Hodarit vuoden päätteeksi (ehkä aluksikin...)

Kiva (ruoka)vuosi alkaa olla lopuillaan. Vuoden viimeisenä päivänä ahdamme massuihimme todella hyviä hodareita. Kun syö kuuden korvilla illallishodarin, niin voi vielä puolen yön jälkeenkin hotkaista yöpalaa. Hyvin miellyttävää.

Hodarisämpyläohjeen otin Suolaa ja hunajaa -blogista, ja voi pojat, miten kepeän muhevat sämpsät sillä saikaan aikaan! Lisukkeeksi tein olutsipuleita, joiden ohjeen näin jossain blogissa, mutta jota en jaksanut ruuanlaittovaiheessa alkaa kaivelemaan esille uudelleen. Jälkikäteen tarkistin, miten pahasti meni pieleen. Ei pahasti, vain oluen määrässä jäin jälkeen. Alkuperäisversion löytää Keittiönatsilta. Kun vielä terästin tavallista majoneesia toiseen kuppiin raastetulla valkosipulilla ja toiseen kuppiin cayennepippurilla ja srirachalla, niin saatiin vielä lisää mahtavia makuja.

HODARISÄMPYLÄT (12 kpl)

3,75 dl maitoa
50 g hiivaa
500 g vehnäjauhoja
35 g huoneenlämpöistä voita
1 tl suolaa

Sekoita kaikki ainekset (liota ensin hiiva maitoon) ja vaivaa yleiskoneella 10 minuuttia tai käsin vähintään kaksinkertainen aika. Taikinaan tarvitaan kunnon sitko. Minä hurruutin Kenwoodin Kmixiä reilut viisi minuuttia ja omaa kauramoottoriani eli käsivoimiani kymmenisen minuuttia. Hyvä koostumus oli taikinassa. Anna taikinan levätä kulhossa 30 minuuttia.

Jaa taikina 12 osaan. Pyöritä niistä pyöreitä sämpylöitä ja rullaa sitten pötkylöiksi. Laita hodarisämpylät  leivinpaperilla peitetylle pellille ja kohota liinan alla noin 1 1/2 tuntia. Lämmitä uuni 225 asteeseen ja paista sämpylöitä noin 10 minuuttia.

OLUTSIPULIT

3 sipulia
öljyä
1 dl tummaa olutta
suolaa, mustapippuria (hunajaa)

Kuori sipulit ja siivuta ne. Paista sipuleita sekoitellen öljyssä, kunnes ne alkavat hiukan saada väriä ja lisää sitten 1/2 dl olutta. Anna kiehua välillä sekoittaen, kunnes olut on imeytynyt. Paista taas hetken aikaa, ja lisää taas olutta. Anna kiehua välillä sekoittaen, kunnes olut on imeytynyt kokonaan. Mausta suolalla ja pippurilla. Myös hitusen hunajaa voi lisätä, jos maku tuntuu sitä kaipaavan.

* * *

KIITOS KAIKILLE KOKKEILLAAN-BLOGIN LUKIJOILLE VUODESTA 2013

JA

ONNEA UUTEEN VUOTEEN 2014!!!

Suklainen kirsikkakakku vai kirsikkainen suklaakakku?

Näin joululomailijana ei ole paljon syvällisempiä mietittäviä, kuin otsikon kysymys. Kutsutaanpa kakkua kummalla nimellä tahansa, voidaan mausta kaiketi olla yhtä mieltä: mahtava! Alkusysäyksen tälle antoi kysymys, millaisella panostuksella voisin osallistua joulupäivän antimiin. Silloin esitettiin toive suklaisesta kirsikkakakusta. Hapankirsikoiden puutteessa muokkasin ohjeesta omanlaiseni version. Ulkonäkö hämää, eikä sen perusteella voi arvata kirsikkaista sisältöä. Yllätyksiä pitää elämässä olla!

SUKLAA-KIRSIKKAKAKKU (noin 10 hengelle)

Pohja:
100 g voita (tai margariinia)
100 g tummaa suklaata
2 munaa
0,75 dl sokeria
1/2 dl kirsikkahilloa (minulla oli Bonne Maman -hilloa)
1,25 dl vehnäjauhoja
1/2 tl leivinjauhetta

Sulata voi ja suklaa kattilassa miedolla lämmöllä ja anna seoksen jäähtyä. Vatkaa huoneenlämpöiset munat sokerin kanssa kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää vaahtoon hillo ja jäähtynyt voi-suklaaseos ja sekoita varoen. Lisää lopuksi vehnäjauho-leivinjauheseos varovasti sekoittaen. Kaada taikina voideltuun vuokaan (halkaisija 20 cm) ja paista uunin alimmalla tasolla 175 asteessa noin 40 minuuttia tai kunnes kakku on tikulla koetettaessa kypsä. Kumoa kakku, kun se on hiukan jäähtynyt, mutta halkaise kakku vasta kokonaan jäähtyneenä. Kakkupohjan voi tehdä vaikka edellisenä iltana, ja kuorrutuksenkin voi valmistella jo silloin.

Kuorrutus:
2,5 dl kuohukermaa
100 g valkosuklaata

Laita kattilaan kerma ja paloiteltu suklaa. Kuumenna lempeästi, koko ajan sekoittaen, kunnes suklaa on sulanut. Nosta seos jäähtymään jääkaappiin. Kun on aika koristella kakku, vaahdota valkosuklaakerma sähkövatkaimella.

Täyte ja kostutus:
1 dl kuohukermaa
1 tl vaniljasokeria
2 reilua ruokalusikallista kirsikkahilloa

1 rkl kirsikkahilloa + vähän vettä (=kostutus)
n. 1 dl kirsikkahilloa pohjan päälle

Vaahdota kerma aika tanakaksi vaahdoksi. Lisää joukkoon kirsikkahillo ja vaniljasokeri. Sekoita esimerkiksi kahvikupissa ruokalusikallinen kirsikkahilloa ja vähän vettä, jotta muodostuu kirsikkamehua. Kostuta tällä mehulla kakkupohjat.

Kokoa kakku. Halkaise kakkupohja kahteen osaan ja kostuta niitä vähän. Levitä alimmaisen pohjan päälle kirsikkahilloa. Levitä kirsikkainen kermavaahto päälle ja nosta päälle toinen kakkupohja.  Vaahdota valkosuklaakerma ja levitä se kakun päälle.

Jos löydät jostain tuoreita kirsikoita, voit koristella kakun niillä. Myös muut tuoreet marjat käyvät koristeluun. Keskellä talvea niiden löytäminen voi olla työlästä, joten koristella voi muutenkin, esimerkiksi suklaakoristeilla.

