Kimchin muhitusta

Viisi aasialaista keittiötä -kirja kertoo korealaisten päiväohjelman suunnittelussa kiintopisteenä olevan ruokailun: "Syömmekö ennen vai jälkeen askareidemme?" Niinpä. Korealainen ajatuksenkulku sopii myös Kotiharmille.

Ensi viikonlopun ruokailun suunnittelu on jo aloitettu ja varsinainen ruuanlaittokin on päässyt vauhtiin. Mikään korealainen ateria ei kuulemma ole täydellinen ilman kimchiä, joten siitä on hyvä lähteä ateriaa kasaamaan. Kimchi on eräänlainen hapankaali, joka valmistetaan kiinankaalista ja mausteista. Lauantaina kaali laitettiin suolaan, eilen huuhdeltiin ja maustettiin ja nyt se muhii ja maustuu pöydällä. Illalla kimchi pääsee jääkaappiin vielä muutamaksi päiväksi. Saapa nähä, mitä siitä tulee... Meillä on kimchikokemus muutaman vuoden takaa korealaisesta ravintolasta Roomassa, mutta kummallakaan ei ole oikein tarkkaa mielikuvaa sen mausta. Ekstrajänskää siis tiedossa viikonloppuna.

Tältä näytti eilen illalla:

Hailakkaa on. Chilijauhetta olisi ehkä voinut olla enemmän. Eikä meidän chilijauheemme ollut kodjokaroa, korealaista chilijauhetta. Mahtaakohan se olla jotenkin punaisempaa kuin meidän tavallinen chilijauhe? Tuoksu on huumaava, toistaiseksi. Hapatuksen jälkeinen tuoksu selviää myöhemmin :) Ja resepti tulee myöhemmin, sikäli mikäli kokkeilumme on onnistunut. Tai voihan sen reseptin laittaa epäonnistumisenkin jälkeen vinkiksi "älä ainakaan tällä reseptillä kokkaa".

Ravut ja rakkaat ystävät

Eilen illalla pääsimme nautiskelemaan ravuista ja ystävien seurasta. Ihanalle isäntäväelle ja koko mainiolle seurueelle kiitokset! Alkuun nautiskelimme mehevää äyriäispiirasta kera parin salaatin (enkä tietysti tajunnut ottaa niistä kuvaa). Kun ravut oli pistelty poskeen, oli jälkiruuan aika.  Kuinka sattuikaan, että juuri kun olin täällä tuumaillut, että jälkkäreiden tekoon pitää alkaa panostamaan, niin rapuemäntä pyysi meitä tuomaan mukanamme illan jälkiruuan :)

Päädyin rohkeasti kokkeilemmaan minulle ihan uutta reseptiä. Gordon Ramsayn kokkailua nimittäin vastikään töllöstä katsoin, ja sieltä jäi mieltä kaihertamaan "no-bake berry cheesecake" eli paistamaton marja-juustokakku. Ramsay kokosi sen johonkin tötteröön (kakkumaisesta muodosta kai nimikin), mutta minä pyörittelin kahdella lusikalla moussesta palleroita. Kivan näköisiä olivat, mutta mikä tärkeintä, maku oli aivan ihana! Valmistin jälkkärin loppuun asti vasta kyläpaikassa ja siinä kälkättäessä unohdin laittaa vaniljansiemenet mousseen :) Arvatenkin maku olisi niistä vielä entisestään parantunut. Marjoja en käyttänyt Ramsayn tapaan pannulla, vaan marinoin ne parin sokerilusikallisen ja mustaherukkalikööritilkan kera.

JUUSTOKAKKUJÄLKIRUOKA
(kahdeksalle, sanoo Ramsay, mutta kyllä tästä piisaa kymmenellekin kevyesti!)

Keksimuruset:
8 digestivekeksiä
6 rkl sokeria
100 g voita

Marjat:
n. 1/2 l marjoja (esim. mustikoita+vadelmia)
1-2 rkl sokeria
1-2 rkl mustaherukkalikööriä

Mousse:
400 g Philadelphia-juustoa
6 rkl tomusokeria
1/2 sitruunan mehu
1 vaniljatangon siemenet6 dl kuohukermaa

Laita marjat kulhoon, lisää sokeri ja halutessasi likööriä. Sekoita ja anna maustua.

