keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Lihapullapiilo

Jos sinulla on jääkaapissa valmiita lihapullia ja nokare perunamuusia, ei tarvitse kuin keitellä pikainen tomaattikastike niille kaveriksi, ja uuni hoitaa loput noin puolessa tunnissa. Sopiva arki-illan ruoka, vai mitä? Jos mitään ei ole valmiina, ei silloinkaan aikaa kulu tuntitolokulla. Perunoiden kypsymistä odotellessa ehtii puuhailla yhtä sun toista, esimerkiksi paistaa lihapullat ja keittää tomaattikastikkeen.

Tällainen "sheperds pie" tai "cottage pie" -tyyppinen ruoka on mainio tapa käyttää edellisestä ruokailusta jääneitä aineksia ja valmistaa niistä ihan uusi ruokalaji. Meillä perunamuusin alle on piilotettu aiemmin paitsi jauhelihaa, myös kalaa. Oikein hyvää!



LIHAPULLAPIILO eli LIHAPULLAT PERUNAMUUSIN ALLA

Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen.

Tee lihapullat esim. näin (tai ota jääkaapista valmiit lihapullat):

n. 500 g jauhelihaa
1 muna
0,5 dl maitoa
2 rkl korppujauhoja
2 rkl paahdettua sipulia (pussista)
1 tl kuivattua oreganoa
ripaus kuivattua rosmariinia
1 valkosipulinkynsi raastettuna
1 tl suolaa

Hienonna paahdettuja sipuleita hiukan, jos ne ovat kovin isoja paloja. Se onnistuu vaikkapa lusikalla morttelissa tai jossain kulhossa painelemalla. Sekoita sitten kaikki lihapullataikinan ainekset (ensimmäisenä maito ja korppujauhot keskenään) ja anna seoksen maustua vartin verran ennen lihapullien pyörittelyä. Paista lihapullat pannulla. Ei ole niin nuukaa, että ovatko vielä tässä vaiheessa kypsiä, sillä uuni kypsentää ne loppuun.


Tomaattikastike:

1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
ihan pieni nokare selleriä pienittynä tai ripaus sellerisuolaa
1 tl oreganoa
1 tl timjamia
hiukan chilirouhetta
1 tlk tomaattimurskaa
1 tl balsamiviinietikkaa (tummaa)
1 tl hunajaa
puolikas lihaliemikuutio
pari rouhaisua mustapippuria
suolaa tarvittaessa

Silppua sipuli ja hienonna valkosipulinkynnet. Kuullota niitä (ja sellerinmuruja, jos niitä käytät) muutaman minuutin ajan öljyssä kattilanpohjalla. Lisää sitten muut aineet ja anna kastikkeen kiehua sen aikaa, kun perunat kiehuvat.


Perunamuusi:

Tee kuten haluat ja miten tapanasi on tehdä. Minä keitin kuusi perunaa, survoin ne ja lisäsin maitoa vähän. Sitten lisäsin juustoraastetta kourallisen, sekoitin hyvin, ja lisäsin vielä maitoa kun sose oli melko tanakkaa jankkia. Maustoin yrttisuolalla ja ripauksella muskottipähkinää.


Kokoa paistos. Asettele uunivuoan pohjalle lihapullat ja kaada tomaattikastike päälle. Levitä päälle muusi ja tasoita pinta. Tee kuviot muusiin, jos haluat. Jos oikein fiiniä tahdot, voit pursottaa muusin. Laita paistos uuniin ja anna muhia siellä puolisen tuntia, tai kunnes päällä on haluamasi väritys.

Kannattaa pohtia jo etukäteen, tarvitseeko uuniin laittaa jotain uunivuoan alle. Ei kannata odotella, että pursuileekohan tomaattikastiketta vuoan laidan yli uunin pohjalle ja sännätä sitten pelastamaan tilannetta. Uunin pohjalle palanut tomaattikastike käryää ikävästi ja on tympeä siivota.


tiistai 29. joulukuuta 2015

Mustikkamarmoroitu juustokakku

Lupauduin valmistamaan jouluaattoillan kahvipöytään juustokakun. Tilaaja ei eritellyt toivettaan tarkemmin, joten olin hetken aikaa netissä surffattuani vähän sekaisin. Tekisinkö hyydytettyä vai paistettua? Suklaalla vai ilman? Rahkalla vai jugurtilla? Kastikkeella vai hedelmillä? Vaihtoehtoja oli älyttömästi, jo ihan suomeksi haettuna. Jossain vaiheessa tuli vastaan mustikkamarmoroitu juustokakku ja peli päättyi. Kakku näytti hyvältä ja resepti helpolta valmistaa, enkä ollut sitä aiemmin tehnyt.

Onneksi ei ole vielä uusi vuosi alkanut. Nimittäin sovittiin Jonnan kanssa, että tulevana vuonna kakut ajoissa pois uunista. Tämä juustokakku seisoi uunissa viisi minuuttia liian pitkään, kun hääräsin tiskin ääressä. Ensi vuonna sitten eri tavalla... Mutta ihan mahdottoman hyvä tästä juustokakusta tuli, vaikka rusketusta olikin hiukan liikaa pinnassa. Teen toistekin.

Tein kakun gluteenittomana eli vaihdoin ohjeen keksit gluteenittomiksi kekseiksi. Toimi hyvin.


MUSTIKKAMARMOROITU JUUSTOKAKKU (gluteeniton, jos vaihdat keksit gluteenittomiksi)

Pohja:
200 g Digestivekeksejä
75 g voita

Täyte:
500 g maitorahkaa
200 g maustamatonta tuorejuustoa
1 dl kuohukermaa
1,5 dl sokeria
3 kananmunaa
0,5 dl maissitärkkelysjauhoja (Maizena)
2 tl vanilliinisokeria
2 rkl sitruunanmehua

Päälle:
1 dl pakastemustikoita
3/4 rkl sokeria
1/2 tl Maizenaa

Ota mustikat sulamaan. Sulata voi. Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Hienonna keksit (monitoimikoneessa tai jos ei sellaista ole, perunamuusinuijalla painellen ja hieroen). Sekoita joukkoon sulatettu voi. Painele seos leivinpaperilla vuoratun irtopohjavuoan (halkaisija 24 cm) pohjalle, jonka reunat on voideltu.

Sekoita kaikki täytteen ainekset vatkaimella ja kaada seos vuokaan.

Mittaa sulaneet mustikat sekä sokeri ja Maizena kulhoon ja soseuta ne sauvasekoittimella. Lusikoi mustikkasosetta laikuiksi kakun pinnalle. Marmoroi pinta: Pidä veistä kohtisuorasti kakun pintaan nähden ja vedä sillä raitoja.

Paista kakkua 175 asteessa uunin alimmalla tasolla noin 50 minuuttia. Anna kakun jäähtyä rauhassa ennen kuin irrotat reunat. Kuuma / lämmin juustokakku repeää helposti (pintaan saattaa tulla repeämiä myös uunissa paistovaiheessa, mutta se ei haittaa). Irrota vain kakun reunat vuoan reunoista varovasti veitsellä, mutta jätä kakku vuokaan.
 
Anna kakun vetäytyä jääkaapissa muutaman tunnin ajan tai mielellään yön yli. Irrota kakku vuoasta vasta täysin jäähtyneenä. Tarjoa juustokakku jääkaappikylmänä.

tiistai 22. joulukuuta 2015

Ihan pieni piparkakkutehdas

Yritin etsiä omasta blogista piparkakkuohjetta, mutta en onnistunut löytämään. Piparkakut eivät ole Kokkeillaan-taloudessa niitä hanakammin syötyjä herkkuja, joten en leivo niitä edes vuosittain. Nyt tuli pyyntö tehdä pipareita aaton iltakahville, joten oli syytä laittaa taikina tekeytymään. Viimeksi kun tein pipareita, tein ne tällä ruispipariohjeella. Vaikken pipareista niin välitä, niin noita söin useamman. Nyt kokeilin eri reseptiä, sellaista johon ei tule kananmunaa. Vanhan ajan ruispipareiden ohje löytyi Liian hyvää -blogista. Taikinan tekeminen oli joutuisaa, ja kun se oli yön yli muhinut jääkaapissa, näytti ja tuntui se ihan piparitaikinalta (ja maistui!). Muutin ohjetta sen verran, että laitoin erillisten mausteiden sijaan piparkakkumaustetta, jota löytyi kaapista (ja jota ei enää seuraavaan jouluun kannattanut siellä jemmata). Lisäksi laitoin pomeranssinkuorta.

Ei-piparinystävänä näytän peukkua näille pipareille. Olen syönyt jo kolme possua.

Taikinan maltillisesta koosta nostan toisen käden peukun.


RUISPIPARIT (munaton)

3 dl Sunnuntain hienoja ruisjauhoja, ruissihtijauhoja (tavallinenkin käy)
1,5 dl perunajauhoja
1 rkl pomeranssinkuorimaustetta (perinteisemmästä mausta pitävät voivat vaihtaa pomeranssin määrän 1 tl ja kaneli 1 rkl)
1 tl kanelia
1 tl jauhettua neilikkaa
1 tl soodaa
1,5 dl voisulaa (noin 165 g)
1,5 dl tummaa siirappia
- See more at: http://liianhyvaa.blogspot.fi/2014/12/vanhanajan-ruispiparkakut-ja-sirpan.html#sthash.bPecKDX0.dpuf
3 dl Sunnuntain hienoja ruisjauhoja, ruissihtijauhoja (tavallinenkin käy)
1,5 dl perunajauhoja
1 rkl pomeranssinkuorimaustetta (perinteisemmästä mausta pitävät voivat vaihtaa pomeranssin määrän 1 tl ja kaneli 1 rkl)
1 tl kanelia
1 tl jauhettua neilikkaa
1 tl soodaa
1,5 dl voisulaa (noin 165 g)
1,5 dl tummaa siirappia
- See more at: http://liianhyvaa.blogspot.fi/2014/12/vanhanajan-ruispiparkakut-ja-sirpan.html#sthash.bPecKDX0.dpuf
3 dl Sunnuntain hienoja ruisjauhoja, ruissihtijauhoja (tavallinenkin käy)
1,5 dl perunajauhoja
1 rkl pomeranssinkuorimaustetta (perinteisemmästä mausta pitävät voivat vaihtaa pomeranssin määrän 1 tl ja kaneli 1 rkl)
1 tl kanelia
1 tl jauhettua neilikkaa
1 tl soodaa
1,5 dl voisulaa (noin 165 g)
1,5 dl tummaa siirappia
- See more at: http://liianhyvaa.blogspot.fi/2014/12/vanhanajan-ruispiparkakut-ja-sirpan.html#sthash.bPecKDX0.dpuf
3 dl ruisjauhoja
1,5 dl perunajauhoja
2 rkl piparkakkumaustetta
1 tl pomeranssinkuorta
1 tl soodaa
1,5 dl voisulaa
1,5 dl siirappia

Sekoita jauhot, mausteet ja sooda kulhossa. Sekoita toisessa kulhossa voisula ja siirappi, ja lisää ne kuivien aineiden joukkoon sähkövatkaimella reippaasti vatkaten. Taikina on tässä vaiheessa löysää. Laita kulhon päälle kelmu ja nosta kulho jääkaappiin odottamaan seuraavan päivän leivontahetkeä.