Portugalilaiset vaniljaleivokset

Jos joulutortun haukkaaminen alkaa jossain vaiheessa tuntua vastenmieliseltä, mutta lehtitaikinaa on vielä pakasteessa, kannattaa siirtyä vaniljaleivosten pariin. Minulle nämä leivokset tuovat tuulahduksen ihanasta Lissabonista, mutta maistuvat hyvin myös näin joulun aikaan. Olen tehnyt leivonnaisia aikaisemminkin, silloin itse väkerrellystä voitaikinasta. Helpommalla pääsee, kun rullaa ja kaulii pakastetaikinaa, mutta maku oli kieltämättä näin vähän tylsempi. Olisi pitänyt olla voitakinaa, mutta oli vain lehtitaikinaa. Alkuperäiset leivokset ovat puolta matalampia kuin nämä, ja matalia minäkin aiemmin olen tehnyt. Näissä korkeissa leivoksissa pääsee tosin herkuttelemaan kunnolla suussa sulavalla vaniljatäytteellä, nams. Tarjoilen teille nyt tämän helpon ohjeen (oli Me Naiset -lehdessä 50/2013), jolla saa helposti hyvää. Eiliset vieraat, isot ja pienet, näyttivät tykkäävän :)

PORTUGALILAISET VANILJALEIVOKSET

400 g lehti- tai voitaikinaa kokonaisena levynä (minulla oli 500 g lehtitaikinaa pieninä levyinä, ja pohjista tuli tällä määrällä vähän liian paksut)

Vaniljakiisseli:

3 keltuaista
2 dl maitoa
2 dl kuohukermaa
1 dl sokeria
2 rkl perunajauhoja
1 rkl vaniljasokeria (minulla oli tämän sijasta 5 cm:n pätkä vaniljatankoa)

1 sitruunankuorisiivu (ihan oma lisäykseni)

Ota taikina huoneenlämpöön sulamaan.

Aloita valmistaminen täytteestä. Erota munista keltuaiset. (Valkuaiset voi halutessaan pakastaa myöhempää käyttöä varten.) Laita kaikki täytteen ainekset kattilaan ja kuumenna seosta keskilämmöllä koko ajan sekoittaen, kunnes seos muuttuu paksuksi kiisseliksi. Koko ajan sekoittamalla vältät kokkareet. Jos paakkuja kuitenkin syntyy, saat ne pois siivilöimällä kiisselin. Siirrä täyte toiseen astiaan, paina sen pintaan kelmu kuorettumisen estämiseksi ja anna jäähtyä.

Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Leikkaa taikinalevy kahtia. Taikinan tulee olla edelleen kylmää, mielellään hiukan kohmeista. Nosta levyt päällekkäin. Kääri taikinalevyt kapeasta päästä rullalle. Leikkaa rulla 12:ksi sentin paksuiseksi kiekoksi. (Minun lehtitaikinapaketissani oli 6 levyä, joista aina 2 levyä käärin yhdessä rullaksi. Jokaisen rullan leikkasin neljään osaan.) Kauli kiekot jauhotetulla pöydällä halkaisijaltaan noin 7 sentin pyörylöiksi. Nosta pyörylät alumiinivuokiin tai metallisen muffinipellin koloihin. Jos täyte ei ole vielä jäähtynyt, nosta taikinapelti hetkeksi kylmään odottamaan.

Jaa jäähtynyt vaniljakiisseli taikinapohjille. Paista leivoksia 225 asteessa 15-20 minuuttia. Anna leivosten levätä 5 minuuttia uunista ottamisen jälkeen ennen kuin poistat ne vuoista.

Ripottele leivosten pinnalle kaneli-(tomu)sokeriseosta ennen tarjoilua.

Omenainen sinappisilli

Joulun kalalautaselle (ja miksei myös kesän uusien perunoiden kylkeen) ja tuoreen ruisleivän päälle sopii erinomaisesti silli. Minun suosikkini on lasimestarin silli, jota tänäkin jouluna teen. Koska Armastuksenikin on hiljalleen oppinut sillinsyöjäksi, innostuin kokeilemaan myös toisenlaista sillireseptiä. Ohje omenaiseen sinappisilliin oli "Lantliv Mat & Vin - God Jul" -lehdessä (nr 6 2013), joka oli pullollaan houkuttelevia ohjeita, ja josta löytyi myös pikagraavatun lohen ohje. Meillä ei ollut ranskalaista rouheaa sinappia, joten käytin sen sijaan ihan tavallista tuubisinappia, Auraa. Kokonaisten neilikoiden sijaan tupsautin kastikkeeseen hippusen jauhettua neilikkaa. Ainesten määriä säädin vähän.

OMENAINEN SINAPPISILLI (purkillinen)

n. 140 g kevytsuolattua silliä fileenä
1 tl sinappia (laitoin Auran sinappia, ohjeessa käytettiin rouheaa ranskalaista)
1 tl dijonsinappia + 2 tl hunajaa (ohjeessa käytettiin hunajadijonsinappia)
n. 1 dl ranskankermaa
pieni veitsenkärjellinen jauhettua neilikkaa
n. 1/4 isosta punaisesta jouluomenasta raasteena
hiukan sitruunamehua
vastarouhittua mustapippuria

Huuhtele sillifileet. Halutessasi voit myös liottaa niitä hetken vedessä, jotta ylenmääräinen suolaisuus vähän hellittää.

Sekoita sinapit, hunaja ja jauhettu neilikka keskenään. Lisää joukkoon ranskankerma. Kuori omena ja raasta se karkealla terällä. Purista sekaan vähän sitruunamehua, jottei omenaraaste muutu ruskeaksi. Lisää raaste ranskankermaseoksen joukkoon. Masta mustapippurilla, sekoita ja tarkista maku. Lisää tarvittaessa neilikkaa, mustapippuria ja / tai sitruunamehua. Paloittele sillifileet ja sekoita kastikkeen joukkoon. Anna maustua pari tuntia ennen kuin nostat sillin tarjolle.

Joulun kala-alkupalat ja yrttinen perunasalaatti.

Pikagraavattu lohi

Yksi vaihtoehto perinteiselle graavilohelle on pikagraavattu lohi. Sen valmistaminen ja valmistuminen käy nopeasti, vaikka vieraita odotellessa. Maustumista ja kypsymistä edesauttaa sitruunamehu ja pikanttia makua tulee katajanmarjoista. Ohjeen löysin "Lantliv Mat & Vin - God Jul" -lehdestä (nr 6 2013). Minä puolitin ohjeen, mutta kirjaan sen tähän lehden mukaisilla määrillä.

PIKAGRAAVATTU LOHI

1 rkl katajanmarjoja (kuivattuja)
6 rkl hyvää oliiviöljyä
1 sitruunan kuori ja mehu
1 rkl sormisuolaa
1 tl hienoa ruokosokeria
vastarouhittua valkopippuria
400 g lohta
tilliä koristeluun

Murskaa katajanmarjoja morttelissa. Sekoita joukkoon oliiviöljy, hienoksi raastettu sitruunankuori, sitruunamehu, suola, sokeri ja hiukan rouhittua valkopippuria.

Ota esiin laakea vati ja laita pohjalle hiukan marinointilientä. Leikkaa lohi ohuiksi siivuiksi ja nostele siivut vadille. Kaada päälle loppu liemi ja nostele lohisiivuja kevyesti, jotta marinadia pääsee joka paikkaan. Nosta lautanen jääkaappiin. Vartissa lienee valmista. Lehden ohjeessa ei mainittu tekeytymisaikaa.

