Donitsit uunissa

Minun isäni on oikea pullahiiri. Hän ei sanojensa mukaan pidä makeasta, mutta suosikkileivonnaisiaan ovat munkit ja donitsit. Mikähän niissä on se "ei makea" -osuus, kysyn minä! Ei ainakaan ensivaikutelma, kun haukkaa ja saa suun (ja suupielten) täydeltä sokeria.

Tämä äskeinen aasinsilta johdattaa kohti donitsipeltiä: Koska minulla on sellainen, täytyy sitä myös käyttää. Vain kerran aiemmin on donitsipelti päässyt uuniin, enkä ollut sillä kerralla ihan tyytyväinen donitseihin. Ne maistuivat ihan kivoilta kyllä, mutta koostumus oli jotenkin liian höttökakkumainen. Nyt kokeilin donitseja ihan eri ohjeella (tämmöinen Pirkka-ohje) ja tykkäsin lopputuloksesta enemmän. Mausteena näissä oli kardemummaa, mutta ehkä seuraavalla kerralla raastaisin mukaan myös hippusen appelsiinin tai sitruunan kuorta.

Minun donitsipeltini on kuusipaikkainen, joten paistoin ensin kuusi donitsia, pesin pellin ja paistoin sitten toiset kuusi.

DONITSIT (donitsipellillä) 12 kpl

3 dl vehnäjauhoja
1 dl sokeria
1 tl leivinjauhetta 
1/2 tl ruokasoodaa 
1/2 tl kardemummaa 
50 g voita sulatettuna
1,5 dl piimää 
1 kananmuna

Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen. Voitele donitsipellin kolot.

Sekoita jauhot, sokeri, leivinjauhe, sooda ja kardemumma kulhossa. Sekoita voisula, piimä ja kananmuna jauhoseokseen. Pursota taikina pursotinpussilla rinkuloiksi koloihin. Minun oli vähän vaikea arvioida ensimmäisellä kierroksella, mikä olisi sopiva määrä taikinaa per kolo. Pursotin jokaiseen yhden rinkulan, ehkä vähän alle puoleenväliin kolon korkeutta. Pariin rinkulaan pursotin reilummasti ja ne nousivat uunissa niin, että reikä umpeutui ja ne muistuttivat isoja muffineita.

Paista donitseja 200-asteisessa uunissa noin 13-15 minuuttia.



Jos haluat kuorruttaa donitseja, niin voit keitellä päälle suklaakinuskin:

1 dl fariinisokeria
1 dl kuohukermaa
50 g valkosuklaata (laitoin kylläkin Fazerin sinistä ja vähän vähemmän)

Keitä fariinisokeria ja kermaa kattilassa välillä sekoitellen noin 7 minuuttia. Sulata sitten joukkoon paloiteltu valkosuklaa. Anna kinuskin jäähtyä huoneenlämpöiseksi ennen kuin dippaat donitsit siihen. Kasta donitsien sileämpi puoli (eli se pohjapuoli, joka oli donitsipeltiä vasten). Ripottele kinuskin päälle haluamiasi strösseleitä tai luiruttele viiruta sulatetusta suklaasta. Minä sulatin myös vähän suklaata ja dippasin pari donitsia siinä.

Sitruunainen mämmi-lakritsijälkiruoka

Harjoittelen syömään mämmiä. En vielä pysty sitä sellaisenaan popsimaan, mutta mämmidrinkki menee jo alas. Toinen hyvä tapa syödä mämmiä oli mämmi-lakritsijälkiruoka (ohje täältä). Hassun harmaan väristä sitruuna-lakurahkaa sekoitettiin mämmin sekaan ja tuota seosta kerrostettiin jälkiruuaksi sitruunaisen kermavaahdon kanssa. Ei hassumpaa (ja helppo tehdä) eli sopii hyvin mämmitreeniksi.