Kauli taikinaa pienissä erissä ohueksi ja tee pipareita. Paista ruispipareita 200 asteessa 6-8 minuuttia. Jos teet ihan pieniä possuja tai enkeleitä, kuten minä, niin noin 4 minuuttia paistoaikaa on riittävä.

sunnuntai 13. joulukuuta 2015

Söpöä, lämmintä ja makeaa: kuuma glögishotti

Mieleeni on painunut hauska tilanne joistain haalaripippaloista opiskeluaikana: Nuori mies kantaa käsissään jonkinlaista telinettä/tarjotinta, jossa hänellä on toistakymmentä Galliano hot shot -juomaa (likööriä, kahvia ja kermaa). Ystäväni kanssa riensimme joutuin hänen vierelleen aikeenamme ostaa lasilliset. Olimme aivan hölmistyneitä, kun ne eivät olleet myynnissä. Poikanen oli ostanut kaikki itselleen ja laskeutui nyt lattianrajaan nautiskelemaan niistä. Herrasmiehenä hän kuitenkin pelasti neidot pulasta ja tarjosi myös meille drinkit - kiitos.

Tuota hot shottia ei ole tainnut tulla koskaan itse tehtyä, eikä kovin usein viime aikoina muutenkaan nautittua. Kun näin Valion sivuilla kuuman glögishotin ohjeen, olin heti myyty! Tätä kokkeillaan!

Nyt olen testannut glögishotin sekä tavallisella glögillä että Valion Hehku-glögillä. En osaa sanoa, kumpi on parempaa - ehkä kumpikin :) Hehku on tummempaa, joten siitä ei tule niin heleän näköinen, kuin ns. tavallisella glögillä.



GLÖGISHOTTI (1 kpl)

2 cl "43"-likööriä (Cuarenta y tres)
2 cl kuumaa glögiä (tavallista alkoholitonta kaupan glögiä)
1 rkl kuohukermaa (hyvin löysäksi vatkattua)
koristeeksi muutama hippunen kardemummaa ja kanelia (tai vaniljasokeria)

Vaahdota kerma löysäksi vaahdoksi. Kuumenna glögi. Kaada shottilasiin ensin likööri, ja sen jälkeen kuuma glögi teelusikan kautta, jotta se jää liköörin pinnalle. Kerman saat pinnalle samalla tavalla lusikkaa käyttäen. Koristele hippusella kardemummalla ja kanelilla.

Kumoa shotti suuhusi kertalaakista. Jos siemailet hiljalleen, tulet juoneeksi ensin kerman ja glögin, ja lopuksi vasta liköörin. Kerralla huitaistuna saat suuhusi ihanat maut yhtä aikaa.


* * *

Glögishotit nautittiin eilen illalla oululaisten ruokabloggareiden pikkujouluissa Rommirusinan taloudessa. Lämpimät kiitokset isäntäväelle ja koko seurueelle pikkujoulutunnelmasta ja ähkystä!


perjantai 11. joulukuuta 2015

Klementiinipannacotta

Itsenäisyyspäivänä otin pakasteesta mansikoita sulamaan pannacotta mielessäni, mutta päädyinkin valmistamaan klementiinipannacottaa. Huomasin nimittäin, että hedelmäkorissa pyörii vähän rasittavan (ja rasittuneen) näköisiä klementiinejä, ja päätin käyttää ne jälkiruokaan. Impulsiivista, järkevää, säästäväistä ja luovaa - eli hävikistä herkkua. Ja hyvää!


KLEMENTIINIPANNACOTTA (2-3 annosta)

2 dl kuohukermaa
puolikkaan klementiinin kuori
5 rkl klementiinin mehua
1,5 rkl sokeria
n. 35 g valkosuklaata
1 dl turkkilaista jugurttia
2 liivatelehteä

Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen.

Kuori klementiinin kuorta kuorimaveitsellä ja laita kattilaan. Kaada päälle kerma ja klementiinistä puristettua mehua sekä lisää joukkoon sokeri. Kuumenna lähes kiehuvaksi ja sekoittele, kunnes sokeri sulaa. Paloittele suklaa ja lisää kuumaan kermaan. Sekoita, kunnes suklaa sulaa.

Nosta klementiininkuoret pois kermaseoksesta ja lisää sinne lionneet liivatelehdet. Sekoita hyvin. Lisää joukkoon jugurtti, sekoita, ja annostele jälkiruokamaljoihin. Anna hyytyä jääkaapissa vähintään kaksi tuntia.


tiistai 8. joulukuuta 2015

Poronpaistia ja punajuuriohrattoa

Olen ujuttanut vuosien varrella hiljalleen punajuurta Armastuksen ruokavalioon. Säilykepunajuuri tai punajuurisalaatti eivät (vielä) uppoa, mutta esimerkiksi paahdettu punajuuri näyttää menevän alas jo helposti. Tästä rohkaistuneena päätin tarjota itsenäisyyspäivän illallisella punajuuriohrattoa eli punajuurella maustettua ohraa. Sain inspiraation Nannan punajuuriohratosta, mutta valmistin oman versioni hiukan eri tavalla.

Punajuuriohraton kylkeen paistoin pienen poronpaistin, josta tuli mahdottoman mehevä. Netin ohjeissa paistin sisälämpötila vaihteli melko lailla, joten arvoin jonkun sopivan lämpötilan hiukan niiden keskiarvon alapuolelta eli 55 astetta. Mausteena oli suolan lisäksi katajanmarjaa ja timjamia. Ai että tuli hyvää!


PORONPAISTI

n. 500 g:n poronpaisti (sisäpaisti)
pari timjaminoksaa
puolenkymmentä katajanmarjaa
suolaa ja mustapippuria
tilkka öljyä

Nosta paisti huoneenlämpöön noin 45 minuuttia ennen valmistamista. Aloita valmistus laittamalla uuni lämpiämään 120 asteeseen. Kuumenna paistinpannulla hiukan öljyä ja laita sinne lämpiämään myös timjaminoksat ja katajanmarjat. Paista niitä hetki ja nosta sitten paisti pannulle. Paista joka puolelle kauniin ruskea pinta, ripottele pintaan suolaa ja mustapippuria, ja nosta paisti uuninkestävälle vadille. Tuikkaa paistiin paistolämpömittari ja nosta paisti uuniin. Kun mittari näyttää 55 astetta, nosta paisti uunista ja kääräise se folioon. Anna levätä foliossa 15-20 minuuttia ennen kuin leikkaat paistin siivuiksi.



PUNAJUURIOHRATTO

1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
250 g punajuurta (raakana)
2 rkl oliiviöljyä
2,5 dl ohrahelmiä
n. 8 dl vettä
1 kasvisliemikuutio
n. 1 dl Västerbotten-juustoa raastettuna
suolaa ja mustapippuria
2 tl tuoretta timjamia silputtuna
vajaa 1 tl balsamiviinietikkaa

Kuori ja silppua sipuli ja valkosipulinkynnet. Kuori punajuuri ja raasta se hienolla terällä. Kuumenna kattilassa öljyä ja kuullota sipulia siinä hetken aikaa. Lisää kattilaan punajuuriraaste ja valkosipuli ja kuullota sekoitellen vielä vähän aikaa. Lisää kattilaan ohrahelmet, sekoita ja lisää kuumaa vettä sen verran, että ohra peittyy (ei siis kaikkea vettä kerralla). Heitä kattilaan kasvisliemikuutio. Anna ohran kypsyä ja lisää kuumaa vettä aina välillä, ettei ohratto pala pohjaan. Kun ohra alkaa olla kypsää, muttei ihan lötköpehmeää, lisää joukkoon juustoraaste. Ohraton koostumus on pehmeän puuromainen, ei tönkkö, joten säädä koostumusta kuumalla vedellä. Terävöitä makua tilkalla balsamiviinietikkaa, ja mausta ripauksella mustapippurilla ja timjamilla. Suolaa voi lisätä oman maun mukaan.

tiistai 1. joulukuuta 2015

Nuijat tamarindimarinadissa

Jokihaka kokkaa -blogin tamarindikananpoikaohje jysähti minuun kuin salama ja vaikutus tuntuu yhä vain. Olen aina ollut vähän hämmennyksissäni tamarinditahnan kanssa - ostanut sitä muutamia kertoja, käyttänyt johonkin (en muista mihin), mutta joka kerta löytänyt jossain vaiheessa purnukan sisällön homehtuneena. Eipä enää homehdu! Tuolla Jokihaan ohjeella (tai jollain sovelluksella, kuten nytkin) marinoin nykyään usein broileria, aika usein paistileikkeitä tai koipipaloja. Suosittelen tarttumaan kaupassa tamarindikastikepurkkiin (löytyy varmimmin itämaisten kastikkeiden ja ainesten hyllystä) ja kokeilemaan tällaista.

Lisukkeeksi söimme riisiä ja siitakesieni-suippopaprikapaistosta. Hyvää.


TAMARINDIBROILERIA

n. 800 g broilerin koipipaloja (tai paistileikkeitä)
reilu 2 rkl tamarinditahnaa
3 tl hunajaa
ripaus chilihiutaleita
3 valkosipulinkynttä raastettuna
1 tl raastettua tuoretta inkivääriä
reilu 1 tl suolaa
2 tl soijakastiketta

Sekoita marinadiainekset kulhossa. Nostele broilerpalat muovipussiin ja kaada tahna päälle. Heiluttele broiskupaloja pussissa, jotta marinadi leviää kaikkiin paloihin. Nosta pussi jääkaappiin vähintään tunniksi.

