Viikonlopun herkkuvinkki: jäätelöä ja kakkua

Kesäkeleistä on saatu jo esimakua, ja jäätelöhän se on ihmisellä silloin herkästi mielessä. Mitäpä jos tekisit jäätelöä itse? Ihan akuuttiin jäätelönhimoon itse tehty jäätelö ei ennätä, mutta puolen vuorokauden kuluttua voi jo päästä herkuttelemaan (tänään kun teet, saat lauantaina aamiaiseksi jäätelöä). Minulla ei ole jäätelökonetta, ja siksipä jo muutamia vuosia blogeissa ja lehtien palstoilla keikkunut jäätelöohjeen pohja kiinnostaakin. Siinä yhdistetään kuohukermaa ja kondensoitua maitoa, ja maustetaan itselle mieluisalla tavalla. Minun peruspohjani on peräisin Kokit ja potit -blogista, jonka resepteihin muuten luotan kuin vuoreen.

Vuosia sitten löysin jostain aivan tolokuttoman hyvän mutakakkuohjeen, jonka juju on taikinan maustaminen raastetulla limetin kuorella. Helatorstaiksi päätin tehdä jälkiruuan näistä kahdesta: mutakakusta ja itse tehdystä limettijäätelöstä. Ilma oli upea, seura oli valloittavaa, ja jälkiruoka lumoavaa - liekö viimeksi mainittu johtunut kahdesta ensimmäisestä?

Kakkua jäätelöllä vai jäätelöä kakulla...?

LIMETTIJÄÄTELÖ

3-4 dl kuohukermaa (laitoin 3)
1 tlk kondensoitua maitoa
1 limetin kuori raastettuna hienolla terällä
n. puolikkaan limetin mehu
hippunen vaniljajauhetta

Vaahdota kerma löysäksi vaahdoksi. Sekoita joukkoon kondensoitu maito, limetinkuoriraaste ja -mehu sekä vaniljajauhetta. Tässä vaiheessa massa ei maistu kovinkaan limettiseltä, mutta odotas hetki! Kaada seos kannelliseen astiaan ja siirrä pakastimeen. Pakasta vähintään 12 tuntia. Kylmässä, valmiissa jäätelössä limetin aromit tulevat ihanasti esille.


PS: Mutakakun voi tehä helposti myös gluteenittomana, se toimii loistavasti myös niin!

Kasvistäyte tortilloille

Meinasin ensin otsikoida tämän "sikahyvä kasvistäyte tortilloille", mutta se olisi ehkä vähän vesittänyt tätä kasvisruokaideaa. Sitten kirjoitin "maukas kasvistäyte tortilloille", ja hylkyyn meni sekin. Lähtökohtaisestihan pyrin täällä tarjoamaan herkullista reseptiikkaa, enkä viitsi kaikkiin lisätä adjektiivia (ja vaikka adjektiiveja sanavarastooni melkoinen liuta kuuluukin, alkaisi jo tulla rajat vastaan kun kirjoituksia on melkein 800!).

Meillä on töissä ilmestynyt ruokalistalle kasvistortillat, ja nehän ovat olleet yllättävän hyviä! En ole niiden reseptiä tiedustellut, mutta pyrin tänään omassa keittiössä vähän samaan. Täytteen pohjana on tomaattimurska ja proteiinin virkaa toimittivat linssit ja pavut. Makuja mausteista ja kaiken tasapainotus hunajalla ja limetin mehulla - oolalaa, miten hyvää tuli!

KASVISTÄYTE TORTILLOILLE

1 prk tomaattimurskaa (sanon tämän taas: satsaa laatuun!)
2 valkosipulinkynttä
1 kevätsipuli
1 dl punaisia linssejä (kuivia)
n. 1 tl kasvisliemijauhetta
1 tl hunajaa
1 tl chipotlechilihiutaleita
2 tl juustokuminaa
2 tl paprikajauhetta
1 tl oreganoa
mustapippuria myllystä (muutama rouhaisu)
tuoretta chiliä maun mukaan
1 tlk kidneypapuja (käyttövalmiita)
1 pieni (suippo)paprika
noin puolikkaan limetin mehu
tuoretta lehtipersiljaa (tai korianteria, jos pidät siitä)

Kaada tomaattimurska kattilaan ja lisää joukkoon raastetut/hienonnetut valkosipulinkynnet, kevätsipulin valkoinen ja vaaleanvihreä osa siivutettuna, linssit (huuhtele ensin), kasvisliemijauhe, hunaja ja mausteet. Nosta lämpöä, jotta seos lähtee kiehumaan. Keitä kymmenisen minuuttia, kunnes linssit alkavat vähän pehmentyä. Lisää tämän jälkeen joukkoon silputtua tuoretta chiliä, kidneypavut (huuhtaise nekin) sekä paloiteltu paprika. Anna vielä kiehahtaa, jotta pavutkin lämpenevät. Tiristä sekaan vielä limetin mehua ja lehtipersiljasilppua (pieni kourallinen), ja tarkista maut. Lisää suolaa tarvittaessa.