SITRUUNAINEN MÄMMI-LAKUJÄLKIRUOKA (2 reilua annosta)

100 g mämmiä
1 prk sitruuna-lakurahkaa
1/4 tl anista jauhettuna (jäi laittamatta)
1 dl kuohukermaa
1/2 dl jugurttia (laitoin turkkilaista, ohjeessa oli vaniljajugurttia)
vajaa puoli desiä lemon curdia (tai lime curdia, jota minä laitoin)
lisäksi suklaa-lakritsakeksejä, lakuja tms.

Sekoita mämmi ja rahka keskenään. Vatkaa toisessa kulhossa kerma ja lisää vaahdon joukkoon jugurtti ja lemon curd. Annostele mämmi- ja kermaseoksia jälkiruokakulhoihin kerroksittain. Ripottele väliin myös keksimuruja (minulla ei ollut keksejä). Koristele keksimuruilla ja/tai lakupaloilla.

Mämmipirtelö (vodkalla tai ilman)

Meidän taloudessamme mämmi-innostusta on 50 %:lla asukkaista. Minä edustan sitä toista viiskytprosenttista - sitä, joka ei mämmistä perusta. Vain kerran olen aidosti mämmistä tykännyt. Silloin se oli osa drinkkiä. Juoma oli täyteläinen, vaniljainen ja pirtelömäinen, ja nyt tuota kokonaisuutta lähdettiin testaamaan kotioloissa. En taannoin mämmidrinkin äärelle päästessäni kunnolla nähnyt, mitä baarimikko siihen laittoi, joten nyt piti säveltää.

Lopputulos oli minun mielestäni ihan liian mämminen, Armastuksen mielestä juuri sopivan mämminen. Laitan ohjeeseen summittaiset määrät aineksista, niin voit itse painottaa mitä haluat. Eikä tähän ole pakko laittaa alkoholia, vaan voi tehdä pääsiäisen jälkkäriksi tai välipalaksi jäätelöisen mämmipirtelön! Silloin kannattanee lisätä joukkoon hiukan maitoa, niin pirtelöstä ei tule liian tanakkaa.

MÄMMIDRINKKI / MÄMMIPIRTELÖ (2 annosta)

n. 3 - 4 dl hieman pehmennyttä vaniljajäätelöä (laitoin toooooosi ihanaa Suomen jäätelön vaniljajätskiä)
n. 2 rkl mämmiä
1 rkl vaniljasiirappia
(6-8 cl (maun mukaan) vodkaa / vaniljavodkaa)

Surraa kaikki ainekset pirtelöksi blenderissä tai sauvasekoittimella.

Makea chilikastike

Kun kerran teet itse makeaa chilikastiketta, et ihan hevillä kaupan pulloon tartu. Itse tehdyssä soosissa ei ole tunkkaisuudesta tietoakaan - ei myöskään lisä- eikä säilöntäaineista. Upea väri ja ihana maku!

Minä tein kastiketta tarjottavaksi katkarapu-inkiväärigyozojen kanssa. Sain ohjeen aasiaruokakurssilta, jossa kastiketta tehtiin aika reilu satsi. En hoksannut kysyä, kuinka pitkään soosi säilyy jääkaapissa. Etikan ansiosta luulisin sen pärjäävän kotvasen. Ellei tule syödyksi suit sait.

SWEET CHILI -KASTIKE (reilu satsi, josta minä tein puolikkaan)

200 g punaisia chilejä
5 dl riisietikkaa
500 g sokeria
1 rkl suolaa

Poista chilien kannat ja halkaise chilit pituussuunnassa. Poista siemenet. Minä kaapaisin ne pois pikkulusikalla, kävi joutuisasti. (Kumihanskat käsissä ei ole huono valinta isoa chilikasaa käsiteltäessä. Minä en käyttänyt, mutta olin ekstravarovainen, etten hieraissut välillä silmiä.) Soseuta chilit blenderissä tai sauvasekoittimella.