Nosta broiskut jääkaapista huoneenlämpöön noin puoli tuntia ennen kuin laitat ne uuniin. Laita uuni kuumenemaan 220 asteeseen. Asettele broilerpalat uunipellille leivinpaperin päälle ja nosta kuumaan uuniin. Paista 50 - 60 minuuttia, mutta käännä puolivälissä, jotta kumpikin puoli saa kauniin värin.


SIITAKESIENIÄ JA SUIPPOPAPRIKAA

100 g siitakesieniä
öljyä
1 (salotti)sipuli
2 valkosipulinkynsi
2 suippopaprikaa
2 rkl soijakastiketta
vajaa 1 tl gochujang-chilitahnaa

Suikaloi sienet, sipuli ja paprikat. Hienonna valkosipulinkynnet. Kuumenna paistinpannulla öljyä ja paista ensin sieniä sen verran, että niistä haihtuu neste. Lisää sitten pannulle paprikasuikaleet, sipulit ja valkosipulit. Paista sekoitellen hetken aikaa, mutta älä pehmeäksi. Lisää pannulle soijakastiketta ja chilitahnaa ja sekoita hyvin. Valmista!

sunnuntai 29. marraskuuta 2015

Tämän viikon ruusukaaliruoka

Meillä syödään todella paljon ruusukaalta. Sitä voi valmistaa niin monella tavalla (muutamia mainitakseni), ja aina on hyvää. Erään arki-illan harmauden (pimeyden) kirkasti nopeasti valmistuva ateria, jossa oli paistettua kuhaa, avokadokastiketta ja ruusukaalta pienellä pekonilisällä. Pekonia laitoin, kun sitä puoli pakettia sattui jääkaapissa olemaan, mutta sen käyttö ei ole millään muotoa pakollista. Kävi mielessä, että jos olisi ollut parmankinkkua, olisin paahtanut sitä rapsakaksi ja lisännyt ruusukaalien joukkoon lopuksi. Avokadokastike sopii ruusukaalien seuralaiseksi, vaikkei lautasella kalaa olisikaan.


RUUSUKAALTA PAISTINPANNULLA

1/2 pkt pekonia
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
300 g ruusukaalta
ripaus suolaa ja mustapippuria
1/4 dl vettä
hiukan hunajaa (olin ottanut hunajan jo pöydälle, mutta aikomuksestani huolimatta unohdin laittaa)

Leikkaa ruusukaalien kannat pois ja poista uloimmat lehdet, jos ne näyttävät nahkeilta ja huonoilta (yleensä poistan aina). Leikkaa ruusukaalit ohuiksi siivuiksi. Silppua sipuli ja hienonna valkosipulinkynsi.

Kuumenna paistinpannulla tilkka öljyä ja kuumenna se. Jos käytät pekonia, leikkaa se saksilla suikaleiksi suoraan pannulle ja paista rapsakaksi. Lisää vasta sitten ruusukaalit, sipuli ja valkosipuli. Paista muutaman minuutin ajan reippaalla lämmöllä. Ruusukaalit voivat ottaa vähän väriäkin paistamisessa. Mausta suolalla ja pippurilla. Myös hunajaa voi ihan vähän lisätä. Lisää pannulle vesi, sekoita ja anna hautua pari minuuttia. Ruusukaalien ei tarvitse pehmetä kokonaan.


AVOKADOKASTIKE

1 avokado
1 salottisipuli
puolikas pienestä valkosipulinkynnestä
1/2 limetin mehu
ripaus suolaa ja mustapippuria
n. 3 rkl turkkilaista jugurttia

Halkaise avokado, poista kivi ja lusikoi hedelmäliha kuoresta kulhoon. Sörssää se haarukalla. Ei tarvitse tavoitella kovin tasaista ja sileää. Hienonna salottisipuli ja valkosipulinkynsi ja sekoita ne avokadon joukkoon. Purista sekaan myös puolikkaan limetin mehu, mausta, ja sekoita joukkoon lopuksi jugurttia. Kastike on paksua ja lusikoitavaa, tahnamaista.

maanantai 16. marraskuuta 2015

Sipulikeiton uudet vivahteet

Sipulikeitto lämmittää kehoa ja mieltä. Sen valmistaminen kestää tovin, mutta odotus kannattaa, sillä keitto on pehmeän aromikasta ja ihanaa. Tänä syksynä löysin netistä ohjeen, jossa keittoon oli käytetty myös fenkolia (johon olen hiljalleen totutellut ja ihastunut) sekä sieniä (kestosuosikki). Yhdistelmä tuntui aivan vastustamattomalta. Valmistin siis pimeän ja viileän illan iloksi sipuli-fenkoli-sienikeittoa ohjeen aineksilla, mutta määriä soveltaen. Sieniä olisi saanut olla lisääkin (ja muitakin kuin siitakesieniä), mutta nyt ei muuta ollut. Hyvää tuli! Siivu ruislimppua täydensi makunautinnon.


SIPULIFENKOLISIENIKEITTO (noin 4 annosta)

n. 4 rkl oliiviöljyä
n. 400 g sipulia
1 fenkoli (minulla oli reilut 150 g)
3 valkosipulinkynttä
7 dl vettä
1 kasvisliemikuutio
100 g sieniä (laitoin siitakesieniä)
1/4 dl kuivaa valkoviiniä
suolaa maun mukaan
reilut rouhaisut mustapippuria myllystä
1 rkl tuoretta silputtua timjamia

Kuori sipulit ja suikaloi ne ohuiksi suikaleiksi. Halkaise fenkoli ja suikaloi sekin ohuiksi suikaleiksi sipulin lailla. Kuumenna kattilan pohjalla noin 2 rkl oliiviöljyä ja heitä sipuli- ja fenkolisuikaleet sekaan. Paista suikaleita ensin hetken aikaa aika voimakkaalla lämmöllä ja vähennä sitten lämpöä. Anna sipuleiden ja fenkoleiden paistua ja pehmentyä välillä niitä sekoitellen noin 45 minuuttia. Niiden ei ole tarkoitus kärventyä, mutta ei ole vaaraksi, jos hitusen ruskistuvat. Pääasia, että pehmenevät, jolloin niistä tulee ihanan makeita. Kuori sitten valkosipulinkynnet, hienonna ne ja lisää kattilaan. Paista vielä pari minuuttia. Lisää kattilaan vesi ja kasvisliemikuutio ja jätä kiehumaan.

Suikaloi sienet. Kuumenna paistinpannulla pari ruokalusikallista öljyä ja paista sieniä siinä, kunnes ne saavat hiukan väriä. Lisää pannulle viini ja anna kiehahtaa. Kaada sienet viineineen kattilaan ja sekoita keittoa. Lisää maun mukaan suolaa ja kunnon rouhaisut mustapippuria sekä tuoretta timjamia.

torstai 5. marraskuuta 2015

Myskikurpitsaa ja inkivääritomaatteja

Että osaa paahdettu kurpitsa olla hyvää! Kesken ruuanlaiton maistoin yhden pienen siivun uunissa paahdettua kurpitsaa ja jouduin kovasti pidättelemään itseäni, etten olisi siltä seisomalta popsinut useampia. Paahdettujen kurpitsojen oli määrä päätyä (ja koska hillitsin itseni, niin ne myös päätyivät) ruokalajiin, jonka merkkasin Yotam Ottolenghin uudesta "Nopi" -keittokirjasta, heti kun sen käsiini sain. Kurpitsan lisäksi siihen tuli uunissa paahdettuja ja mm. inkiväärillä maustettuja tomaatteja sekä limetillä ja kardemummalla maustettua jugurttikastiketta. Kuulostaako houkuttelevalta? Kuulostaa ja on!

Yksi hankala asia tässä ruuassa on: valmistusaika. Ei nimittäin kuulu niihin arki-illan nopeisiin. Sekä kurpitsojen että tomaattien paahtaminen vie aikaa, etenkin tomaattien. Mutta ajan kanssa hyvä tulee.


MYSKIKURPITSAA JA INKIVÄÄRITOMAATTEJA (4 annosta)

1 keskikokoinen myskikurpitsa (n. 800 g)
6 isoa luumutomaattia
3 cm:n palanen tuoretta inkivääriä
1 punainen chili
2 valkosipulinkynttä
3 rkl muscovadosokeria (laitoin fariinisokeria)
oliiviöljyä
suolaa ja mustapippuria

Laita uuni kuumenemaan 240 asteeseen. Halkaise kurpitsa ja kaaputa siemenet pois esimerkiksi lusikalla. Leikkaa kurpitsanpuolikkaista noin parin sentin paksuisia siivuja ja levitä ne leivinpaperin päälle pellille. Ohjeessa niitä ei kuorita, mutta minä kuorin. Ripistele päälle vähän oliiviöljyä, suolaa ja mustapippuria. Paahda 35 - 40 minuuttia, tai kunnes kurpitsat alkavat pehmetä ja saavat vähän väriä.

Kun otat kurpitsat pois uunista, vähennä uunin lämpöä 170 asteeseen. Halkaise tomaatit ja asettele ne leikkuupinta ylöspäin uunipellille leivinpaperin päälle. Ripottele pinnalle hiukan suolaa ja oliiviöljyä. Paahda uunissa 1 h 20 minuuttia.

Valmista inkivääritahna tomaateille. Kuori ja raasta inkiväärinpala ja valkosipulinkynnet ja silppua chili (siemenet ja siemenkiinnikkeet voi poistaa, niin ei tule niin tulista). Sekoita ne yhdessä sokerin ja suolaripauksen kanssa tahnaksi. Ota tomaatit uunista ja levittele tahnaa tomaatinpuolikkaiden päälle. Laita tomaatit vielä uuniin 40 minuutiksi karamellisoitumaan.


Limettijugurtti:

120 g kreikkalaista jugurttia (käytin turkkilaista)
1/4 tl kardemummaa
puolikkaan limetin kuori raastettuna
1,5 tl limetin mehua
ripaus suolaa ja mustapippuria

Sekoita ainekset kastikkeeksi.