Juustoinen kasviskeitto

Pehmenneet kirsikkatomaatit, vihanneslaatikossa pyörivät paprikanpuolikkaat, viime viikolla puolitettu sipuli, taipuisa porkkana ja eräpäiväänsä lähestyvä Philadelphia-juusto = juustoinen kasviskeitto.

Kasviskeitot ovat usein Hävikistä herkuksi -ruokaa mitä parhaimmassa muodossa. Tämä keitto oli niin hyvää, että joskus kannattaa hankkia ainekset sen varalle ihan asiasta tehden.

JUUSTOINEN KASVISKEITTO (kahdelle)

öljyä (käytin macadamiaöljyä)
puolikas sipuli
1 valkosipulinkynsi
keltaista ja punaista paprikaa (meillä oli noin puolikas iso paprika molempaa väriä)
1 porkkana
kymmenkunta kirsikkatomaattia
vettä
200 g tuorejuustoa (meillä oli Philadelphiaa)
suolaa, mustapippuria, cayennepippuria
n. 1 tl hunajaa

Silppua sipulinpuolikas ja valkosipulinkynsi. Leikkaa paprikat rouheiksi kuutioiksi ja kuori ja raasta porkkana. Kuumenna kattilan pohjalla öljyä ja kuullota kasviksia siinä jonkun minuutin ajan. Puolita tomaatit ja heitä ne kattilaan. Sekoittele hetki ja lisää vettä sen verran, että kasvikset juuri ja juuri peittyvät. Lisää ripaus suolaa ja cayennepippuria. Anna kiehua vartin verran ja soseuta kasvikset sauvasekoittimella. Sattumia ja murusia saa jäädä, mutta jos haluat oikein sileää, niin surraa tomerasti. Lisää sitten juusto ja kuumenna keitto uudelleen. Lisää myös hunaja, se taittaa mukavasti tomaatin ja juuston happamuutta. Pyöräytä sekaan mustapippuria myllystä ja tarkista keiton suolaisuus. Anna pulpahdella hetken aikaa ja sekoita juusto hyvin keiton sekaan. Voit myös lisätä keittoon vettä sen mukaan, miten luirua siitä haluat. Minä lisäsin ehkä puoli desiä vielä ja kiehautin keiton.

Paahdetut kastanjat

Kauppojen valikoimat ovat tätä nykyä niin valtaisat, että tuon tuostakin löytyy jotain ennen kokematonta ja/tai tekemätöntä. Viimeisimpään kokkeiluun ostimme kastanjoita, joita emme koskaan ole paahtaneet itse, mutta maistaneet kyllä vuosi sitten Lontoon reissullamme. Netistä huomasimme, että homma onnistuu ihan tavallisessa kotiuunissa. Ohjeissa paahtolämpötilat vaihtelivat 200 - 225 asteen välillä ja paahtoaika oli puolisen tuntia (tai alle, jos kastanjat ovat pieniä). Ilmeisen tarkkana kannattaa olla lopussa, etteivät kastanjat kärähdä.

Me söimme kastanjoita sellaisenaan, vain kuoret pois otettuna, vaikka monissa kohdin suositeltiin niitä dipattavaksi esimerkiksi voisulaan. Pehmeitä, aavistuksen makeita, ja hyviä!

Paahdetut kastanjat kännykkäkuvassa :)

PAAHDETUT KASTANJAT

kastanjoita
foliota rypistettynä tai karkeaa merisuolaa

Lämmitä uuni 225 asteeseen. Huuhtaise kastanjat, jos ne ovat kovin roskaisia, ja kuivaa ne. Leikkaa puukolla kastanjoiden suippoon päähän ristiviilto. Asettele kastanjat viilletty pää ylöspäin uunipellille rypistetylle foliolle (meillä oli käytössä tämä konsti) tai suolakerroksen päälle. Jompaa kumpaa keinoa käyttäen varmistetaan se, että kastanjat pysyvät pystyssä. Paahda kastanjoita uunissa noin 30 minuuttia. Ne ovat valmiita, kun viillot alkavat aukeilla ja kastanjat tuoksua vienosti, mutta eivät käryä. Anna jäähtyä hetki, ennen kuin ryhdyt niitä kuorimaan.

- - -

Tiesitkö tämän?
"Kastanjat ovat pähkinämäisiä ja sipulin muotoisia. Parhaat kastanjat ovat painavia, kiinteitä ja kiiltäviä. Huonot ja pilaantuneet kastanjat tuntuvat kevyiltä. Vedessä hyvät kastanjat painuvat pohjaan, huonot jäävät usein kellumaan. Kastanja sisältää runsaasti tärkkelystä, joka vaatii kypsennystä. Kypsennyksessä tärkkelys hajoaa sokeriksi ja maku muuttuu makeahkoksi ja pähkinämäiseksi." (Lähde: kasvikset.fi)

Kurpitsaraviolit (ja kurpitsalätyt)

 

Sillä sipuli -blogin kurpitsaraviolit innoittivat minutkin raviolien tekoon. Olihan meillä pakasteessa valmiina kurpitsasosetta kurpitsakeiton jäljiltä eli homma oli hyvällä alulla. Paljastan heti, että näistä ravioleista tuli älyttömän maukkaita!

Tällä ohjeella ravioleja valmistuu varmasti kolmisenkymmentä tai enemmänkin, riippuen muotin koosta. Laiskuuttani tein vain kaksikymmentä eli yhdelle syömäkerralle kahdelle hengelle, joten sekä taikinaa että täytettä jäi paljon yli. Vaan ei huolta - kyllä niille tarkoitus keksittiin! Lopusta pastataikinasta tein linguinea ja kurpitsatäyte taipui lätyiksi.

KURPITSARAVIOLIT

Pastataikina (ohje jauhopussin kyljestä):
n. 4,5 dl durumvehnäjauhoja
2-3 kananmunaa + vettä = n. 1,5 - 2 dl nestettä
2 tl oliiviöljyä

Kurpitsatäyte:
n. 3 dl kurpitsasosetta (esim. uunissa paahdetuista kurpitsoista soseutettua)
2 reilua ruokalusikallista vuohenjuustoa
vajaa 1 dl raastettua parmesaanijuustoa
kymmenkunta basilikanlehteä + samanmoinen määrä lehtipersiljaa
ripaus (vastaraastettua) muskottipähkinää
n. 1 t suolaa
pari rouhaisua mustapippuria

Tee pastataikina ensin. Sekoita jauhoihin muut aineet ja vaivaa taikinaksi. Kymmenisen minuuttia käsin vaivausta leivinalustalla riittää hyvin. Anna taikinan levätä kelmuun käärittynä parikymmentä minuuttia ennen jatkokäsittelyä. Jos teet taikinan aamulla, ja raviolit illalla, niin nosta taikinapala jääkaappiin odottelemaan.

Sekoita täytteen ainekset kulhossa. Maista täytettä ja tarkista suolaisuus ja muut maut omaan suusi sopivaksi.