Kiehauta kattilassa etikka, sokeri ja suola. Lisää joukkoon chilisose ja keitä seosta miedosti poreillen, kunnes lämpötila on 106 astetta. Minä mittasin lämpömittarilla, mutta ilmankin pärjää. Tuossa lämpötilassa nimittäin kastike alkaa paksuuntua juuri sopivaksi ja sen voi testata lusikan kuperalla puolella. Kun lusikkaa käyttää kastikkeessa ja sormella vetäisee viivan lusikan kuperalle puolelle kastikkeen keskelle, pitäisi siihen jäädä puhdas alue eikä kastike enää valu takaisin. Selitinköhän tämän nyt yhtään ymmärrettävästi? Jos en, niin hommaa digitaalinen lämpömittari, on hyvä se.

Jäähdytä kastike ennen tarjoilua.

Katkarapu-inkiväärigyozat

Reilu viikko sitten olin hyvässä seurassa ja hillittömän hyvän ruuan äärellä eli kokkikurssilla Ruokamies Joonas Hämäläisen ruokastudiolla muutaman oululaisen ruokabloggarin kanssa. Valitsimme kokkikurssivalikoimasta aasialaisen ruuan kurssin, joka ylitti ihan kaikki odotukseni! Mahottoman hyvä ja kiva ope, selkeät reseptit, rennonletkeä tunnelma ja ennen kaikkea hirmuisen hyviä makuja koko rahan edestä.

Saimme kurssilta mukaamme kasan ohjeita, joista olen viikon arponut, mitä tekisin ensimmäisenä. Oikeastaan ihan sama, mistä aloittaa, koska joka tapauksessa meillä tehdään varmasti ihan kaikkea uudelleen. Päätin tehdä nyt alkuruuaksi gyoza-nyyttejä ja pääruuaksi lohta dtom kha (mausteisessa kookoskermaliemessä). Kurssi-iltana gyozat saivat täytteeksi kiinankaalin ynnä muun lisäksi savulammasta, mutta minä päätin vaihtaa sen nyt katkarapuihin.

Gyozat vaativat vähän askartelua, mutta eivät mielestäni ole mitenkään ylivoimaisen vaikeita tehdä (vaikkakin ainakin aloittelijalle melko aikaa vieviä). Taikina koostuu kolmesta aineksesta ja vaatii vähän lihasvoimaa muotoutuakseen. Me rullasimme taikinan levyiksi pastamankelilla (ja teimme sitten muotilla pyöreitä levyjä), mutta kurssilla taikinavastaava kauli tehokkaasti jokaisen taikinapalan erikseen. Ohjeen mukaisesta annoksesta tulee 24 gyozaa. Tein nyt tuon koko satsin, mutta laitoin puolet valmiiksi täyteyistä gyozoista pakasteeseen. Sulatuksen jälkeen ne keitetään ja paistetaan. Toivottavasti toimivat pakastusreissunkin jälkeen hyvin.

Minä aloitin gyozoiden teon laittamalla täytettä varten kiinankaalin suolan kanssa "itkemään" ja heti sen jälkeen tein taikinan. Kun taikina oli valmis, jatkoin täytteen tekemisellä. Näin työvaiheet etenivät järkevästi ja joustavasti.

KATKARAPU-INKIKVÄÄRIGYOZAT (24 kpl)

Täyte:

500 g kiinankaalta (minulla oli vain n. 400 g ja hyvin riitti)
1 tl suolaa
3 kevätsipulin vartta
2 pientä valkosipulinkynttä (tai 1 iso) raastettuna
3 rkl raastettua inkivääriä (ohjeessa oli 2 rkl, mutta noin ruokalusikallinen lisättiin kurssilla vielä valmistusvaiheessa)
tilkka rypsiöljyä

1,5 tl sokeria
1,5 rkl soijakastiketta
1,5 rkl sakea
3 rkl vettä
1,5 tl seesamiöljyä
1,5 rkl Maizenaa

180 g kuorittuja sulatettuja katkarapuja

Muista ottaa katkaravut sulamaan hyvissä ajoin. Huuhtele kiinankaali ja suikaloi se ohuiksi suikaleiksi. Laita suikaleet kulhoon ja sekoita joukkoon suola. Anna maustua 30 minuuttia. (Voit tässä vaiheessa siirtyä valmistamaan taikinaa ja jatkaa täytettä, kun taikina on valmis.)