Levittele paahdetut kurpitsat ja inkivääritomaatit tarjoiluvadille. Roiski päälle jugurttikastiketta. Päälle voit ripotella
    - tuoretta korianteria
    - paahdettuja ja rouhittuja cashewpähkinöitä
    - paahdettua sipulia (ohjeessa oli, minulla ei ollut)


keskiviikko 28. lokakuuta 2015

Omenasabayone marjojen kera

Arkistosta löytyy usein aarteita. Kun netissä pörräämisen sijaan kurkistaa omaan keittokirjahyllyynsä ja selailee kirjoja ja kansioita, löytää mitä ihanampia reseptejä. Meillä on kansiollinen K-marketin reseptejä joltain vuosikymmeneltä, ja sieltä on löytynyt kokkeiltavaksi monia kivoja ruokia. Nyt testiin pääsi omenamehusta valmistettu sabayone-jälkiruokakastike/-vaahto. Yleensä sabayone eli viinivaahto valmistetaan nimensä mukaisesti viinistä, mutta nyt nesteenä oli omenamehua. Omenamehuversio oli mielestäni ihanan raikas ja suorastaan vastustamaton - ja minun makuhermoihini paremmin iskevää kuin joskus marsalasta tekemäni vaahto.

Mutta mikä on oikea nimi ja kirjoitusasu? Sabayone? Zabaione? Zabaglione? Vai olisiko helpointa sanoa "vaahto"? Ainakin on helppo sanoa "ihanaa"!!!


OMENASABAYONE JA MARJOJA (2 annosta, reilusti vaahtoa)

2 keltuaista
50 g sokeria
1 dl omenamehua
1 tl sitruunamehua

200 g jäisiä/kohmeisia marjoja (minulla oli mustikoita, vadelmia ja mansikoita)

Kuumenna kattilassa vettä kiehuvaksi. Sekoita kastikeainekset teräskulhossa (tai toisessa kattilassa) vispilällä sekaisin. Nosta kulho vesikattilan päälle (ja anna kattilassa olevan veden poreilla koko ajan). Vatkaa kastikeaineksia (vispilällä tai sähkövatkaimella) kulhossa vesihauteen päällä kunnes kastike sakenee. Kastike lämpenee ja alkaa höyrytä jossain vaiheessa kevyesti. Silloin täytyy olla varovainen, ettei kastike kuumene ja kypsy liikaa ja kokkaroidu munakokkeliksi. Valmis kastike on vaahtomaista ja paksuhkoa, eikä pohjalla ole yhtään omenamehua.

Annostele kohmeiset marjat uuninkestäville / kuumuutta kestäville astioille. Jaa päälle vaahto. Tohota pintaan kaunis väri tohottimella eli kaasupolttimella.

Ellet omista tohotinta, voit gratinoida vaahdon uunissa 225 asteessa grillivastusten alla, kunnes pintaan tulee kaunis väri. Jos käytät annokset uunissa, voivat marjat olla ihan jäisiä. Muuten kohmeiset, hiukan jo sulaneet marjat toimivat paremmin.

lauantai 24. lokakuuta 2015

Kurpitsaa ja spagettia = herkkua!

Kurpitsa on riittoisaa. Tein jo aiemmin puolikkaasta myskikurpitsasta ihanaa salaattia (ohje tulossa), ja jäljelle jääneestä puolikkaasta ryhdyin tekemään Nannan kurpitsasalsaa. Yhä vain jäi kurpitsaa, noin kolmen desin verran kuutioita. Päätin paahtaa nekin ja yks kaks keksin, että käytän ne pasta-annoksiin. Ihan sillä hetkellä en tiennyt vielä miten, mutta sekin kirkastui hetken päästä. Paahdetut kurpitsakuutiot olivat sellaisenaankin aivan ihania, mutta kun aloin sekoitella niihin muita aineksia, niin tuloksena oli hullun hyvä lisä spagetille. Kerkesin jo ajatella, että tätä voisi sipaista myös paahtoleivän päälle, mutta sinne asti ei riittänyt.

Jaettu ilo on moninkertainen ilo, siispä tässä resepti teillekin.


KURPITSASPAGETTI (2 annosta)

n. 3 dl myskikurpitsaa pieninä kuutioina
1 rkl öljyä
ripaus suolaa ja mustapippuria

Kuumenna uuni 220 asteeseen. Sekoita kurpitsakuutioihin (n. 1 cm kanttiinsa) öljy ja levitä ne leivinpaperin päälle uunipellille. Ripottele päälle vähän suolaa ja mustapippuria. Paahda ja kypsennä uunissa noin 30 minuuttia, tai pidempäänkin, kunnes kuutiot ovat pehmenneet ja saaneet osin vähän väriäkin. Ota kurpitsat pois uunista ja laita ne kuumuutta kestävään kulhoon. Soseuta haarukalla noin puolet kurpitsakuutioista kulhossa. Ei tarvitse tulla sileää ja samettista sosetta, rouhea riittää.

Sekoita sitten kurpitsoiden joukkoon:

2 rkl limetin mehua
1 pieni valkosipulinkynsi raastettuna tai hienonnettuna
2 rkl oliiviöljyä
himpun verran raastettua muskottipähkinää (tai pieni veitsenkärjellinen jauhettua pussista)
n. 1 tl tuoretta chiliä silputtuna
3 rkl raastettua parmesaanijuustoa
pari rouhaisua mustapippuria myllystä
suolaa

Ennen kuin kaadat pastan keitinveden pois, ota kattilasta pari ruokalusikallista vettä kulhoon kurpitsaseoksen joukkoon ja sekoita. Kaada pasta kulhoon ja sekoita, jotta kurpitsaseos tarttuu pastaan ja sekoittuu hyvin.

Nauti ja ihastu!

keskiviikko 21. lokakuuta 2015

Kastanjavaahto

Kesän Ranskan reissulta ostin paketillisen keitettyjä kastanjoita ihan siitä ilosta, että sellaisia oli tarjolla. En silloin miettinyt yhtään, mitä niistä tekisin, mutta pitkin syksyä olen miettynyt paljon ja usein. Päätin tehdä jotain jälkiruokaa, vaahtoa tai moussea, mutta en oikein löytänyt sopivia reseptejä. Useimmissa ohjeissa oli käytetty kastanjasosetta, millaiseen minä en ole koskaan kaupassa törmännyt. Pitäisi oikein etsiä, jos löytyisi, ja mielenkiinnosta ostaa. Monin paikoin huomautettiin sen olevan makeaa. Onko jollain kokemusta kaupan kastanjasoseesta?

Kastanjat piti siis saada soseeksi ja jotain nestettä piti siihen hommaan keksiä avuksi. Päiväkahvia keitellessäni keksin, että kahvi voisi toimia. Sitä siis. Suklaatakin halutti käyttää - se ajatus oli varman jäänyt mieleen jostain netin ohjeesta. Kermavaahto toisi kuohkeutta. Melko yksinkertaisilla aineksilla (ja ilman mitään valmista ohjetta) siis aloin kasata tätä jälkiruokaa.

Kastanjavaahdosta tuli hyvää. Sen maku oli jotenkin ihanan hedelmäinen ja koostumus kuohkea ja kevyt, mutta hyvin täyttävää se oli. Pieni espressokupillinen aterian jälkeen oli aivan sopiva annos. Seuraavalle päivälle jääneet annokset olivat jankittuneet melko tanakoiksi annoksiksi, eivätkä enää olleet niin hyviä kuin valmistuspäivänä. Suosittelen siis tarjoilemaan kastanjavaahdon samana päivänä, kun olet sen tehnyt.


KASTANJAVAAHTO (4-5 pientä annosta)

200 g keitettyjä kastanjoita
0,75 dl kahvia
1 rkl tummaa ruokokidesokeria
12 palaa tummaa suklaata
2 dl kuohukermaa


Soseuta kastanjat esim. sauvasekoittimella kahvin ja sokerin kanssa.

Sulata suklaapalat vesihauteessa ja sekoita sulanut suklaa kastanjasoseeseen.

Vaahdota kerma kevyesti. Lisää kermaa kastanja-suklaaseokseen vähän kerrallaan ja sekoita välillä. Nosta kastanjavaahto jääkaappiin maustumaan hetkeksi aikaa ennen tarjoilua.


P.S.: Muista maltti sekoitellessasi kermavaahtoa muihin aineksiin. Minä hätiköin ja sekoitin liian vauhdikkaasti, ja seos leikkasi eli muuttui epäilyttävän rakeiseksi. Makuun se ei vaikuttanut.

tiistai 20. lokakuuta 2015

Valkopapukeitto

Meillä syödään papuja vaihtelevasti. Nyt löysin kaapista puoli paketillista kuivattuja papuja, enkä uskaltanut katsoa niiden päiväystä. Luultavasti vuoden vanhoja, mutta väliäkö sillä. Ei niissä mitään ötököitä juoksennellut :)

Sopiva resepti - valkopapukeitto - löytyi Välimäen "Lusikka soppaan!" -kirjasta. Pienillä muutoksilla valmistui täyteläinen ja maukas soppa.


VALKOPAPUKEITTO

n. 250 g valkopapuja (+reilusti vettä keittämiseen)
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
4 dl kasvislientä (laitoin 4 dl vettä + 1 rkl Lantbuljong-jauhetta)
suolaa (maun mukaan)
ripaus valkopippuria
1 laakerinlehti
1 timjaminoksa
n. 1 dl kuohukermaa

Laita pavut likoamaan runsaaseen kylmään veteen ja liota niitä yön yli (tai sen verran, kuin papupakettisi määrää). Kaada sitten vesi pois ja siirrä pavut kattilaan. Kaada päälle reilusti vettä ja keitä papuja noin tunnin ajan (katso paketista keittoaika).

Silppua sipuli ja valkosipulinkynsi ja kuullota niitä paistinpannulla öljytilkassa, kunnes ne pehmenevät hiukan. Kaada kattilasta papujenkeittovesi pois. Lisää kattilaan papujen joukkoon kuullotetut sipulit, 4 dl vettä ja mausteet. Keitä vielä 10 - 15 minuuttia. Pavut saavat pehmetä ja hajotakin hiukan. Lisää joukkoon kerma ja anna kiehahtaa. Poista kattilasta laakerinlehti ja timjaminoksa, ja soseuta keitto sauvasekoittimella. Jos haluat oikein fiiniä ja sileää keittoa, siivilöi keitto soseutuksen jälkeen. Tarkista vielä maut eli lisää tarvittaessa suolaa ja ripsaus valkopippuria.