Kauli tai rullaile pastakoneella taikinasta ohuita levyjä. Laita yksi levy jauhotetulle leivinalustalle. Nostele täytettä levylle sopivin välein. Noin teelusikallinen on sopiva määrä (ja riippuu tietysti raviolimuotin koosta. Minä painelin taikinaan raviolimuotilla vähän merkkejä paikoista ennen tätä. Sipaise vettä täytteen ympärille taikinalevylle (sen ansiosta kaksi päällekkäistä levyä tarttuvat toisiinsa tiiviimmin). Nosta varovasti toinen taikinalevy päälle ja huolehdi siitä, ettei jää kovin paljon ilmaa väliin. (Minulla aina jää, en ole vielä harjoitellut tarpeeksi.) Tee raviolimuotilla (tai jollain muotilla) raviolit. Keitä niitä hyvin suolatussa reippaasti kiehuvassa vedessä, noin viisi minuuttia riitti meillä hyvin.

Raviolien kanssa söimme uunissa paahdettuja paprika- ja sipulipaloja. Loraus oliiviöljyä viimeisteli annokset.

KURPITSALÄTYT

pari desiä raviolien täytejämiä
1 muna
kaksi kukkurallista ruokalusikallista vehnäjauhoja
puolitoista desiä maitoa + 1 tl leivinjauhetta

Sekoita ainekset taikinaksi ja paista lätyiksi.
Hy-vi-ä!

- - -

Aiemmin meillä on tehty sipuliravioleja ja kantarelli-pinaattiravioleja. Askartelun päätteeksi on saatu aina hyvää ruokaa :)

Hienojen makujen bloggaripikkujoulut

Oululaiset ruokabloggarit ilakoivat ja herkuttelivat lauantai-iltana Aina nälkä -Millan luona. Herkkupöytien notkahduksesta huolehtivat isäntäväen lisäksi  Diplomi-insinöörin keittiö, Ghetto gourmet, Kokit ja potit, Makuja kotoa, Pastanjauhantaa, Peruspöperöä, pari vierailevaa tähteä ja Kokkeillaan-blogi. Jos vaihtelivat illan keskustelunaiheetkin, niin monenlaista mahtui myös ruokatarjontaan. Tarjottavaa oli niin runsaasti, etten saanut kaikkea edes kuviin (esimerkiksi marjaista drinkkiä tai paahdettuja kikherneitä), luultavasti (toivottavasti) kuitenkin maistoin kaikkea :) Minun panokseni iltana olivat sipsien kera syötävä juustoinen sipulidippi ja jälkiruokaherkku lumimunat.

Kannattaa pitää silmät auki blogeja lukiessaan, sillä seuraavista ihan mahtavista herkuista on toivon mukaan reseptiikkaa tulossa:

Thaimaalaista sormisyötävää Kokkipottilan tapaan. Salaatinlehden mutkaan sai koota itselleen mieluisan valikoiman Kaakkois-Aasian makuja, mm. kuivattuja katkarapuja, kookoslastuja, chiliä, inkivääriä... ja taivaallista tahnaa, jonka sisältö ei jäänyt muistiini.

Peruspöperölän uunista oli peräisin pekoni-palsternakkapiiras, jossa suolaisen pekonin ja makean palsternakan yhdistelmä oli kerrassaan toimiva. Taustalla on edustus illan pähkinänaposteltavista.

Ghettolan simpukat hävisivät kulhosta joutuisasti.

Kala-allergikkojen vatsoja täydentävät meloni-basilika-kinkkupalat maistuivat helposti myös muille.

Ghettolan sanfransiscolainen kalakeitto oli täynnä huumaavaa makua ja kirvoitti syöjiltä onnen huokauksia.

Perijouluisiin tunnelmiin pääsimme Pastanjauhannan kinkun äärellä. Kinkulla oli hyvin tärkeä rooli Suuressa Jouluoluttestissä, joka tarkoin suunniteltuna ja valvottuna illan aikana pidettiin. Yksimieliseksi voittajaksi selvisi tällainen tuote:

Siinä vaiheessa, kun taivastelimme täysiä vatsojamme, lykkäsi Milla uuniin tällaiset glaseeratut bratwurstit. Jo tuoksu hurmasi, ja pian oli taas keittiössä jonomuodostelma, kun täysivatsaiset pinkaisivat makkaroiden kimppuun. Samoilla hetkillä lastattiin pöytään myös jälkiruokia: kuppikakkuja, piparikakkua ja jäätelöä, marenkista piirasta sekä lumimunia. Uskokaa tai älkää, mutta jotenkin saimme itseemme ahdettua myös näitä.

Muutaman tunnin lähes jatkuvan syömisen sekä erinäisten villien keskustelujen ja naurunremakoiden jälkeen oli aika huikata heipat ja hypätä taksiin. Kauneimmat kiitokset isäntäväelle ja koko muulle seurueelle hauskasta illasta! Olette te hyviä kokkeja! Brunssilla tavataan :)

Viiden verbin sosekeitto

Sosekeitto ei selityksiä kaipaa. Sen valmistamisesta selviää suunnilleen viidellä verbillä: kuori, pilko, keitä, soseuta, mausta. Sellaiset sanat kuin "hienonna", "silppua", "kuullota" ja "siivilöi" voi unohtaa kokonaan. Kuulostaa ihan arkiruuan tekemiseltä!

PORKKANASOSEKEITTO

kymmenkunta porkkanaa
1 sipuli
1 peruna
peukalonpään kokoinen palanen inkivääriä
1 kasvisliemikuutio
reilu 1/2 litraa vettä
pari hyppysellistä cayennepippuria
suolaa, mustapippuria
n. 1 dl ruokakermaa

Kuori porkkanat, peruna ja sipuli. Pilko ainekset rouheasti ja heitä kattilaan. Kuori inkiväärinpalanen ja laita sekin kattilaan. Lisää kattilaan vettä sen verran, että vihannekset juuri ja juuri peittyvät ja käännä levy päälle. Kun vesi kiehuu, lisää kasvisliemikuutio ja cayennepippuria. Anna kiehua, kunnes kaikki ainekset ovat kypsiä. Soseuta keitto, lisää ruokakermaa ja tarvittaessa vettä, jotta saat keitosta haluamasi paksuisen. Lisää rouhaisu mustapippuria, ja tarvittaessa suolaa ja cayennepippuria.

Keiton kanssa voi nautiskella vaikka bruschettaa: oliiviöljyllä silattua paahdettua leipää, jonka päällä on tomaattihakkeluksesta, balsamiviinietikkatilkasta, valkosipulista,  oliiviöljystä ja basilikasta tehtyä, suolalla ja mustapippurilla maustettua sekoitusta.