Leikkaa kevätsipulit ohuiksi renkaiksi. Kuori ja raasta inkivääri ja valkosipulinkynnet. Kaada kiinankaalisuikaleet siivilään ja valuta ja puristele kaikki neste pois. Kuullota paistinpannulla öljyssä kevätsipulia, inkivääriä ja valkosipulia muutaman minuutin ajan. Lisää joukkoon kiinankaali ja kuullota vielä muutaman minuutin ajan välillä sekoitellen.

Sekoita kulhossa kastikeainekset eli sokeri, soija, sake, seesamiöljy, vesi ja Maizena. Rouhi sulaneet katkaravut pienemmiksi paloiksi ja lisää ne pannulle yhdessä kastikeliemen kanssa. Sekoita hyvin ja anna kypsyä vielä hetken ajan, jotta Maizena kypsyy. Nosta täyte jäähtymään.


Taikina:

300 g vehnäjauhoja
0,5 rkl suolaa
1,5 - 2 dl vettä

Kiehauta vesi ja lisää siihen suola.

Siivilöi vehnäjauhot kulhoon ja sekoita kuuma vesi jauhojen joukkoon. Älä laita heti kahta desiä vettä, vaan ensin reilu desi ja sitten vähän kerrallaan lisää. Sekoita ensin vaikka puuhaarukalla, sillä kiehuvan veden ansiosta taikina on tosi kuumaa. Heti kun näpit antavat myöten niin ala työstää taikinaa käsin. Taikinasta pitää muodostua kiinteä pallo, jota vaivataan työ-/leivintasolla noin 10 minuuttia käsin. Noin viiden minuutin kohdalla taikinan koostumus alkaa muuttua, joten ole sinnikäs ja vaivaa tuo kymmenen minuuttia. Silloin taikina on kiinteä ja kimmoisa pallo.

Jaa taikina kahteen osaan ja pyörittele ne noin 3 cm:n paksuisiksi tangoiksi. Kääräise tangot tuotekelmuun ja jätä ne lepäämään puoleksi tunniksi.

Täyttäminen ja kypsentäminen:

Leikkaa kumpikin taikinatanko 12 osaan ja pyörittele ne palloiksi. Peitä pallot hiukan kostealla (ei märällä) liinalla etteivät ne kuivu ennen kaulimista. Kauli jokainen pallo noin kymmensenttiseksi ympyräksi (siis halkaisijaltaan) ja siisti ne muotilla ihan pyöreiksi. Peitä kaulitut levyt kevyesti kostutetulla liinalla, etteivät ne kuivu. (Jos sinulla on kokkikaveri, niin tehkää niin, että toinen kaulii ja toinen täyttää ja rypyttää.) Voit myös rullailla taikinaa muutamassa osassa pastamankelin läpi (meillä meni 5-säädöllä viimeinen mankelointi) ja painaa taikinalevystä muotilla ympyröitä.

Nosta pyöreän levyn keskelle noin teelusikallinen täytettä. Kokeillen huomaat, mikä on sopiva määrä, ja milloin taas on liikaa ja nyttyrä on vaikea sulkea. Ota pieneen kuppiin vettä, kastele sormi siinä ja sipaise taikinalätyn reunat märällä sormella (="liimaa"). Taita taikina puoliksi, nipistä sauma kiinni ja rypytä / laskosta reuna kiinni. Tässäkin oma tyyli ja tekniikka kehittyvät yrityksen ja erehdyksen kautta :)

Keitä gyozat reilussa, suolalla maustetussa vedessä. Taikina on kypsää, kun gyozat nousevat pintaan. Meillä meni 4-5 minuuttia kypsymiseen. Nosta keitetyt gyozat keittiöpyyhkeen päälle odottamaan paistamista.

