa ei ollut missään kohtaa mainittu suolaa.) Sekoita marinadi kulhossa lihapaloihin ja nosta jääkaappiin maustumaan vähintään kahdeksi tunniksi.

Keitä riisi. Huuhtele riisi ensin kylmässä vedessä 1-2 kertaa ja kaada huuhteluvesi pois. Kuumenna sitten kattilassa vettä kiehuvaksi, lisää veteen vähän suolaa ja heitä riisit sekaan. Keitä KUUSI minuuttia. Valuta ylimääräine vesi pois ja lisää riisin sekaan silputtua tilliä ja korianteria / lehtipersiljaa.

Kuumenna paistinpannulla öljyä (intialaiset käyttävät gheetä eli kirkastettua voita, käytä sinäkin jos tahdot) ja paista siinä chilijauhetta, kardemummaa, neilikkaa ja kanelitankoa muutaman minuutin ajan. Lisää pannulle karitsanlihat ja paista niihin väriä. Lisää pannulle sitten loraus vettä (ja loppu marinadi) sekä garam masala -mauste, laita kansi päälle ja anna lihojen muhia hiljalleen kiehuvassa liemessä, kunnes liha on pehmeää ja mureaa. Ohjeessa ajaksi oli määritelty tunti, meillä muhivat yli puolitoista tuntia. Kypsymisaika riippuu siitä, mitä osaa ruhoa lihat ovat ja kuinka suuria paloja.

Laita uuni kuumenemaan 180 asteeseen. Annostele uunivuokaan kerroksittain riisi - lampaanliha - riisi. Valuta pinnalle kirkastettua voita, jos haluat.

Peitä vuoka foliolla ja laita se uuniin 30 minuutiksi. Tarjoile ruoka esimerkiksi luonnonjugurtin, naanleivän ja mangochutneyn kanssa.

Meillä ei ollut mangochutneytä, mutta tein mangosta ruuan kylkeen pienen raikkaan salaatin.

Mifua kahdella mantereella

Nyt pukkaa monesta tuutista lihan korvikkeita, joita kiinnostaa kokeilla. Meillä syödään kasvisruokaa useamman kerran viikossa ja tähän asti on selvitty (ja ruokaisuutta saatu) oikein hyvin esimerkiksi erilaisia papuja ja tofua käyttämällä, mutta vaihtelu virkistää. Ja ruokabloggarilla kokeilunhalua riittää!

Härkis on vielä kokeilematta, mutta nyhtökauraa ja Mifua on testattu. Nyhtökauran löytäminen Oulun kokoisessa kaupungissa on onnenkauppaa, ja minulle paketin kuljetti parinkymmenen kilometrin päästä työkaveri - kiitos kuriirille! Mifua on paljon helpompi löytää. Meidän lähikaupassamme sitä on asemoitu raejuustojen viereen. Loogista, sillä onhan se ulkonäöltään ja koostumukseltaankin vähän samankaltaista. Raejuusto maistuu meille molemmille, ja sen vuoksi innostuin Mifuakin testaamaan. Rasiassa on vähän reilut 300 g ruokaraetta, ja se riitti kahden hengen taloudessa kahteen ruokaan. Toinen ruoka sijoittuu makumaailmaltaan Aasiaan, toinen Meksikoon.

Mifu oli ok, ja todennäköisesti ostan sitä uudelleenkin. Pitää vähän testailla, mihin se parhaiten sopii. Mukavaa Mifussa on se, että siihen tulee paistettaessa kiva paistopinta.

Nyhtökaura oli niin erilainen tuote kuin ruokarae, että niiden vertailu ei oikeastaan kannata. Me söimme nyhtökauraa tortillalättyjen välissä kasvisten ja guacamolen kera. Lämmitin valmiiksi maustetun tuotteen pannulla, ja lisäsin sekaan hiukan valkosipulia, juustokuminaa ja vettä (jotta tulee mehukkaampaa). Saimme vatsamme tehokkaasti täyteen ja maku oli hyvä. Tätäkin voi ostaa uudelleen - jos sattuu hyllyssä olemaan.