Tortilloihin mukavasti passaavat tämän täytteen lisäksi esimerkiksi viipaloitu avokado ja turkkilainen jugurtti.

Aasialaiset broilerpyörykät

Kaikilla meillä lienee makumuisto kaupan broilerpyöryköistä. Lapsille ne näyttävät maistuvan, mutta meillä aikuisilla tulee usealta taholta kuulemani mukaan inhonväristyksiä jo pelkästä sanasta. Itse tehdyt broilerpyörykät päihittävät einesserkkunsa satanolla, myös epäileväisen maistelijan mielestä. Jos pidät aasialaisista mauista, nämä pallerot ovat nappivalinta. Ohje löytyi Glorian Ruoka ja viini -lehdestä nro 4/2020. Ohjeesta tulee iso satsi eli pellillinen, mikä ei näin etätyöaikana ole lainkaan huono asia edes kahden hengen taloudessa. Onpahan mitä lämmitellä nopeasti lounastauolla.

JAPANILAISET BROILERPYÖRYKÄT

800 g broilerin jauhelihaa
2 kevätsipulia (niiden puutteessa laitoin yhden salottisipulin)
2 valkosipulinkynttä
2 rkl inkivääriä raastettuna
2 rkl soijakastiketta
2 rkl miriniä
1 rkl seesamiöljyä
0,5 tl rouhittua valkopippuria
1 iso kananmuna
1 dl korppujauhoja (tai pankojauhoja)

Kastike:
1 valkosipulinkynsi
1 dl soijakastiketta
1 dl miriniä
2 rkl fariinisokeria

Hienonna sipulit ja valkosipulinkynnet. Sekoita kaikki pyörykkätaikinan ainekset huolellisesti. Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen ja ala pyöritellä palleroita. Veteen kostutetuin käsin pyöryköiden muotoilu on helpompaa eivätkä ne tartu kämmeniin. Asettele pyörykät uunipellille leivinpaperin päälle ja nosta uuniin kypsymään. Paista noin 12 minuuttia. Minä tein pienehköjä pyöryköitä, joita tuli varmaan yli 30 kpl, ja ne kypsyivät tuossa 12 minuutissa hyvin.

Valmista kastike sekoittamalla hienonnettu valkosipuli muiden ainesten kanssa. Minä keittelin kastiketta kymmenisen minuuttia, jotta se hiukan keittyisi kokoon ja tarttuisi paremmin pyöryköihin. Olisi pitänyt keittää vielä pidempään, jotta olisi ollut tarttuvaisempaa. Ohjeen mukaan kastiketta ei kuumenneta, vain sekoitetaan. Teetpä miten hyvänsä, sekoita kastike uunista otettuihin kuumiin ja kypsiin pyöryköihin.

Riisi-kukkakaali-fetasalaatti

Ostin viikonloppuna ainekset hirmuisen houkuttelevan kuuloiseen paahdettuun kukkakaali-fetasalaattiin (Glorian Ruoka &viini 4/2020), mutta eiliset kokkailut muuttivat reseptiikkaa aika olennaisesti. Keitin broilerpyöryköiden pariksi villiriisiseosta, jota jäi sen verran reilusti, että päätin rakentaa kukkakaalisalaatin sen päälle (enkä bulguriin, kuten ohjeessa). Koska paahtaminen parantaa monenkin jo sinällään herkun makua, päätin paahtaa kukkakaalipalojen kanssa myös fetaa. Tuosta ohjeen kastikeannoksesta sain kulutettua vain noin puolet. Arvelen, että bulgur imaisisi sen kokonaan, eli jos käytät bulguria, niin tee vain reilusti tuon verran kastiketta.

Riisiversiona tämä salaatti on gluteeniton, bulgurilla ei, koska se on vehnää.

Salaatin kanssa syötiin eiliseltä jääneitä broilerpyöryköitä, ja tämän herkkuaterian voimin jaksettiin tehdä puolentoista tunnin pyörälenkki. Metsissä oli paikoin vielä niin märkää ja mutaista, että ajelimme paljon pyöräteilläkin. Pääsimme myös ajamaan lumella, kun viime yönä tupruttanut toukokuinen lumi ei ollut joka paikasta vielä sulanut. Näin etätyöaikana ei tule ajettua työmatkoja pyörällä (työmatka = kotona muutama askel työpisteelle), joten työpäivän jälkeen ulkoilu on todella tarpeen.

RIISI-KUKKAKAALI-FETASALAATTI

1 kukkakaali
2 rkl oliiviöljyä
1 tl suolaa
hiukan rouhittua mustapippuria
hippunen chilirouhetta

Kastike: (riisiversioon riittää puolikaskin tästä määrästä)
2 valkosipulinkynttä
1 appelsiini
1 dl oliiviöljyä
0,5 tl suolaa
vähän rouhittua mustapippuria myllystä

Lisäksi:
n. 3-4 dl keitettyä pitkää riisiä / villiriisiseosta  (tai 2 dl bulguria --> keitä ohjeen mukaan)
1 dl mantelirouhetta
kourallinen lehtipersiljaa (tai basilikaa kuten ohjeessa)
100 - 200 g fetajuustoa (meillä oli jo avattu paketti, vain noin 100 g jäljellä)

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Paloittele kukkakaali nupuiksi, sekoita joukkoon öljyä ja mausteet, ja levitä uunipellille leivinpaperin päälle. Jos haluat paahtaa myös fetaa, lisää sekin pellille reiluina kokkareina. Paahda uunissa noin 15 minuuttia tai kunnes kukkakaalit ovat kypsähköjä eli eivät ihan löllöpehmeitä.