Viimeinen valmistusvaihe on paistaminen. Kuumenna paistinpannulla tilkka rypsiöljyä ja paista jokaiseen gyozaan rapsakka ja ruskea pohja. Tarjoile heti. Makea chilikastike (josta lisää myöhemmin) on oivallinen kumppani näille nyttyröille.

Sunnuntaikana (voi syödä muulloinkin)

Lapsuudessani muistan usein sunnuntaina syödyn kanaa. Pitkään se hautui uunissa ja oli mureaa, mutta mitään erityisempiä hurraahuutoja ei tule mieleen mausta. Currya käytettiin mausteena, ja siihen maailman aikaan se tuntui hyvinkin eksoottiselta.

Lähiruokakaupasta mukaan otetusta K-Ruoka -lehdestä (7/2017) löytyneessä litistetty tandoorikana -ohjeessa sen sijaan näytti olevan mausteita siihen malliin, että jos niillä ei saa broileriin makua, niin ei sitten millään. Ohje testattiin ja erinomaiseksi havaittiin. Kokonaisen broilerin nahan alle ujutettavan maustetahnan ansiosta maku ylettyy lihaan asti, eikä jää pelkästään pinnalle. Broilerin litistämisen ideana tässä on paistoajan lyhentäminen. Tykkäsimme!

LITISTETTY TANDOORIKANA

1 kokonainen broileri (ohjeessa oli miedosti suolattu, mutta meillä oli suolaamaton, lihaosastolta löytynyt tuore boileri)


Tandooritahna (broilerin marinadi):
3 valkosipulinkynttä raastettuna
1 dl maustamatonta jugurttia
2 rkl öljyä
1 limetin mehu
0,5 rkl tuoretta inkivääriä raastettuna
1 rkl garam masala -mausteseosta
1 tl kurkumajauhetta
2 tl juustokuminaa
2 tl jauhettua korianteria
2 tl cayennepaprikaa
0,5 tl tulista savupaprikaa (tai ohjeen mukaan 2 tl mietoa savupaprikaa)
2 rkl hienonnettua tuoretta minttua (oma lisäykseni)
3 tl suolaa (vain 1 tl, jos ostit suolatun broilerin)
pari pyöräytystä rouhittua mustapippuria

Aloita broilerin käsittelystä. Poista broileri paketista ja huuhtaise se. Kuivaa talouspaperilla. Laita broileri selkäpuoli ylöspäin leikkuulaudalle ja irrota selkäranka leikkaamalla se irti saksilla molemmilta puolilta. Pyyhi broileri sisältä puhtaaksi. Käännä sitten broileri toisinpäin ja paina litteäksi rintalastan kohdalta. Anna rusahdella reilusti. Tee terävällä veitsellä muutamia viiltoja nahkaan ja lihaan. Sido broilerin jalat yhteen (paitsi että meidän broiskun jalat olivat jo valmiiksi paketoituna).

Valmista tandooritahna sekoittamalla kaikki ainekset yhteen. Nosta broileri uunivuokaan ja levitä tandooriseos broilerin nahan alle (jää sitä siihen päällekin reilusti). Lusikoit vain seosta sisään. Sormia nahan alle ujuttamalla saat nahkaa irtoamaan helposti. Yritä saada tahnaa kaikkialle.

Anna maustetun broilerin marinoitua jääkaapissa 1-2 tuntia ennen paistamista, mutta ota se puoli tuntia ennen uuniin laittoa huoneenlämpöön. Kuumenna uuni 200 asteeseen. Nosta marinoitunut broileri uuniin ja kypsennä sitä 200 asteessa noin 45 - 60 minuutin ajan (meillä oli himpun reilun tunnin verran).