Tässä ohjeet wokkiin ja kaalikeittoon:

MIFU-KASVISWOKKI (pari annosta)

öljyä
1 sipuli
puolikas pienestä kukkakaalista
150 g ruusukaalta
2 porkkanaa
1 rkl tuoretta inkivääriä silputtuna
2 valkosipulinkynttä
puolikas vihreä chili (tai maun mukaan)
n. 150 g Mifu-ruokaraetta
2-3 rkl soijaa
2 rkl osterikastiketta
1 tl hunajaa

Suikaloi sipuli. Paloittele kukkakaalinpuolikas sopiviksi paloiksi. Poista ruusukaalien kannat ja siivuta kaalinpäät. Silppua inkiväärinpala ja valkosipulinkynnet sekä chili (jätä siemenet ja siemenkiinnikkeet, jos haluat enemmän potkua).

Kuumenna wokissa tai paistinpannulla vähän öljyä ja heitä kasvikset kuumalle pannulle paistumaan. Paista sekoitellen reippaassa lämmössä ja lisää ruokarae sekaan jo melko varhaisessa vaiheessa, jotta sekin ruskistuu. Kasviksiinkin saa tulla väriä. Kasvisten on hyvä jäädä napakoiksi, joten älä kypsennä ja pehmennä niitä liikaa. Lisää pannulle soijakastike, osterikastike ja hunaja, ja sekoita hyvin. Anna ruuan muhia vielä muutaman minuutin ajan, jotta kasvikset imevät makuja. Sekoita välillä. Soijakastikkeen määrällä voit säädellä ruuan suolaisuutta, joten laita sitä ensin vähän ja lisää tarvittaessa.

* * *

MIFU-KAALIKEITTO MEKSIKON HENGESSÄ

öljyä
1 sipuli silputtuna
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
3 porkkanaa viipaloituna
1 tl juustokuminaa
1/3 tl savupaprikajauhetta (hot)
1 paprika (värillä ei väliä) pieneksi kuutioituna
n. 250 g savoijinkaalta (tavallisellakin pärjää) ohuelti suikaloituna
1 tlk tomaattimurskaa
2 tölkillistä vettä
1 tl tummaa balsamiviinietikkaa
1 rkl hunajaa
suolaa, mustapippuria
1/2 rasiaa Mifu-ruokaraetta

Kuumenna kattilanpohjalla hiukan öljyä ja heitä sinne paistumaan sipulit ja porkkanat. Lisää joukkoon juustokuminaa ja vahvaa savupaprikajauhetta (jos käytät miedompaa savupaprikajauhetta, niin voit laittaa sitä vähän enemmänkin). Sekoita, anna paistua ja lisää sekaan paprikakuutiot ja kaalisuikaleet sekä tomaattimurska ja vesi. Mausta hunajalla ja balsamiviinietikalla sekä suolalla ja muutamalla rouhaisulla mustapippuria. Suolan määrän voit säätää mieleiseksesi.

Anna keiton kiehua vartin verran ja tarkista maut. Mifun voi lisätä keittoon sellaisenaan loppuvaiheessa. Minä kuumensin pannulla vähän öljyä ja ruskistin ruokaraetta ennen kuin lisäsin sen keittoon.

Lopuksi vielä kuva nyhtökauratäytteestä tortillalätyllä. Maistui!

* * *

Eikä ollut sponsoria. Ihan ite omin rahoin maksoin nämä tuotteet :)

Omenainen broilerkastike

Kun on ollut aktiivinen kokkailija jo... ööö, no, pitkälti yli kaksikymmentä vuotta, on ehtinyt nähdä monenlaisia trendejä sekä erilaisten raaka-aineiden nousuja ja tuhoja. Parikymmentä vuotta sitten muistelen käyttäneeni omenaa ruuanlaitossa useammin kuin nykyisin, ja trendi näkyy sen aikaisissa reseptiarkistoissakin. Muistan tehneeni esimerkiksi omenaista curry-katkarapukastiketta ja joitain possuruokia omenalla ryyditettynä, currylla tietenkin. Nyt löysin vuosien takaisesta K-kaupan reseptikansiosta omenaisen kanapastan ohjeen, jota päätin kokeilla näin omenakauden keskellä.

Sovelsin ohjetta vain vähän. En halunnut laittaa omenaa niin paljon kuin ohjeessa oli, vaan vain sen verran, että se antaa hentoa aromia. Ruuasta tulikin oikein maukas. Rosmariinipussia en meinannut ensin löytää maustekaapista millään, mutta onneksi löysin lopulta. Rosmariini täydensi kastikkeen makuja ihanasti dominoimatta makua liikaa.