* * *

Kirjan ohjeessa keitossa oli myös savukylkeä antamassa makua. Minä en sitä laittanut, mutta lisäsin keittolautasille hiukan paistettua pekonia. Paistoin kolme pekonisiivua pannulla rapsakaksi ja silppusin osan niistä keittolautasten pohjalle ennen kuin kauhoin niihin keittoa. Puolikkaat siivut laitoin koristeeksi keiton päälle. Kiva lisä, mutta ei pakollista.

sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Kukkakaaliröstiä aamupalalla

Joskus keittiössä puuhastelu vaatii hyviä hermoja ja kykyä nauraa itselle. Kun nätin ja soman sijaan saa aikaan omituista ja murenevaa räpellystä, on parasta päästää nauru valloilleen ja piilotella tuotokset muiden raaka-aineiden alle. Ja toivoa, että maku on silti hyvä.

Aamulla, kun väsäsin tämän tyylistä herkkua aamiaiseksi, pääsi suusta ensin tuhahduksia ja sitten naurua. Minun paistinpannullani oli pari murenevaa kukkakaaliröstiä, joita parhaani mukaan yritin pitää kasassa kääntämisvaiheessa. Vaikeaa! Tulin siihen tulokseen, että syynä oli kanadalaisen cheddarjuuston puuttuminen. Ei kai nyt muuta syytä voi olla!

Kukkakaali on ihanaa muodossa jos toisessakin. Se on vastustamatonta sellaisenaan, ihan raakanakin, mutta toimii yhtä hyvin keitossa kuin soseenakin, tai paahdettuna uunissa. Löytämässäni ohjeessa siitä oli tehty röstejä eli eräänlaisia pihvejä. Ensin kukkakaalista tehtiin aika hienoa murua, joka nopeasti pehmiteltiin mikrossa, ja sitten paistettiin. Ohjeessa muruun oli sekoitettu cheddarjuustoraastetta, mutta minä laitoin sitä mitä jääkaapista löytyi, eli parmesaania. Kukkakaaliröstien maku oli oikein hyvä, ja täydentyi mukavasti savulohella ja hiukan löysäksi jätetyllä paistetulla kananmunalla. Hyvä ja maukas aamiainen - ja kelpaa meille toistekin!


KUKKAKAALIRÖSTIT SAVULOHEN JA KANANMUNAN KERA (2 kpl)

2 reilua desilitraa kukkakaalimurua (taisi olla joitain 200-250 g kukkakaalta, en tullut punninneeksi)
1 rkl parmesaania (tai cheddarjuustoa)
1 rkl pankojauhoja (tai tavallisia korppujauhoja)
rouhaisu mustapippuria
1/4 tl suolaa
öljyä paistamiseen

Leikkaa kukkakaalin nuput pienemmiksi paloiksi ja rouhi ne pieneksi muruksi (jollain vempaimella tai käsin). Laita murut kulhoon ja käytä mikrossa reilun minuutin ajan. Lisää sitten joukkoon juustoraaste ja pankojauho sekä mausteet. Muotoile seoksesta kaksi noin sentin paksuista pihviä. (Minä muotoilin pihvit käsin leikkuulaudalla ja nostin ne varovasti leveän lastan avulla pannulle.) Kuumenna paistinpannulla öljyä ja paista röstejä molemmin puolin, kunnes niissä on kaunis väri. Ja toivo, että pysyvät kasassa.

Muruset

Lisäksi:
2 kananmunaa
lämminsavulohta (tai jotain kinkkua, esim. parmankinkkua)
sriracha-chilikastiketta (jos haluat)

Paista kananmunat kuumalla pannulla rapsakoiksi. Jos saatat syödä hiukan valuvaa keltuaista, niin jätä ne sellaisiksi. Laita lautaselle kukkakaalirösti ja nosta päälle lohta (tai kinkkua) ja paistettu kananmuna. Tiristä päälle chilikastiketta, jos haluat (sopii hyvin tähän).

Tragikoomiset röstit - lupa nauraa :)

sunnuntai 4. lokakuuta 2015

Paprikarisotto

Risotto on yksi lempiruokiani. Se on täyteläistä, mehevää ja täyttävää, ja siihen voi laittaa makuja omien mielihalujensa mukaan. Joskus maustan risoton pelkällä sitruunankuoriraasteella, joskus parmesaani riittää mauksi. Parhaimpia tekemiäni risottoja ovat olleet parsarisotto ja kukkakaalirisotto, joihin kumpaankin kasvikset soseutetaan. Nyt tein vastaavanlaista uunissa paahdetuilla paprikoilla, ja tulipahan hyvää.


PAPRIKARISOTTO (noin 4 annosta)

2-3 paprikaa
hiukan avokado- tai oliiviöljyä

2 rkl avokado- tai oliiviöljyä
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
1 pienehkö sipuli hienonnettuna
3 dl risottoriisiä
8-9 dl kuumaa vettä
1 rkl kasvisliemijauhetta tai 1 kasvisliemikuutio
puolikkaan sitruunan mehu
suolaa, mustapippuria
n. 1/2 dl raastettua parmesaanijuustoa

Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen grillivastukset päällä. Halkaise paprikat neljään osaan. Poista siemenet. Laita paprikapalat uunivuokaan pintapuoli päällepäin ja sivele pinnoille hiukan öljyä. Laita paprikat uuniin paahtumaan. Paahda niitä grillivastusten alla noin 15 minuuttia tai kunnes ne alkavat pehmetä ja tummuvat pinnalta. (Minä otin glirrivastukset pois päältä vartin jälkeen ja laitoin päälle tavallisen uunilämmön, ja annoin paprikoiden olla vielä vajaat kymmenen minuuttia uunissa. Sen jälkeen ne olivat pehmenneet.) Nosta paprikapalat lautaselle jäähtymään.

Kuumenna (laakean) kattilan pohjalla öljyä. Kuullota sipulia ja valkosipulia öljyssä muutaman minuutin ajan ja lisää joukkoon sitten riisi. Sekoita hetken aikaa ja lisää kattilaan kuumaa vettä niin, että riisit juuri peittyvät. Lisää joukkoon myös kasvisliemijauhe (tai -kuutio) sekä sitruunamehu ja sekoita. Anna riisien kiehua lempeällä lämmöllä ja lisää vettä hiukan aina, kun edellinen satsi on imeytynyt riisiin. Varo polttamasta pohjaan. On tärkeää, että lisäät aina kuumaa vettä, jotta riisin kypsyminen ei keskeydy veden lisäämisen jälkeen.

Soseuta paprikat sauvasekoittimella ja lisää ne kattilaan riisin joukkoon, kun riisi on kiehunut reilut kymmenen minuuttia. Sekoita ja lisäile vielä vettä, kunnes riisi on kypsää. Risotossa ei tavoitella ihan lötköpehmeää riisiä. Voit katsoa risottoriisipaketistasi osviittaa kypsymisajalle. Risotto saa olla löysähköä, hiukan puuromaista koostumukseltaan *). Samalla kun tarkistat riisin kypsyyttä, maistele myös suolaisuus ja lisää suolaa haluamasi määrä. Ihan lopuksi lisää joukkoon juustoraaste ja sekoita hyvin. Rouhaise sekaan myös pari pyöräytystä mustapippuria.

Risoton voi syödä sellaisenaan tai lihan / kalan lisukkeena.

*) Risotto on rasittava valokuvattava. Kun se on kattilassa täydellistä koostumukseltaan, ehtii se kuvausvaiheeseen päästessään jo muuttua hyvin erinäköiseksi. Plääh, ikinä en ole kyllin nopea. Mutta hyvää oli!

maanantai 21. syyskuuta 2015

Suklaasuun pasta-annos


Kuvan pasta-annos maistuu juuri sille, mille se näyttääkin: täyteläisen herkulliselle.

Kun meillä syödään pastaa, on se pääsääntöisesti täysjyväpastaa. Joskus haksahdan muunlaiseenkin, kuten nyt suklaapastaan. Se on durumvehnäjauhoista valmistettua pastaa, joka on maustettu/värjätty kaakaojauheella. Kuivana pasta oli harmaanruskeaa, mutta kuten arvelinkin, se muuttui keitettäessä kauniin tummanruskeaksi. Pastan kiehuessa kattilasta leijaili myös hyvin mieto kaakaon tuoksu, mutta lopulta ei tuntunut kuitenkaan, että olisi syönyt kaakaota.

Suklaapasta suorastaan huusi seurakseen lihaisaa ja suklaista kastiketta. Ensin oli ajatuksena tehdä sitä jostain oikein pitkään hauduteltavasta naudanlihapalasta, mutta arki-iltana se ei ole oikein realistinen vaihtoehto. Hyvä ja laadukas jauheliha sai nyt kelvata (ja hyvin kelpasikin, olihan se Viskaalin jauhelihaa). Muutama palanen tummaa suklaata riitti tuomaan kastikkeeseen juuri minun makuuni sopivan täyteläisyyden. Varsinaisesti suklaista en kastikkeesta halunnut. Pidetään jälkiruoka erillään! (Varmaan joutuu keittämään vielä iltaespressoa ja nauttimaan sen kanssa pari palaa suklaata, voi voi...)


SUKLAASUUN JAUHELIHAPASTAKASTIKE

1 sipuli
n. 10 cm:n pala purjosipulia
1 rkl hienonnettua sellerinvartta tai 1/2 tl sellerisuolaa
2 valkosipulinkynttä (olivat aika isoja)
1 pienehkö paprika
puolikas pieni chili (tai maun mukaan)
400 g naudan jauhelihaa
1/2 dl punaviiniä
1 tlk (400 g) säilöttyjä tomaatteja / tomaattimurskaa (satsaa laatuun, osta hyvää)
1 dl vettä
1 tl hunajaa
2 tl kuivattua oreganoa
n. 1 tl yrttisuolaa
n. 6 palaa tummaa (70%) suklaata (käytin Fazerin Pure dark -suklaata)

Hienonna sipuli, purjosipuli ja valkosipulinkynnet. Kuutioi paprika ihan pieniksi kuutioiksi. Kuullota vihanneksia (ja selleriä) oliiviöljytilkassa paistinpannulla muutaman minuutin ajan. Lisää pannulle jauheliha ja paista voimakkaalla lämmöllä koko ajan sekoitellen, etteivät sipulit pala. Kun jauheliha on paistunut (ei tarvitse olla joka murusen kypsää), lisää pannulle viini. Anna kiehahtaa ja lähes haihtua. Kaada jauhelihaseos kattilaan (jos pannussasi ei ole korkeita reunoja) ja lisää tomaatti, vesi sekä mausteet. Älä lisää suklaata vielä tässä vaiheessa. Anna kastikkeen kiehahtaa ja tarkista maut, ja anna sitten kastikkeen poreilla lempeällä lämmöllä ainakin 45 minuuttia. Lisää joukkoon suklaa (voit veitsellä hiukan hienontaa suklaapaloja, niin sekoittuvat varmasti). Anna kastikkeen vielä kiehua noin 15 minuuttia.