Siskonmakkarakastike

Nyt ollaan taas osastolla "uusi ruoka-aine haltuun". Tällä kertaa käsittelyssä on siskonmakkara. Niin, tunnustan: en ole ikinä ennen siskonmakkaraan sormillani koskenut. Sen suhteen asia on ollut kuten monen muunkin. Jos lapsuudenkodissa ei ole ollut tapana jotain ruoka-ainetta käyttää ja siitä ruokaa valmistaa, ei se ihan ensimmäisenä ehkä tule mukaan omaan repertuaariin. Ensimmäiset siskonmakkaramuistoni ovat eräästä hoitopaikasta, jossa toinen lapsonen laittoi siskonmakkarakeiton sekaan ketsuppia. Muistan kyllä tykänneeni keitosta. Sitten menikin vuosi(kymmen) jos toinenkin, ennen kuin pääsin uusintaotteluun siskonmakkarakeiton kanssa. Viimemmäksi söin sitä ystävien luona, ja että olikin hyvää!

Minä päätin aloittaa siskonmakkarakokeiluni kastikkeesta, sillä törmäsin vasta oikein houkuttelevaan ohjeeseen. Noudatin ohjetta melko tarkasti. Tulipa hyvää!

SISKONMAKKARAKASTIKE

1 pkt siskonmakkaroita
2 sipulia
öljyä tai nestemäistä margariinia paistamiseen
1,5 dl lihalientä
1 tl kuivattua timjamia
1 dl ruokakermaa
1 rkl dijonsinappia
suolaa ja mustapippuria
hienonnettua silopersilijaa viimeistelyyn  (minä laitoin 2 tl kuivattua persiljaa samalla, kun lisäsin pannulle nesteet)

Kuori sipulit, puolita ja viipaloi ne ohuelti. Kuullota sipuliviipaleita, kunnes ne pehmenevät. Nosta sipulit pois pannulta sivuun odottamaan.

Lisää pannuun tarvittaessa vähän rasvaa/öljyä ja purista siskonmakkaroista palleroita pannulle. Paista, kunnes makkarapallot ruskistuvat vähän useammalta kantilta. Lisää pannulle sipulit ja lihaliemi. Mausta timjamilla (ja kuivatulla persiljalla) ja anna hautua miedolla lämmöllä 10 minuuttia. Lisää sitten pannulle ruokakerma ja sinappi. Kiehauta ja tarkista maku. Lisää mustapippuria ja tarvittaessa suolaa. Anna kastikkeen kiehua vielä 5 minuuttia. Lisää lopuksi hienonnettua silopersiljaa, jos sitä on.


Me söimme kastiketta peruna-porkkanamuusin kanssa. Nam, nam ja nam!!!

Lohi-riisilaatikko

Äidilläni oli tapana tehdä uuniruokaa, jossa oli keitettyä puuroriisiä, pakasteseitä ja pakastevihanneksia sekä munamaito. Se oli mielestäni kelpo arkiruoka, jota itselläni ei ole tullut kuitenkaan koskaan tehtyä. Nyt on myöhäistä kysellä ohjeen perään, eikä isäkään muista, oliko siinä sen kummempaa kikkaa kuin latoa ainekset kerroksittain vuokaan. Ehkä pitäisi vain kokeilla joskus.

Gullichsenien "Safkaa"-kirjasta löytyi vähän samassa hengessä tehty laatikkoruoka: lohi-riisilaatikko. Jos keittää ruokaan tarvittavan riisin jo edellisenä iltana, saa seuraavana päivänä reilussa puolessa tunnissa loihdittua hyvän arkiaterian lautasille. Eipä vähän kätevää!

LOHI-RIISILAATIKKO (neljälle, sanoo kirjan ohje)

4 dl täysjyväriisiä (meillä oli 2 dl täysjyväriisiä + 2 dl tavallista, kun täysjyvä otti ja loppui)
2 keitettyä kananmunaa (9 minuutin)
5 dl täysmaitoa (meillä oli rasvaton maito)
3 kananmunaa
250 - 300 g graavilohta palana
suolaa
valko- ja mustapippuria
(voita)

Keitä riisi paketin ohjeen mukaan. Keitä myös kananmunat. Laita uuni kuumenemaan 180 asteeseen. Leikkaa lohi sormenpään kokoisiksi paloiksi ja hienonna keitetyt kananmunat (minä käytin haarukkaa hienontamisessa). Laita lohipalat ja hienonnetut munat kattilaan kypsän riisin joukkoon. Mausta seos suolalla ja pippureilla.

Voitele uunivuoka (n. 5-6 cm syvä, reilu 20 cm läpimitaltaan) ja kaada riisiseos vuokaan. Vatkaa maito ja kananmunat kevyesti keskenään ja lisää joukkoon hiukan suolaa ja valkopippuria. Kaada seos riisien joukkoon. Halutessasi voit vuoleskella päälle voista lastuja. Paista laatikkoa 180-asteisessa uunissa noin 35 minuuttia. Meillä vuoka oli tämän jälkeen vielä noin 10 minuuttia 225 asteessa, jotta pinta sai kauniin värin.

Halutessasi voit tarjota riisi-lohilaatikon päällä tilli-voisulaa, jonka ohje oli kirjassa: sulata kattilassa 60 g voita ja lisää joukkoon tillihakkelusta.

Minä ajattelin kokeilla tätä ruokaa joskus kylmäsavulohesta.

Aamu ja glögi?

Tiesitkö, että päivän voi aloittaa kahvin tai teen sijaan glögillä?

Verkkaisena viikonloppuaamuna ehtii (pakaste-)karjalanpiirakoiden paistoaikana muhitella helpon omenaisen glögin. Myrskytuulen ulvoessa parvekelasien välissä on ihana istahtaa kuumalle juomalle ja lämpimille piirakoille. Jukeboksin virittäisin soittamaan laulua "Voiko ihanammin päivä enää alkaa...".

OMENAINEN GLÖGI (alkoholiton) 2 annosta

n. 5 dl omenamehua
2 cm:n palanen vaniljatankoa
kanelitanko
5 neilikkaa
1 tähtianis
reilu siivu mandariinin/klementiinin/satsuman kuorta (pese hedelmä ensin kunnolla esim. juuresharjalla vähän jynssäten)

Laita kaikki ainekset kattilaan ja keitä hiljokseen kymmenisen minuuttia. Laita kansi päälle, käännä levy nollille ja jätä kattila vielä samoille sijoilleen kymmeneksi minuutiksi. Kun on tarjoilun aika, siivilöi juoma laseihin / mukeihin.

Säästä glögimausteet, niistä keittelet illalla uuden satsin, tällä kertaa vaikkapa karpalo-rypälemehusta!

- - -

Näin glögikaudella kannattaa muistaa myös muut Kotiharmin glögi- ja kuumajuomakokkeilut:

- portteriglögi  (ihan ykkönen, tosihyvä!)
- colaglögi   (jännä, ehkä colafriikin unelma?)
- suklaamunatoti (suloisen samettinen, hurmaa vuodesta toiseen!) 

Kampasimpukoita ja avokadopyrettä

Usein meillä syödään ruoka-aikana reilua kotiruokaa, joskus kuitataan ateria voileivillä, mutta joskus myös piperretään ja yritetään viritellä lautasille jotain mukahienoa. Erään viikonlopun mukahieno alkuruoka oli paistettuja kampasimpukoita ja avokadopyrettä - hyvää, kevyttä ja raikasta! Avokadopyreen ohje on kirjasta "Sekametelisoppaa".