OMENAINEN BROILERKASTIKE (PASTALLE)

n. 400 g broileria (kuutioin ohuita leikkeitä noin sentin kuutioiksi)
1 dl omenakuutioita (laitoin kotimaisia omenoita ihan pieniksi kuutioituna)
50 g pekonia suikaleina
1 sipuli hienonnettuna
1 valkosipulinkynsi hienonnettuna
reilu 10 cm:n pätkä purjoa renkaiksi leikattuna
1 dl ruokakermaa
120 g ranskankermaa
1 tl hunajaa
1/2 tl kuivattua rosmariinia
1 tl kanaliemijauhetta
suolaa, mustapippuria
(paistamiseen öljyä)

Paista pannulla ensin hetken aikaa pekonia ja lisää sitten sekaan sipulisilppu. Paista niitä sekoitellen, kunnes sipuli kuullottuu pehmeämmäksi ja pekoni rapsakoituu. Lisää pannulle tarvittaessa öljyä ja paista pekoni-sipuliseoksen kanssa myös broilerkuutiot. Lisää pannulle purjorenkaat, valkosipuli ja omenat ja paista vielä parin minuutin ajan välillä sekoitellen. Kaada pannulle kerma ja ranskankerma, ja lisää kanaliemijauhe, hunaja, rosmariini ja ripaus mustapippuria. Kun kastike alkaa kiehua, tarkista suola ja lisää sitä tarvittaessa. Anna kastikkeen kiehua vielä 5-10 minuuttia. Broilerkuutiot ovat niin pieniä, että ne kypsyvät joutuisasti.

Tarjoile broilerkastike esimerkiksi tagliatelle-pastan kera.

Kahden kukkakaalin katkarapusalaatti

Jos ei osaa päättää, missä muodossa laittaisi kukkakaalta salaattiin, kannattaa valita molemmat (tai kaikki) mielessä olevat vaihtoehdot. Minä paahdoin puolet kukkakaalista ja puolet laitoin salaattiin sellaisenaan. Tein mielestäni hyvän valinnan, ja hyvän salaatin!

KUKKAKAALI-KATKARAPUSALAATTI

1 pieni kukkakaali
vihreää salaattia pohjaksi (laitoin vajaan puolikkaan Cosmopolitan-salaattia ja ruukullisen mustakaalta)
n. 15 cm:n pätkä kurkkua
kymmenkunta miniluumutomaattia
3 isompaa tomaattia
reilu 100 g isoja (kuorittuja) katkarapuja
puolikas mango
hiukan oliiviöljyä, suolaa ja mustapippuria

Sulata katkaravut ja valuta niistä neste pois.

Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Leikkaa noin puolikas kukkakaali suupalan kokoisiksi paloiksi ja laita uunipellille leivinpaperin päälle. Lirauta päälle vähän oliiviöljyä, ripottele pinnalle suolaa ja rouhaise hiukan mustapippuria myllystä. Laita kukkakaalit uuniin paahtumaan siksi aikaa, että valmistat salaatin. Menee ehkä 10-15 minuuttia riippuen siitä, mikä kokoisia kukkakaalipalat ovat.

Riivi salaatinlehtiä pienmmiksi paloiksi ja levitä tarjoiluvadille. Pilko kurkut ja tomaatit. Leikkaa mangosta toinen sivu, kuori ja kuutioi se. Pilko loput kukkakaalin kukinnot pienemmiksi paloiksi. Lisää kaikki nämä salaatinlehtien päälle vadille. Ripottele myös katkaravut muiden ainesten joukkoon. Jos haluat lisätä salaattiin salaatinkastikkeen tai vinegreten jo valmiiksi, valuttele sitä päälle jo tässä vaiheessa.

Kun uunissa olevat kukkakaalit ovat pehmenneet ja saaneet vähän väriä, ota ne pois uunista ja lisää salaatin päälle.

Minä tein salaattiin nopean ja helpon kastikkeen:

1 rkl vaaleaa balsamiviinietikkaa
ripaus suolaa ja mustapippuria
1/2 tl kuivattua tilliä
1 tl hunajaa
1/2 tl dijonsinappia
2 rkl oliiviöljyä

Sekoitin ensin pienessä kupissa etikan, suolan, pippurin, tillin, hunajan ja sinapin. Lisäsin joukkoon öljyn ja sekoitin pienellä lusikalla vauhdikkaasti, jotta sain tasaisen vinegreten.