Tarjoile kastike mieleisesi pastan kanssa. Ellei kaapistasi löydy suklaapastaa, toimii täysjyväpasta tässä varmasti erinomaisesti.

sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Helppo ja nopea: lohta ja nuudeleita japanilaisittain

Unohdin otsikosta yhden tärkeän sanan: herkullinen!

Tein Donna Hayn lehden (Oct-Nov 2011) ohjeella (vähän mukaellen) ihan mahdottoman hyvää ja näppärästi valmistuvaa ruokaa, joka jäänee arki-iltojen ja lauantailounaiden vakiolistalle. Ei tämä ruoka ihan yhtä nopeasti valmistu kuin voileivät ja kuppi teetä, mutta monin verroin parempaa se on kuin tämän talouden leivät keskimäärin.

Minun versiossani nuudeleita oli vähemmän kuin ohjeessa, korianteria ei lainkaan. Pinaattia lisäsin omin nokkineni, koska se on hyvää. Nuudeleiden vähyydestä huolimatta tein kastiketta kuitenkin ohjeen mukaisen määrän ja se olikin tähän versioon ihan sopivasti.

Lohen sijaan joskus voisi testata, miten esimerkiksi broileri tai katkaravut sopisivat ruokaan. Arvelisin, että hyvin!



LOHTA, NUUDELEITA JA MIRIN-KASTIKETTA (3-4 annosta)

240 g nuudeleita (ohjeessa sobanuudeleita, minulla udon-nuudeleita)

n. 400 g:n painoinen lohifile
suolaa ja mustapippuria

reilu kourallinen tuoretta pinaattia

Mirin-kastike:

2 tl paahdettuja seesaminsiemeniä
2 tl raastettua tuoretta inkivääriä (ohjeessa oli säilöttyä)
2 rkl soijakastiketta
2 rkl sitruunamehua
80 ml miriniä (saa useista ruokakaupoista)

Aloita paahtamalla seesaminsiemenet kuumalla, kuivalla pannulla. Heiluttele pannua välillä ja sekoita siemeniä. Varo, etteivät ne pala. Laita samalla kattilaan vettä kiehumaan nuudeleita varten.

Tee kastike sekoittamalla kaikki sen ainekset kulhossa.

Laita nuudelit kiehumaan runsaaseen veteen. Keitä nuudelit paketin ohjeen mukaan kypsiksi.

Kun nuudelit kiehuvat, poista lohifileestä nahka (ja ruodot, jos niitä on), ja leikkaa lohi reilun sentin paksuisiksi viipaleiksi. Suolaa ja pippuroi viipaleet.

Kun nuudelit ovat kypsät, kaada vesi pois kattilasta. Kaada noin puolet mirin-kastikkeesta nuudeleiden päälle, sekoita ja laita kansi päälle.

Kuumenna paistinpannu ja paista lohiviipaleet kuumalla pannulla nopeasti molemmin puolin. Ohuet siivut kypsyvät nopeasti. Lisää pannulle lohiviipaleiden päälle 3-4 rkl mirin-kastiketta ja anna kiehahtaa lohien kanssa. Nosta kalapalat lautaselle odottamaan, mutta jätä pannulle vielä kastiketta. Lisää kuumalle pannulle sitten huuhdellut pinaatinlehdet ja sekoittele pari minuuttia. Annostele kulhoihin tai lautasille nuudeleita, lohta ja pinaattia, ja lusikoi päälle loppu mirin-kastike.

lauantai 19. syyskuuta 2015

Tacoja ja broileria

Tacojen ja tortillalättyjen tekeminen itse tuntuu työläältä, mutta ei sitten oikeastaan sitä olekaan. Taikina valmistuu nopeasti, pienet tacolättyset on nopea kaulita, eikä paistoaika yhtä lättyä kohti ole kuin pari minuuttia. Palkinnon saa syöntivaiheessa - maku on ihan toista kuin muoviin pakatuissa valmislätyissä.

Meillä kaupoissa myytävät tacot ovat kovia ja rapsakoita, kun ihan oikeat tacot ovat pehmeitä (itsehän en ole tacojen syntysijoilla käynyt, mutta tarinoita kuullut). Tällä kertaa avasin aikoja sitten ostetun masa harina -jauhopussin ja tein taikinan niistä. Aiemmin olen tehnyt pelkästään vehnäjauhoista, ja kerran mielenhäiriössä jostain tavallisista maissijauhoista, mikä oli silkkaa taistelua ja tuskaa. Maissijauhot ja masa harina ovat tyystin eri asioita, ja käyttäytyvät taikinassa aivan eri tavoin. Masa harina-jauhojen erilainen maku ja tuntuma syntyvät ymmärtääkseni siitä, että maissinjyviä keitellään liemessä, jossa on veden lisäksi kalkkia. Kukahan on senkin keksinyt, että niin kannattaa tehdä?

Jos saat käsiisi masa harina -jauhoja, kokeile tätä ohjetta (jonka löysin Me naiset -lehdestä nro 35 / 2015). Ja vaikka tekisit tortilloja tai fajitaksia kaupan lätyistä, testaappa lopussa oleva broileriohje. Olisiko siitä vaihtoehdoksi jauhelihalle?


MAISSITORTILLAT (16-20 kpl)

n. 2,5 dl vettä
220 g masa harina -jauhoja
80 g durumvehnäjauhoja
0,5 tl suolaa
1 rkl rypsiöljyä

Lämmitä vesi reilusti kädenlämpöiseksi. Sekoita kulhossa jauhot ja suola, ja lisää joukkoon öljy ja vettä vähitellen. Sekoita ensin vaikkapa puuhaarukalla, sitten kädellä. Alusta taikina kiinteäksi palloksi. (Minä laitoin vettä piirun verran enemmän kuin 2,5 dl, ehkä pari ruokalusikallista lisää, jotta sain hyvän tuntuisen taikinan.)

Jaa taikina 16 - 20 palaan (riippuen siitä, minkä kokoisia tacolättyjä haluat - minä tein 16 kpl). Laita kelmu pallojen päälle, etteivät ne kuivu. Kauli pallo kerrallaan ohuiksi parin millin paksuisiksi lätyiksi. Kun pinoat lätyt, ripottele niiden väliin jauhoja, etteivät tartu kiinni toisiinsa. Paista lättyset kuumalla, kuivalla pannulla 1-2 minuuttia per puoli, eli kunnes niihin tulee muutamia pilkkuja. Liian pitkä paistoaika kuivattaa lätyt. Pinoa paistetut tortillat leivinliinan alle ja syö pian.

* * *

YLIKYPSÄÄ BROILERIA TACOJEN TÄYTTEEKSI

3 broilerin koipireittä
n. 4 dl vettä
yhden limetin mehu
1 rkl korianterinsiemeniä murskattuna
muutama rouhaisu mustapippuria myllystä
1 tl kuivattua oreganoa
1/4 tl savupaprikajauhetta
1/2 tl chilihiutaleita
3 isoa valkosipulinkynttä

1 kanaliemikuutio

Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Poista koipireisistä ylimääräinen roikkuva nahka leikkaamalla se saksilla pois. Tee sitten terävällä veitsellä muutamia viiltoja lihoihin, jotta mausteet pääsevät paremmin läpi. Laita koipireidet uunivuokaan. Kaada pohjalle vettä ja purista joukkoon limetin mehu. Sekoita kuivat mausteet keskenään ja ripottele ne sitten broilereiden päälle. Kuori ja silppua valkosipulinkynnet ja lisää ne vuokaan. Murskaa kanaliemikuutio tai leikkaa se muutamaan osaan, ja lisää vuokaa. Paista broilereita uunissa vähintään 1,5 tuntia tai kunnes ne ovat niin kypsiä, että liha irtoaa luista hiukan tönäisemällä. Viimeistään puolivälissä paistoa voit peittää vuoan foliolla tai kannella. Kun broilerit ovat kypsiä, riivi niistä lihat esimerkiksi kahden haarukan voimin.

Siivilöi broilerien paistoliemi pieneen kattilaan. Lisää joukkoon pari teelusikallista Maizenaa, sekoita ja kiehauta hetken ajan. Saat hyvänmakuisen hiukan paksumman kastikkeen. Kaada haluamasi määrä kastiketta broilerinlihojen päälle ja sekoita. Tacojen täytteestä tulee näin mehevämpi.

tiistai 8. syyskuuta 2015

Ruokaisa iltapalaleipä

Tänään yhdistin ruuassa hävikin torjuntaa ja vasta ostettua lähiruokaa. Jääkaapissa oli jo parasta ennen -päivämääränsä nähnyttä cheddarjuustoa (avaamaton paketti loistokunnossa) ja vähän leikkopapuja, jotka molemmat oli syytä pikapuoliin ujuttaa johonkin ruokaan. Uudempi ostos sen sijaan oli ulkofilepihvit, jotka ostin iltapäivän vierailureissulla *) Viskaalin teurastamoon. Koska en jaksanut hiilautua kauppaan esimerkiksi perunoita ostamaan, piti iltaruuaksi kehitellä jotain kotona olevista aineksista. Syntyi cheddarilla kuorrutettu iltapalaleipä ulkofilepihvillä ja sinappisipuleilla. Lisukkeeksi tein salaatin sekoittamalla kuutioitua avokadoa, tomaattisilppua, valkosipulia, sitruunamehua, suolaa, mustapippuria ja oliiviöljyä.

Nämä leivät maistuvat varmasti hyvälle myös jauhelihapihvillä varustettuina.


