Mutta tämä tonnikalakastike onkin vähän vaikeampi juttu. Siis ohje. Kun joka kerta tulee erilainen soosi. Kyseessä on hävikistä herkuksi -ruoka, johon laitetaan tonnikalan lisäksi sitä mitä kaapissa sattuu olemaan. Sipulia ja valkosipulia laitetaan aina. Ja ketsuppia (sanokoot muut hienostelijat mitä sanovat). Sitten voidaan laittaa jotain tuorejuustoa tai kermatuotetta, jos on purkinjämiä. Jos ei ole, niin jatketaan kastiketta vedellä ja tomaattipyreellä. Yrttejä silputaan sekaan sen mukaan, mitä löytyy. Jos ei löydy, mennään kuivatulla oreganolla ja hippusella tilliä. Chiliä ropsautetaan sekaan sopivasti (koskaan ei ole tullut liikaa). Tööttäys srirachapullostakin sopii sekaan. Jos kaapista löytyy kapriksia, niitä laitetaan tietenkin. Oliiveistakaan kastike ei pahastu. Joskus raastan sekaan porkkanan tai paloittelen joukkoon parsakaalta. Näillä variaatioilla tulee melko sekalainen ja alati muuntuva kastike, mutta yleensä hurjan maukas. Plussaa on myös nopeus, mikä pelastaa äkkinälkätilanteessa.
Tämänkertaisen tuotoksen reseptiikka oli tällainen:
TONNIKALAKASTIKE (pastalle)
puolikas sipuli (kokonainenkaan ei ole pahasta, mutta sattui nyt olemaan puolikas jääkaapissa)
pari valkosipulinkynttä
1 prk tonnikalaa (ostaa kunnollista ja ilman delfiinejä pyydettyä)
vähän tuoretta pinaattia (pussinpohjallinen)
reilu ruutaus ketsuppia
chilipulveria maun mukaan
vajaa 1 dl kuohukermaa
hiukan vettä
pari ruokalusikallista kapriksia
mustapippuria
tuoreita yrttejä (hippunen salviaa ja vähän enemmän lehtipersiljaa)
(suolaa)
Silppua sipuli ja valkosipuli ja kuullota niitä (tonnikalapurkin öljyssä) kattilanpohjalla hetken aikaa, kunnes alkavat pehmentyä. Lisää sekaan muut aineet ja sekoita kastikkeeksi. Anna kiehua kevyesti sen aikaa kun pasta kypsyy. Suolaa voi lisätä, jos suu sitä kaipaa.
Kun pasta on kypsynyt, kaada kattilasta vesi pois, ja sekoita pastan joukkoon soosi. Nams.
Tällaista arkirealismia söisin mielelläni, jos voisin. Mutta sitä vaan, että kun teillä on poronkäristystä muussilla seuraavan kerran arkirealismins, saa kutsua syömään.
VastaaPoistaTäytyypä muistaa seuraavalla realismikerralla :)
PoistaJes, arkiruuat on usein ihan parhaita, vaikkei ne olekaan kauneimpia ja hienoimpia :) mullakin on seuraavassa postauksessa hieman arkirealismia, tosin muuton keskeltä.
VastaaPoistaTavallinen arki ruokineen on ihan kivaa!
Poista