Sulata kampasimpukat pakkauksen ohjeen mukaan. Valmista ensin avokadopyre.

AVOKADOPYRE

1 avokado
2 rkl ranskankermaa
puolikas sitruuna
1-2 tl sokeria
ripaus suolaa
mustapippuria myllystä

Halkaise avokado ja poista kivi. Lusikoi avokadon sisus tehosekoittimeen tai kulhoon, jossa aiot sauvasekoitintasi pyöräyttää. Lisää joukkoon ranskankerma ja sitruunamehua (ensin vain osa sitruunamehusta). Soseuta ainekset ja mausta sokerilla, suolalla ja mustapippurilla. Maistele ja maistele, jotta saat pyreestä mukavan makuisen. Sitruunamehua voi myös lisätä tarpeen mukaan.


PAISTETUT KAMPASIMPUKAT

Kuivaa sulatetut kampasimpukat varovasti talouspaperilla. Kuumenna pannulla hiukan voi-öljyseosta ja paista kampasimpukat kuumalla pannulla, pari minuuttia kummaltakin puolelta. Jos kampasimpukat ovat kookkaita, voi paistoaikaa vähän lisätä. Suolaa ja pippuroi kampasimpukat lopuksi kevyesti. Halutessasi voit paistaa yhtä aikaa myös pari lyttyyn painettua valkosipulinkynttä, ne antavat mukavasti makua kampasimpukoille.

Intohimoinen jugurttivaahto

Passion = intohimo ja tunteen palo. Passionhedelmä = kärsimyshedelmä. Mikä logiikka tässä suomennoksessa on, kysyn vaan?!?

Sovitaan niin, että tällä ohjeella muutat joskus arki-iltasi kärsimyksestä  intohimoiseksi. Saa syödä pyhäpäivinäkin. Tämä on aivan ihanaa milloin vain!

JUGURTTIVAAHTO JA PASSIONHEDELMÄÄ

1 dl kuohukermaa
200 g turkkilaista jugurttia
2-3 rkl tomusokeria
2 rkl appelsiinimehua (vastapuristettua)
4-5 passionhedelmää (osta pikkuisen ryppyisiä, älä liian rupsahtaneita)

Vatkaa kerma melko tanakaksi vaahdoksi, varo ettei tule voita. Sekoita vaahtoon jugurtti, tomusokeri ja appelsiinimehu. Halkaise passionhedelmät. Lado jälkiruokamaljoihin kerroksittain jugurttivaahtoa ja passionhedelmänlihaa.

Lihapata espanjalaisessa kuosissa (isänpäivän herkku?)

"Parasta patasörsseliä, jota olet koskaan tehnyt."

Olin oikein otettu moisesta kehusta, jonka kuulin syyssunnuntaina ruuan äärellä. Olin ryhtynyt ruuanlaittopuuhiin jo aamulla puoli kymmenen tienoilla, joten olisin saattanut illan hämärtyessä olla masentunut ja pikkusenvähäsen kiukkuinenkin, jos ruoka olisikin ollut pahaa. Pata oli uunissa nelisen tuntia lämmöt päällä, sitten vielä kolmisen tuntia niin, että uuni oli pois päältä ja isäntäväki kävelyllä ja saunassa. Mikä mainio tapa valmistaa ruokaa - sehän valmistuu ihan itsestään!

Mikä sitten teki pitkään hautuneesta padastamme espanjalaista? Tietenkin chorizomakkara, paprika, oliivit ja punaviini! Kesken padan muhituksen tuli vielä mieleeni espanjalainen punaviinipohjainen juoma sangria, jossa on appelsiinia, ja kipaisin veistämään appelsiinista muutaman kuorisiivun ja heitin ne pataan. Hyvä lisäys! (Ja hieno omakehu.)

Jos vielä mietit isänpäiväruokaa, niin voit lopettaa pähkäilyn. Mikäli isähenkilö on lihapatojen perään, niin isänpäivän ruoka on tässä!

ESPANJALAINEN LIHAPATA

n. 900 g naudan paistia (meillä sattui olemaan sisäpaistia)
1 iso sipuli
1 paprika
1 sellerinvarsi
6 valkosipulinkynttä
pätkä chorizomakkaraa (taisi olla reilu 10 cm:n pätkä)
pari porkkanaa
1 dl punaviiniä
500 g tomaattimurskaa
1 dl vettä
yrttejä (esim. timjamia, oreganoa)
muutama siivu appelsiininkuorta
suolaa, mustapippuria
1 rkl hunajaa
tuoretta chiliä (laitoin yhden Barbere Coffee Brown -chilin)
15 oliivia

Siivoa lihasta liiat kalvot pois ja paloittele se hyvin reiluiksi suupaloiksi. Kuori sipuli ja leikkaa se lohkoiksi. Kuori valkosipulinkynnet ja leikkaa ne siivuiksi. Leikkaa makkarasta ohuita siivuja. Leikkaa paprika reiluiksi paloiksi ja sellerinvarsi siivuiksi. Kuori porkkanat, halkaise ne ja pätkäise kolmeen-neljään osaan.

Kuumenna pannulla oliiviöljyä ja paista chorizosiivuihin rapsakka pinta. Nosta makkarat pataan. Paista seuraavaksi pannulla lihat kahdessa tai kolmessa erässä. Öljyä voi lisätä tarvittaessa. Pannu saa olla kuuma, jotta lihat saavat kunnolla väriä ja makua. Suolaa lihoja tässä vaiheessa vähän. Siirrä lihat pataan ja heitä pannulle porkkanat, paprikat ja sellerit. Paista niitä hetken aikaa ja kaada joukkoon punaviini. Anna poreilla muutaman minuutin ajan ja kaada pannullinen pataan. Tällä tavalla saat pannulta kaikki hyvät maut mukaan ruokaan. Lisää pataan hunaja, tomaattimurska, vettä, oliivit ja mausteet. Silppua myös chili ja lisää joukkoon. Laita pataan muutama appelsiininkuorisiivu ja lisää vielä suolaa. Laita pata 150-asteiseen uuniin ja kypsennä ruokaa noin neljä tuntia tai kunnes liha on suloisen mureaa. Maista lientä kypsennyksen puolivälissä ja lisää tarvittaessa suolaa. Voit joutua lisäämään myös makeutta eli hunajaa tai sokeria riippuen siitä, millaista tomaattimurskaa olet käyttänyt. Kun pata on ollut uunissa nelisen tuntia, voit kääntää lämmön pois päältä ja lähteä vaikka lenkille. Ihana tuoksu ja herkullinen pata vastaanottavat sinut reippailun jälkeen!

Lihapadan kanssa lautasilla oli miedosti valkosipulista perunamuusia. Sen valmistaminen sujuu kuin tavallisen muusin, mutta samalla, kun heität perunat kiehumaan, laita sekaan myös pari-kolme kuorittua valkosipulinkynttä. Ne pehmenevät mukavasti perunoiden kiehuessa ja muussautuvat helposti.