Paahda mantelirouhetta kuumalla, kuivalla pannulla sekoitellen noin minuutin ajan. Varo, ettei rouhe pala. Siirrä mantelirouhe heti toiseen astiaan, koska kuumalle pannulle jäädessään se varmasti kärähtää.

Valmista kastike. Kuori ja raasta / hienonna valkosipulinkynnet. Raasta myös hienolla terällä noin 1 rkl appelsiininkuorta, ja purista appelsiinista mehu. Sekoita kastikkeen ainekset huolella. Hienonna lehtipersilja / basilika.

Sekoita riisin (tai bulgurin) joukkoon paahdetut kukkakaalit ja feta sekä mantelit, yrttisilppu ja kastiketta.

Paluu piimäskonssien voimin

Heipähei ja helou!

Olen ilmeisesti pitänyt blogin kirjoittamisesta sapattivapaata, peräti vuoden verran. Ruokaa meillä on tehty siitä huolimatta – kokkeiltu uusia reseptejä ja jauhettu vanhoja tuttuja. Kuvaaminen ja blogin kirjoittaminen vain ei ole innostanut missään määrin. Nyt kevään mittaan olen ajatellut asiaa usein, myönteisessä hengessä! Vuosipäivän (vuosi edellisestä blogijutusta) kunniaksi laitan nyt esille erään mainion reseptin viikonloppukokkeilusta: pehmeät aamupalaskonssit.

Viikolla meillä syödään puuroa, usein viikonloppuaamuinakin, mutta ainakin toisena viikonlopun aamuna tekee usein mieli jotain spesiaalia. Tai siis jotain muuta kuin puuroa. Joskus teemme englantilaisen aamiaisen, joskus on ollut aamiaisburritoja tai uunissa kupissa paistettua pekonia ja munaa. Milloin mitäkin puurosta poikkeavaa. Useimmiten aamiainen kääntyy melkein lounaaksi, kun viikonloppuisin on mukava herätellä kroppa rauhassa ennen kuin ryhtyy tankkaamaan ruokaa. Menneenä viikonloppuna söimme aamiaisen ”pääruuaksi” avokado-kananmunavoileivät (joissa ihan pakollinen mauste on schriracha-kastike) ja jälkkäriksi nämä skonssit. Tein puolikkaan annoksen tästä kirjaamastani ohjeesta, ja saimme molemmat kaksi sopivan kokoista herkkupalaa syödäksemme.

PIIMÄSKONSSIT (ohje Hesarista )

8 isoa tai 16 pientä skonssia

4 dl vehnäjauhoja

0,5 dl sokeria

1 tl vaniljasokeria (laitoin sen sijaan hyppysellisen jauhettua vaniljaa)

1,5 tl leivinjauhetta

0,75 tl suolaa

100 g kylmää voita tai margariinia

2 dl piimää

voiteluun kananmunaa

Laita ensin uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Yhdistä kuivat aiheet ja lisää joukkoon kylmä, kuutioitu voi/margariini. Nypi rasva ja jauhoseos sormin kuivaksi murumaiseksi seokseksi. Lisää joukkoon piimä ja sekoita nopeasti taikinaksi (käytin tässä haarukkaa, koska taikinamäärä oli niin pieni, ja se toimi hyvin). Taikinaa ei saa vaivata.

Taputtele taikina jauhotetulla pöydällä 2-3 cm paksuksi suorakaiteen muotoiseksi levyksi (n. 5 cm leveä). Leikkaa levy kolmionmuotoisiksi paloiksi (8 tai 16). Nosta skonssit leivinpaperin päälle pellille ja voitele kananmunalla. Paista skonsseja uunin keskitasolla 12-15 minuuttia.

Me nautimme skonssit mansikkahillon ja ranskankerman kera, mutta ohjeessa neuvottiin syömään ne hillon ja juuston kanssa. Valitse siis itsellesi mieluisa kombo! Lisukkeista viis, nämä skonssit kannattaa ehdottomasti nauttia lämpiminä, jolloin ne ovat ihanan kuohkeita ja pehmeitä.

***

Saattaa olla, että tämä äkillinen kuvaus- ja kirjoitusinnostus jatkuu harvakseltaan pitkin tulevaa kesää. Koronapandemian mukanaan tuomat rajoitukset pitävät ihmisen vielä melko tovin näissä ”vähän” erilaisissa aktiviteeteissa (kotona), että aikaa tälle harrastukselle hyvinkin olisi. Jos olisi viitseliäisyyttä. Katsotaan, miten käy. Blogistin ja koronarajoitusten.