ILTAPALALEIVÄT ULKOFILEEPIHVILLÄ (2 kpl)

2 reilun kokoista sipulia
3 rkl avokado- tai oliiviöljyä
1/2 rkl tuoretta timjamia
1/2 rkl tuoretta rosmariinia silputtuna
1 tl tummaa balsamiviinietikkaa
2 tl dijon-sinappia
ripaus suolaa ja mustapippuria

2 ulkofilepihviä + suolaa + mustapippuria
paistamiseen öljyä

6 siivua cheddarjuustoa
parikymmentä leikkopapua
2 siivua ruisleipää

Ota pihvit huoneenlämpöön. Kuori sipulit ja suikaloi ne ohuelti. Kuumenna pannulla öljyä ja paista sipuleita, kunnes ne alkavat pehmetä ja saada hiukan väriä. Lisää joukkoon yrtit, suolaa ja pippuria, ja paista vielä hetken aikaa. Kun sipulit ovat pehmeitä ja saaneet väriä, lisää balsamiviinietikka ja sinappi, ja anna kiehahtaa. Nosta sipulit pois pannulta.

Siisti pavut leikkaamalla kummastakin päästä milli-pari pois. Kiehauta papuja muutaman minuutin ajan suolalla maustetussa vedessä. Laita  uuni kuumenemaan 225 asteeseen.

Lisää pannulle hiukan öljyä ja paista siinä pihvit. Minä paistoin pihvit mediumiksi, paista sinä oman mielesi mukaan. Mausta suolalla ja pippurilla.

Kasaa leivät. Jaa sinappisipuliseos leiville, nosta päälle papuja ja siivu cheddaria. Laita päälle pihvit ja päällimmäiseksi pari siivua juustoa. Kuorruta uunissa grillivastusten alla muutaman minuutin ajan, kunnes juusto on sulanut.



* * *

*) Kävimme siis tänään Hannelen, Heidin ja Rommirusinan kanssa Muhoksella tutustumassa Viskaalin tilan teurastamoon ja tuotteisiin. Pääsimme suojavarusteet päällä katsomaan tiloja ja kuulemaan, kun Antti Pirttikoski kertoi meille teurastamon toiminnasta. Liha ei Viskaalissa liikahda pitkiä matkoja. Kun lähialueelta (tai Viskaalin omalta tilalta) tuotu eläin on teurastettu, voidaan se jo oven tai kahden takana jauhaa jauhelihaksi, savustaa leikkeleeksi (maistiainen oli mahdottoman mehevää ja herkullista) tai jalostaa esimerkiksi makkaraksi.

Minä suosin lähiruokaa, jos se on hyvälaatuista ja järkevissä hinnoissa. Viskaalin tuotteisiin ja lihaan olen tykästynyt ja olen oikein iloinen siitä, että omassa lähikaupassakin on niitä tarjolla. Jauhelihan ja makkaroiden lisäksi soisin siellä olevan myös erilaisia leikattuja lihoja ja lammasta (mikä pitäisi saada kakaistua lähikauppiaallekin).

Kiitokset Viskaalille, kun otitte meidät kylään, ja Antille hyvästä esittelystä!

sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Viritellyt vihreät

Lehtikaalista ja pinaatista saa nopeasti maukkaan lisukkeen ruualle muutamalla "mausteella": inkivääriä, valkosipulia, seesamiöljyä ja osterikastiketta. Ei mene kuin hujaus, ja lisuke on valmis. Unohda haudutus ja muhitus, valmistaudu syömään pian!


LEHTIKAALTA JA PINAATTIA ITÄMAISITTAIN

2-3 lehtikaalin lehteä
paketti tuoreita pinaatinlehtiä
palanen inkivääriä ohueksi suikaloituna
1 valkosipulinkynsi ohuina siivuina
pari ruokalusikallista rypsiöljyä
1/2 tl seesamiöljyä
1 rkl osterikastiketta
tuoretta chiliä maun mukaan

Riivi lehtikaalin lehdet irti lehtiruodista. Suikaloi kaali. Kuumenna pannulla öljyä ja laita kaalisuikaleet paistumaan. Paistele sekoitellen hetken ajan ja lisää sitten pinaatinlehdet sekä inkivääri ja valkosipuli. Paista sekoitellen vielä parin minuutin ajan ja lisää pannulle sitten seesamiöljyä sekä osterikastike. Sekoita ja tarjoile.

torstai 3. syyskuuta 2015

Misolohi grillissä

Parvekkeelle ostamamme sähkögrilli on osoittautunut oikein toimivaksi peliksi. Sillä on grillattu makkaroiden lisäksi monenlaisia lihoja ja kasapäin kasviksia, mutta nyt oli lohen vuoro. Vielä avaamaton misotahnapussi houkutteli, ja virittelin sen ympärille pienen kastikkeen, jolla lohi maustettiin. (Misotahna on japanilainen mm. soijapavuista ja riisistä käymisen kautta valmistettu tahna, jota saa aasialaisista kaupoista). Ohut lohifile päällystettiin kastikkeella ja nostettiin grilliin kypsymään. Samalla grillissä paistuivat keitetyt uudet perunat (jotka pyöräytettiin oliiviöljyssä ja maustettiin suolalla ja hippusella cayennepippuria). Lisukkeena nautittiin pinaatti-lehtikaali-mustakaaliseosta.

Grillissä kypsynyt lohi oli mehevää, ja päällä ollut misokastike paitsi antoi makua myös sopivasti suolasi lohen. Arvosanakseen tämä lauantain ruoka sai ehdottomasti kiitettävän!

Misokastikkeeseen otin vinkkiä useammastakin lähteestä netistä, ja päädyin lopulta omanlaiseeni versioon.


MISOLOHI

n. 450 g lohifilettä (saa olla aika ohut)

1 rkl tuoretta inkivääriä hienonnettuna
1 valkosipulinkynsi hienonnettuna
0,5 dl soijakastiketta
1 rkl misotahnaa
1 tl riisiviinietikkaa
3 tl sokeria

Laita kaikki kastikeainekset pieneen kattilaan ja kuumenna kiehuvaksi. Keitä kastiketta miedolla lämmöllä muutaman minuutin ajan.

Laita grilli kuumenemaan. Jos lohifileessä on vielä ruodot, poista ne. Levitä misokastike lohen päälle. Kun grilli on kuuma, nosta kala grilliin ritilälle nahkapuoli alaspäin. Anna paistua noin 15 minuuttia. Kypsennysaika on pidempi, jos kalapalasi on paksumpi. Leikkauspäästä näkee hyvin, milloin kala alkaa olla kypsää.

Tässä kuvassa lohi ei ole vielä ihan valmis. Tarkkaile leikkauspäätyä, jolloin näet, kun lohi on saavuttanut haluamasi kypsyyden.

maanantai 31. elokuuta 2015

Kasvis-makkarapannu

Vihanneslaatikoiden pohjalle oli taas kertynyt vähän sitä sun tätä: viidesosa kaalista, kolmasosa parsakaalista ja pari paprikaa. Sipuliahan siellä on aina, samoin valkosipulia. Myös kevytlenkkiä oli, ja Armastus elätteli toiveita makkarakeitosta. Se jäi haaveeksi, mutta mielipaha taisi väistyä, kun lautasilta haarukoitiin kasvis-makkarapannua. Voiko sitä kutsua pyttipannuksi, vaikkei mukana ollutkaan perunaa?


Ja taas tulee tämmöinen epätäsmällinen ohje...

KASVIS-MAKKARAPANNU

öljyä
palanen kaalta
palanen parsakaalta
2 sipulia
2-3 valkosipulinkynttä
2 paprikaa
pätkä (kevyt)lenkkiä (tai mitä makkaraa nyt sattuu olemaan)
pari oksaa tuoretta timjamia
suolaa (maun mukaan)
pari rouhaisua mustapippuria
hippunen chilihiutaleita
pieni liraus balsamiviinietikkaa
hippunen sokeria

Suikaloi kaali ja leikkaa parsakaalin nuput siivuiksi. (Säästä parsakaalin varsi, jos se on hyvässä kunnossa, ja käytä se vaikka sosekeittoon.) Suikaloi sipulit ja hienonna valkosipulinkynnet. Suikaloi paprikat. Pilko makkara pieniksi suupaloiksi. Ota esille kaksi paistinpannua, jos sinulla on. (Ellei ole, niin paista peräkkäin.) Kuumenna pannulla öljyä ja laita sinne kaalit ja parsakaalit paistumaan. Sekoittele välillä. Kuumenna toisella pannullakin vähän öljyä ja laita sinne paistumaan paprikasiivut. Paista niitä aika kuumalla pannulla välillä sekoitellen, kunnes ainakin osa niistä on saanut kunnon paistopintaa. Kun kaalit ovat hetken paistuneet (saa tulla hiukan väriäkin), lisää joukkoon sipulit ja valkosipuli. Paista taas sekoitellen hetken aikaa. Lisää joukkoon paistetut paprikat ja kippaa tyhjään pannuun paistumaan makkarakuutiot. Paista niihin hyvä väri. Sillä välin mausta kaali-paprikaseos: lisää suolaa, hitunen sokeria, maun mukaan chilihiutaleita (tai tuoretta chiliä), mustapippuria ja ihan pieni liraus balsamicoa. Riivi timjaminoksasta lehdet ja lisää ne pannulle. Lisää seokseen lopuksi paistuneet makkarakuutiot ja sekoita. Maista ja mausta tarvittaessa lisää.

Tai paista kaikki samalla pannulla, jos et ole niin paistopintojen perään kuin minä :)

perjantai 28. elokuuta 2015

Brunssiherkkuja Konst o. delissä

Olen viime vuosina nauttinut useita erilaisia brunsseja. Elokuun alussa uudessa oululaisessa Konst o. delissä kutsuvieraille tarjottu brunssi rynnisti brunssiparhaimmiston joukkoon. Usein ainakin täällä Oulussa (tai pitäisikö sanoa "harvoin", sillä brunssitarjoilua ei liiemmälti ole) brunssi on melko tuhti kattaus, enemmän lounasmainen kuin aamiaiseen kallistuva. Minä en kaipaa brunssilleni pottuja ja kastiketta, vaan ennemminkin salaatteja, pikkusuolaisia sekä raikkaita ja maukkaita makupaloja. Ei mättöä vaan makuelämyksiä, kiitos.