Omenainen avokadosmoothie

Avokadosta on moneksi: pastaan, tahnoihin, salaatteihin... ja virkistäviin aamujuomiin, kuten omenaisen avokadosmoothien ainesosaksi. Hyvää, raikasta ja täyteläistä. Voimajuoma!

OMENAINEN AVOKADOSMOOTHIE (kahdelle)

1 avokado
pari desilitraa makeuttamatonta omenasosetta (esim. Bonne-merkkistä)
pieni loraus hunajaa (tai ripaus sokeria)
1 limetin mehu
loraus omena- tai appelsiinimehua

Halkaise avokado ja poista kivi. Kaapaise lusikalla avokadon sisältö sekoitusastiaan ja lisää sekaan limetin mehu, omenasose, makeutusaine sekä mehua. Surraa vaikka sauvasekoittimella tasaiseksi, ja säädä paksuus mieleiseksesi mehun avulla.

Lakritsi-kinuskileivokset

Meidän taloudessamme virittäydyttiin Halloween-tunnelmiin ruuan ja leivonnaisen voimin eli listalla oli kurpitsakeittoa ja mustanpuhuvia leivoksia.

Löysin houkuttelevan Halloween-leivosohjeen Kinuskikissa-blogista. Minä en ole mikään koristelija ja söpön sievän pipertäjä, joten teeskentelin, että yksinkertainen on kaunista ja jätin leivosten pinnan mustaksi. Taikinasta tein puolikkaan annoksen ja laitoin sen nelikulmaiseen vuokaan. Taikinaa tuli siihen ehkä hiukan paksummalti, joten pidensin paistoaikaa vajaalla kymmenellä minuutilla. Viisi lisäminuuttia olisi riittänyt mainiosti, mutta vähän unohduin muihin hommiin.

LAKRITSIKINUSKILEIVOKSET

150 g voita tai margariinia
1 dl sokeria
2 kananmunaa
3 dl vehnäjauhoja
1/2 dl kaakaojauhetta
1,5 tl leivinjauhetta
1 dl maitoa
1 dl turkinpippurimurskaa 

Lakritsikinuski-kuorrutus:
7 Kick-patukkaa (n. 125 g)
1 dl kuohukermaa

Vatkaa margariini ja sokeri vaahdoksi ja vaahdota sitten sekaan munat. Yhdistä kuivat aineet keskenään. Lisää ne taikinaan vuorotellen maidon kanssa. Levitä taikina pienelle pellille tai uunivuokaan leivinpaperin päälle. Paista 200 asteessa uunin keskitasolla n. 10-13 min (tai pidempään, jos pohja on paksu).

Pilko lakritsipatukat kattilaan ja mittaa joukkoon kerma. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä keskilämmöllä, kunnes karkit ovat sulaneet kerman joukkoon ja jatka keittämistä tämän jälkeen vielä 5 minuuttia. Ota kattila liedeltä ja sekoita hetken ajan. Kaada kuorrute pohjan päälle ja tasoita leveällä lastalla tai palettiveitsellä, jos ei tasoitu itsekseen. Nosta leivonnainen viileään, jotta kuorrute jähmettyy. Leikkaa kaakku annospaloiksi vasta kuorrutteen jäähdyttyä. Koristele haluamallasi tavalla, vaikkapa halloween-tyyliin, kuten Kinuskikissa oli hienosti tehnyt.

Juustoinen sipulidippi - superhyvä!

Mitä sinä dippaat mieluiten? Ja mikä on suosikkidippikastikkeesi? Meillä dippaillaan aika harvoin, silloinkin ehkä useammin kasviksia kuin sipsejä, joihin meillä kummallakaan ei ole suurempaa intohimoa. Dippikastike on useimmiten tehty helpoimman kautta: purkki kermaviiliä ja joku jauhepussukka siihen sekoitettuna. Jos on oikein virtaa ollut, niin kermaviiliin on sekoitettu maustekaapista mieluisia pulvereita ja puristettu pari valkosipulinkynttä. Nyt olen löytänyt ohjeen, jolla tulee Maailman Parasta Dippikastiketta. Oikeasti! Niin hyvää, että voisin melkein jättää dipattavat pois lautaselta ja syödä pelkkää dippiä. Mutta jos pitää olla aikuinen ja dipata, niin esimerkiksi paprika ja Kokkipottilan bataattiranskalaiset sopivat kylkeen mainiosti. Sipsejäkin on kokeiltu, koska niitä alkuperäisessä ohjeessa niin kovasti tähän sopivaksi kehuttiin. Dippi sopii erinomaisesti myös leivän päälle levitteeksi.

Alkuperäinen ohje löytyy täältä. Minä vähensin majoneesin määrää ja lisäsin vastaavasti hiukan ranskankermaa. Osan ranskankermasta voi varmasti korvata myös kermaviilillä, jos haluaa kevyemmän version. Kun käyttää vähärasvaista tuorejuustoa, kermaviiliä ja ultrakevyttä majoneesia, niin dippiä voi hyvällä omalla tunnolla kauhaista paprikanmutkaan reilummankin nokareen.

JUUSTOINEN SIPULIDIPPI

2 isoa sipulia
3 rkl voita
1 rkl oliiviöljyä
suolaa (laitoin ehkä teelusikallisen)
mustapippuria myllystä
ripaus cayennepippuria
100 g tuorejuustoa
1/2 dl majoneesia
150 g ranskankermaa
1 rkl kuivattua ruohosipulisilppua

Kuori sipuli ja halkaise se. Leikkaa sipulista ohuita siivuja. Kuumenna pannulla voi ja öljy ja paista sipuleita keskilämmöllä välillä sekoitellen. Lisää suolaa ja mustapippuria sekä ripaus cayennepippuria. Paista sipuleita välillä sekoitellen, kunnes ne ovat pehmenneet ja karamellisoituneet kauniin kullanruskeiksi. Maista jossain vaiheessa ja lisää tarvittaessa suolaa (sipulit saavat olla suolaisia, sillä dipin suolaisuus tulee niistä). Minulla paistamiseen kului noin puoli tuntia. Jäähdytä sipulit.

Sekoita kulhossa juusto, ranskankerma, majoneesi, ruohosipulisilppu ja karamellisoituneet sipulit. Surauta tasaiseksi tahnaksi esimerkiksi sauvasekoittimella. Ei ole vaarallista, jos sekaan jää jokunen sipulinpalanen. Tarjoile dippi heti huoneenlämpöisenä. Jos teet dipin etukäteen, säilytä se jääkaapissa ja ota huoneenlämpöön parikymmentä minuuttia ennen tarjoilua. Ihan jääkaappikylmänä dippi on kankeaa, eikä taivu dippailuun.

Keitto paahdetuista kurpitsoista

Minä en kestä kurpitsapikkelsiä. Jotkut harrastavat sitä salaatin seassa, mikä on minun mielestäni suuri vääryys ja pilaa salaatin. Kurpitsapikkelsin ansiosta olen vähän kammoksunut kurpitsaa muodossa kuin muodossa, mutta rohkaisun turvin olen päättänyt opetella syömään sitä. En pikkelsiä kuitenkaan, vaan kurpitsaa muussa muodossa. Kaupassa oli tarjolla oikein kahdenlaista kurpitsaa, pitkulaisempaa myskikurpitsaa ja pyöreää tavanomaisempaa kurpitsaa. Innostuimme ostamaan kumpaakin lajia. Molemmat olivat suomalaisia ja kilohinta oli alle kaksi euroa. Ei kovin tyyristä siis.