Oranssi kasviskeitto

Viime viikonloppuna suu kaipasi reippaita, lämmittäviä makuja ja keho kasvisruokaa. Virittelin meille tuhtin kasviskeiton, joka vastasi kumpaankin tarpeeseen täydellisesti. Keittoon laitetut linssit ja kikherneet pitivät nälän loitolla pitkään, ja harissa ja juustokumina veivät ajatukset lämpimämpiin maihin.

Kun ruokailun jälkeen lysähdin sohvalle selailemaan nettiä, tuli vastaan Kokkipottilan Hannelen valmistama marokkolainen jauhelihakeitto, jossa oli paljon samaa kuin meidän kasviskeitossamme. Nauratti - ei nimittäin ole ensimmäinen kerta, kun ollaan oltu jollain lailla samoilla linjoilla ruuanlaitossa. Ajattelin reseptiä lukiessani, että tämä oranssi kasviskeitto voisikin olla nimeltään myös marokkolainen kasviskeitto. Tuo lihaisampi keitto jäi kaihertamaan mieltä niin, että sitä täytyy ehdottomasti jonain päivänä tehdä.

Mutta tässä oranssi (marokkolainen) kasviskeitto, kokkeilkaapa tekin!

ORANSSI KASVISKEITTO

tilkkanen öljyä
2 pientä sipulia (tai 1 isompi)
pari valkosipulinkynttä
1 tl juustokuminaa
1 tlk kokonaisia kuorittuja säilyketomaatteja
n. 3 tomaattipurkillista vettä
3 tl kasvisliemijauhetta (tai yksi kasvisliemikuutio)
2 porkkanaa
nyrkin kokoinen pala bataattia
pätkä punaista chiliä
n. 1 tl harissatahnaa (tai oman mielihalun mukaan)
1 dl punaisia linssejä (kuivattuja, huuhtele ennen käyttöä)
1 prk kikherneitä (kypsiä)
kourallinen tuoretta pinaattia (sattui olemaan jääkaapissa, ilmankin pärjää)
n. 1 tl hunajaa
suolaa
pari ruokalusikallista tuoretta minttusilppua
puolikkaan limetin mehu

Kuori ja silppua sipulit ja valkosipulinkynnet. Kuori bataatti ja kuutioi se pieniksi kuutioiksi (alle sentin kokoiset kypsyvät joutuin). Kuori porkkana ja suikaloi se ohuiksi suikaleiksi (ohuet suikaleet ehtivät kypsyä samassa ajassa bataattikuutioiden kanssa). Kuumenna kattilanpohjalla öljyä ja freesaa sipulia ja valkosipulia siinä muutaman minuutin ajan yhdessä juustokuminan kanssa. Lisää kattilaan tomaatit, harissatahnaa ja purkillinen vettä, ja surauta sitten seos sauvasekoittimella sileämmäksi. Lisää kattilaan vielä pari tölkillistä vettä ja kasvisliemijauhe (tai -kuutio) sekä porkkanat ja bataatit. Silppua joukkoon myös chiliä. Lisää sitten kattilaan bataatti ja porkkana kypsymään. Anna keiton kiehua ja kasvisten kypsyä noin 10 minuuttia ennen kuin lisäät huuhdellut linssit. Keitä linsseillä vahvistettua keittoa vielä kymmenisen minuuttia tai kunnes linssit ja kasvikset ovat sopivan kypsiä. Lisää ihan lopuksi keittoon huuhdeltu ja suikaloitu pinaatti sekä huuhtaistut kikherneet ja anna niiden kiehahtaa enää pari minuuttia. Mausta keitto itsellesi sopivalla suolamäärällä (jos vielä lisää tarvitaan) ja hippusella hunajaa sekä tuoreella silputulla mintulla ja limettimehulla.

Minä paistoin keiton kaveriksi vielä jääkaapissa pyöriskelleet siitakesienet ja palasen halloumijuustoa (pieneksi kuutioituna). Kumpaankin tuli reippaalla lämmöllä paistettuna rapsakkaa paistopintaa, ja ne sopivat keiton kumppaniksi mukavasti.