Konst o. delissä oli luotu elokuiselle lauantaiaamulle oikein onnistunut kattaus. Saimme nauttia mm. pienistä pastramileivistä, jokiraputuulihatuista, artisokkapiiraasta, erilaisista salaateista (caesar oli suosikkini - miten ihana kastike!) sekä kaiken kruununa uppomunasta. Viimeksi mainittua syödessäni tuskin pystyin puhumaan, oli niin hyvää (ja niin harvinaista täkäläisessä brunssitarjonnassa). Jälkiruokavalikoimassa oli mm. limepossettia ja pieniä leivoksia / kuppikakkuja. Pieni suklainen kakkupala teki pesän sydämeeni (eikä ainoastaan voin ja sokerin, vaan myös makunsa vuoksi).


Syyskuu lähestyy, valmistaudu brunssiin!

Nimittäin brunssia tarjoillaan Konst o. delissä syyskuusta alkaen sunnuntaisin klo 10 - 15. (Ja lokakuusta alkaen myös lauantaisin, muistelen näin.) Facebook-sivulta luurasin, että brunssitarjoiluihin otetaan varaslähtö jo sunnuntaina 30.8., jolloin tarjoillaan Espanja-brunssia.

* * *

Brunssin bloggarille tarjosi Konst o. deli - lämpimät kiitokset!

* * *

PS: Myös Konst o. delin After work -pasta testattu! Talon ragu oli mielettömän hyvää!!!

torstai 27. elokuuta 2015

Munakoisoa tomaattikastikkeessa

Munakoiso on kaupassa mahdottoman houkuttelevan näköinen: kiiltävä, pullea ja hienon värinen. Maultaan se voi olla ensikertalaiselle pettymys sellaisenaan, mutta sen hyvä ominaisuus on imeä itseensä makuja. Esimerkiksi marinoituna munakoiso on herkullista. Tällä kertaa valmistin munakoisoa Sikke Sumarin ohjetta noudatellen (resepti on kirjassa "Sikke - ruokaa rakkaudella"). Ruuasta tuli oikein hyvää! Munakoisojen leivitys ja paistaminen ennen vuokaan latomista toi mukanaan täyteläisyyttä ja ruokaisuutta. Mietin syödessäni, että tämä sopisi hyvin lasagneksi sellaiselle, joka välttelee pastaa. Ruoka sopii syötäväksi sellaisenaan raikkaan salaatin kera, mutta ohessa voi tarjoilla myös kalaa, lihaa tai makkaraa.

Siken ohjeessa ainesten määrät oli kirjattu osin hyvin summittaisesti. Tottumattomampi ruuanlaittaja saattaisi siitä hämmentyä, mutta tällainen vanha haahka kettu kasaa ruuan näppituntumalla. Usein itsekin sorrun kirjoittamaan tänne blogiin määriä hyvin summittaisesti (jos ollenkaan), koska en ole niitä ruokaa laittaessani tullut kirjanneeksi muistiin. Suokaa tämä anteeksi. Kirjaan tähän nyt ne määrät, joilla minä ruuan tein (tein ehkä noin puolikkaan annoksen, ainakin tomaattikastiketta oli vähemmän kuin Sikellä). Että olisi kerrankin tarkkaa.


MUNAKOISO-PARMESAANIVUOKA

500 g munakoisoa (2 kpl)

1 kananmuna

1 dl korppujauhoja
vajaa 1/2 tl suolaa
kolme pyöräytystä mustapippuria myllystä
pieni veitsenkärjellinen chilijauhetta

paistamiseen oliiviöljyä (n. 1/2 dl...ehkä)

tomaattikastiketta (ohje viimeisenä, mutta kannattaa aloittaa sen tekemisestä)
reilu 1 dl parmesaaniraastetta
1 mozzarellapallo siivuiksi leikattuna

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Leikkaa munakoisot noin puolen sentin paksuisiksi siivuiksi. Riko kananmuna lautaselle ja vatkaa sen rakenne haarukalla rikki. Laita toiselle lautaselle korppujauhot ja sekoita niihin mausteet. Kuumenna pannulla oliiviöljyä. Sitä saa olla niin paljon, että pannun pohja peittyy kunnolla. Pyöräytä jokainen munakoisosiivu ensin kananmunassa molemmin puolin, sitten korppujauhoseoksessa molemmin puolin ja laita sitten pannulle paistumaan. Paista munakoisoviipaleet kauniin kullanruskeiksi molemmin puolin.


Laita uunivuokaan ensin hiukan tomaattikastiketta (laitoin sen verran, että pohja juuri ja juuri peittyi). Levitä kastikkeen päälle kerros munakoisoja (minun vuokaani meni 9 siivua). Ripottele munakoisojen päälle puolet parmesaaniraasteesta (minä laitoin kolme kerrosta munakoisoja ja kahteen väliin parmesaania). Seuraavaksi tulee taas tomaattikastiketta, munakoisoja ja parmesaania jne. Viimeiseksi tulee tomaattikastiketta, jonka päälle siivutetaan mozzarellajuustoa. Nosta vuoka uuniin ja paista 200 asteessa noin puoli tuntia. Haarukalla voi kokeilla munakoisosiivujen kypsyyttä. Näin ohuet kypsyvät hyvin puolessa tunnissa, koska ne on esipaistettu pannulla.




Tomaattikastike (tämä ei ole Siken versio, vaan Kotiharmin):

1 tlk hyvää tomaattimurskaa (esim. Mutti)
2 tl balsamiviinietikkaa
1/2 tl suolaa
1/2 tl sokeria (tai hunajaa)
pari pyöräytystä mustapippuria myllystä
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
pieni kourallinen tuoreita yrttejä silputtuna

Kaada tomaattimurska kattilaan ja lisää joukkoon muut ainekset. Kuumenna kiehuvaksi ja anna muhia miedolla lämmöllä, kevyesti poreillen ainakin kymmenen minuuttia. Kastike voi kiehua sen aikaa, kun valmistat munakoisot. Maista lopuksi kastiketta. Jos haluat lisää suolaa, lisää sitä. Myös sokeria saatat joutua lisäämään, jos kastike maistuu kitkerältä. Säädä siis maut mieleiseksesi.

sunnuntai 9. elokuuta 2015

Inkivääri-sitruunaruohomajoneesi

Tein viikolla korealaisten siskonmakkarapihvien kylkeen hyväaromista inkivääri-sitruunaruohomajoneesia. Makkarat eivät välttämättä olisi majoneesia kaverikseen kaivanneet, mutta majoneesi itsessään oli kyllä hyvää. Se sopisi varmasti hyvin esimerkiksi itämaisittain maustetun pintapaistetun lohen seuraksi. Täytynee kokeilla tuota yhdistelmää joskus.

Tein Glorian Ruoka&viini -lehden (5/2015) ohjeen mukaisesta annoksesta puolet, paitsi että laitoin sitruunaruohoa kokonaisen annoksen verran (ja ehkä inkivääriäkin vähän enemmän...).


INKIVÄÄRI-SITRUUNARUOHOMAJONEESI

n. 4 cm:n pala tuoretta inkivääriä
1 sitruunanruohovarsi
1,25 dl rypsiöljyä
1 kananmunankeltuainen
0,5 rkl miriniä
0,5 rkl riisiviinietikkaa
1,25 tl sinappijauhetta
ripaus suolaa ja valkopippuria

Leikkaa inkivääri ja sitruunaruoho ohuiksi viipaleiksi. Mittaa öljy pieneen kattilaan ja lisää joukkoon inkivääri- ja sitruunaruohoviipaleet. Keitä niitä keskilämmöllä eli hyvin kevyesti poreillen noin 10 minuuttia. Jäähdytä huoneenlämmössä ja siivilöi sitten roippeet pois öljystä.

Huomioi, että kaikki käyttämäsi majoneesiainekset ovat huoneenlämpöisiä. Sekoita ensin keltuaiset, mirin, etikka ja sinappijauhe tasaiseksi seokseksi. Lisää sitten joukkoon mausteöljyä ohuena nauhana, koko ajan seosta sähkövatkaimella vatkaten. (Minä vispasin käsin, hikipäässä.) Mausta valmis majoneesi suolalla ja pippurilla.

lauantai 8. elokuuta 2015

Vehreän makuinen mustikkapiiras

Kaikkea ne keksivät - basilikaa mustikkapiirakkaan! Piti tehdä, ja piti maistella monta lusikallista ennen kuin selvisi, mitä mieltä makunystyräni tästä olivat. Mustikka maistui tietenkin, mutta maussa oli myös jotain vihreää, metsäistä, mustikanvarpuista... sitä mille tuoksuu, kun on poimimassa mustikoita! Kyllä tämä hyvää oli, oikein hyvää.


BASILIKA-MUSTIKKAPIIRAKKA
(ohje Glorian Ruoka&viini -lehdestä 5/2015)

125 g huoneenlämpöistä margariinia (voita)
1 dl basilikasokeria*
1 muna
2,5 dl vehnäjauhoja
1 tl vaniljasokeria (pyöräytin sen sijaan sekaan vaniljaa myllystä)
1 tl leivinjauhetta
1/4 tl suolaa

400 g mustikoita

50 g margariinia (voita)
+1 dl vehnäjauhoja
+ loppu basilikasokerista

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen ja ryhdy tekemään basilikasokeria*.

Sekoita huoneenlämpöinen rasva ja 1 dl basilikasokeria (vatkasin sähkövatkaimella). Vatkaa joukkoon kananmuna. Yhdistä kuivat aineet keskenään, lisää ne taikinaan ja sekoita tasaiseksi.

Voitele 26 cm:n pyöreä piirakkavuoka ja painele taikina jauhojen avulla sen pohjalle ja reunoille. Levitä mustikat tasaisesti päälle. Jos käytät pakastemustikoita, sekoita niihin ensin ruokalusikallinen perunajauhoja. Valmista sitten  muruseos: nypi pehmeä rasva (50 g), vehnäjauhot ja jäljelle jäänyt basilikasokeri murumaiseksi seokseksi. Ripottele seos mustikoiden päälle.

Paista piirakkaa 200-asteisessa uunissa noin 30 minuuttia (minulla oli uunissa 35 minuuttia).


* Basilikasokeri
1,75 dl sokeria
1/2 ruukkua basilikaa

Mittaa sokeri ja basilikanlehdet kulhoon ja surauttele niistä sauvasekoittimella tasainen vihreä seos.