Viime aikoina on näkynyt useammassakin blogissa ja lehdessä kurpitsakeittojen ohjeita. Minä tein keiton useasta ohjeesta vaikutteita ottaen. Päätin paahtaa kurpitsat, kun kuulemma se on hyvä tapa saada lisää makua ja vähentää vetisyyttä. Kurpitsojen paahtaminen oli helppoa, sillä en edes kuorinut niitä ennen paahtamista. Halkaisin kurpitsat ja poistin siemenet ja niiden ympärillä olevan pehmeän osan lusikalla kaivertaen. Leikkasin kurpitsat siivuiksi ja paahdoin ne (kahdessa erässä) leivinpaperilla vuoratulla uunipellillä, vähäisellä öljymäärällä sipaistuna, 250-asteisessa uunissa. Kun viipaleet olivat saaneet vähän väriä ja olivat pehmenneet, otin ne pois uunista. Kypsistä paloista kuoret irtosivatkin sitten helposti. Soseutin kuorettomat kurpitsan palat sauvasekoittimella. Osasta *) tein keittoa, osa päätyi pakasteeseen. Myskikurpitsasta (1,3 kg:n painoinen) tuli viitisen desiä sosetta, ja pyöreästä kurpitsasta (2,5-kiloinen) ehkä 12 dl.

KURPITSAKEITTO PAAHDETUILLA KURPITSOILLA

n. 5 dl kurpitsasosetta *)
1 pieni sipuli
1 peruna
1 valkosipulinkynsi
n. 5 dl kasvislientä
1 dl appelsiinimehua
suolaa, cayennepippuria
n. 1 dl kuohukermaa

Silppua sipuli ja valkosipulinkynsi. Kuori peruna ja kuutioi se pieniksi kuutioiksi. Freesaa sipuleita ja perunaa öljytilkassa kattilan pohjalla hetken aikaa ja kaada sitten sekaan n. 3 dl kasvislientä. Anna kasvisten kiehua kymmenisen minuuttia ja lisää sitten kurpitsasose ja appelsiinimehu. Kuumenna ja anna vielä kiehua, kunnes perunakuutiot ovat kypsiä. Soseuta keitto vielä sauvasekoittimella ja lisää kasvislientä sen verran, että saat keittoon itsellesi mieluisan koostumuksen. Tarkista maku, lisää ripaus cayennepippuria ja tarvittaessa suolaa. Lisää lopuksi vielä kermaa ja kiehauta hetken ajan.

Keiton kanssa sopii hyvin esimerkiksi pehmeästä vuohenjuustosta ja kermatilkasta sekoitettu vuohenjuustokerma (minä laitoin kukkurallisen teelusikallisen vuohenjuustoa ja hiukan sitä enemmän kuohukermaa, ja sekoitin ne keskenään).

Testimaistelulusikoissa oranssimpi sose on peräisin myskikurpitsasta, toinen pyöreästä kurpitsasta. Hyviä olivat molemmat,  (hirmuisen suurta makueroa ei mielestäni ollut) ja keittoon laitoin puolet toista ja puolet toista.

Harmaa syyspäivä, raikas kesäinen maku

Ei kertakaikkiaan ole nämä säät Kotiharmin mieleen. Sataa, sataa ja sataa, ja koko päivän saisi melkein ulkonakin kulkea otsalampun kanssa, kun on niin harmaata ja pimiää.

Millä saa mielen palaamaan kesään ja aurinkoon? Jäätelö tietenkin! Olen nyt vähän innostunut jäätelön tekemisestä, joten pyöräytin taas pienen satsin lomalaisten iloksi (samalla pohjalla kuin edellisenkin). Ja maku... Mitä ei saa kaupasta, sitä tehdään itse: kookos-ananas!

KOOKOS-ANANASJÄÄTELÖ

4 munankeltuaista
1 dl erikoishienoa sokeria (Siro)
1,5 dl kermaa
2 dl kookosmaitoa
1 dl glukoosisiirappia
1 pieni prk ananasta (ei mehua, vain valutetut ananakset soseutettuna esim. sauvasekoittimella)

Vatkaa keltuaiset ja sokeri vaahdoksi. Kiehauta maito, kerma ja glukoosisiirappi kattilassa. Kaada keltuais-sokeriseos ohuehkona nauhana joukkoon koko ajan vatkaten. Siivilöi seos ja lisää sitten ananassose. Sekoita ja anna jäähtyä. Laita seos kannelliseen pakasterasiaan ja pakasta vähintään viisi tuntia. (Voit tehdä jäätelön myös jäätelökoneella.) Vatkaa seosta pakastumisen aikana muutaman kerran.

Jäätelön kanssa sopii erinomaisesti myös kookoskinuskikastike.

Pinaattiset kantarellilätyt

Pikkuisen käryä, enemmän hyvää tuoksua ja lopulta paljon makua! Tarjolla hyvää kasvisruokaa, olkaa hyvät.

PINAATTISET KANTARELLILÄTYT
PINAATTISET KANTERELLILETUT
16 kpl

2 dl kantarellihakkelusta (eli pari kourallista tuoreita kantarelleja)
1 pienenpieni valkosipulinkynsi
tilkka öljyä
1 prk kermaviiliä
2 munaa
2 rkl kuivattua ruohosipulisilppua
1 rkl kuivattua persiljaa
8 palaa pakastepinaattia
1 dl vehnäjauhoja
1 dl ohrajauhoja
1 tl leivinjauhetta
1/2 - 1 tl suolaa
ripaus mustapippuria
kurpitsansiemeniä

Sulata pinaattipalat. Putsaa kantarellit ja tee niistä hakkelusta eli pienenpientä silppua. Kuumenna pannulla tilkkanen öljyä ja paista sienisilppua kuumalla pannulla sekoitellen hetken aikaa. Silppua valkosipulinkynsi ja heitä sekaan. Paista vielä hetki ja nosta jäähtymään.

Sekoita kermaviiliin munat ja yrtit ja sekoita hyvin. Lisää sulanut pinaatti. Mittaa mukaan jauhot, joihin on sekoitettu leivinjauhe ja sekoita taikinaksi. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Anna taikinan turvota puolisen tuntia (ei ole pakollista, hetikin voi alkaa paistella). Lisää taikinaan ennen paistamista jäähtynyt sienisilppu ja sekoita. Paista pieniä lättyjä valitsemallasi rasvatuotteella. Kun toinen puoli paistuu, ripottele taikinaiselle puolelle kurpitsansiemeniä. Ne antavat mukavaa purutuntumaa lättyihin ja paahtuvat kivasti, kun lätyt kääntää ja paistaa toiselta puolelta.

Meillä pinaattiset kantarellilätyt syötiin salaatin kera, nams!