Tee keksimurut. Murenna keksit (jätä vähän rouheutta joukkoon). Sulata sokeri pannulla ja lisää sulaneen sokerin joukkoon varovasti voi. Sekoittele joko pannua heiluttelemalla tai lastalla. Kun voi ja sokeri ovat sekoittuneet kinuskimaiseksi, lisää keksimuru pannulle ja sekoittele niin että karamellisoitunut sokeriseos tarttuu kaikkiin muruihin. Kaada keksimuruseos lautaselle ja anna jäähtyä. Murenna jäähtynyt levy.

Laita tuorejuusto kulhoon, lisää joukkoon tomusokeri ja sitruunamehu sekä halkaistusta vaniljatangosta raavitut siemenet. Sekoita sähkövatkaimella kuohkeaksi. Vatkaa kerma vaahdoksi ja yhdistä juustoon reippaasti sekoittaen. Pyörittele esim. kahden lusikan avulla moussesta palleroita (tai tee muotin avulla kakkaroita) ja asemoi ne lautaselle. Ripottele päälle keksimurua ja marjoja. Nautiskele!

Eisinnepäinkään-lohi

Voi kun saatiin makiat naurut lohen äärellä! Intopiukkana ryhdyimme tekemään taikinakuoressa kypsennettyä lohta, jota laivakokki German Zamundio teki ohjelmassa Laivakokin matkassa (Landgång). Meillä kummallakin oli jonkinlainen mielikuva ruuasta, mutta kun nälkäisinä emme ennättäneet metsästää ohjetta netistä, niin mentiin tuntumalla. Ja metsään :) Siis ainesten puolesta, ei maun.

Tietoinen valinta oli käyttää taikinana voitaikinan sijasta ruis-perunataikinaa (juu, sitä kaupan valmista). Täytteeksi valikoimme hataran muistimme mukaan purjoa, kanttarelleja ja juustoa. Eihän siinä alkuperäisessä mitään sieniä ollut, sen sijaan oli pinaattia, rucolaa, tilliä ja keltuainen. Kuinka hyvää oikealla reseptillä olisikaan tullut! No, se jää arvoitukseksi. Meidänkin versiomme oli oikein onnistunut (ei kai sipuli-kanttarelli-kerma voi pahaa ollakaan).

Tähän pyrittiin, tällaista tuli:

LOHI RUISPERUNATAIKINASSA

n. 600 g lohifilettä
1 pkt ruis-perunataikinaa

20 cm pätkä purjoa
1 pieni valkosipulinkynsi
100 g kanttarelleja
1/2 - 1 dl ruokakermaa
suolaa, valkopippuria

1 dl juustoraastetta

Sulata taikina. Putsaa sienet ja halkaise ne kahtia. Suikaloi purjo ja pilko valkosipulinkynsi. Paista sienet ja sipulit tilkassa öljyä, mausta suolalla ja pippurilla ja hauduta hetki kermassa (muhennokseksi).

Poista lohesta nahka ja ruodot. Leikkaa lohipalan keskelle viilto noin puoliväliin filettä ja leikkaa sitten molemmat sivut auki, ihan kuin pariovet. Nostele sipuli-sienitäyte keskelle, ripottele juustoraaste päälle ja käännä "ovet" kiinni eli lipareet takaisin paikoilleen.

Kauli taikinasta reilusti lohipalaa suurempi levy. Kannattaa kaulita reunat hiukan keskiosaa ohuemmaksi (ettei käy niin kuin meillä, että ohut taikina repesi ja paljasti sisukset). Nosta täytetty file taikinan keskelle niin että lohen saumakohta on alaspäin. Käännä reunat lohipalan päälle. Minä ripottelin tuohon vielä vähän juustoakin.

Nosta taikinoitu lohi uunipellille saumapuoli alaspäin ja voitele kananmunalla.

Paista herkkua uunissa 200 asteessa n. 30 minuuttia. Voi olla, että jo parinkymmenen minuutin päästä lohi olisi valmista. Minä halusin vähän väriä kuoreen, mutta lohi meni ehkä vähän ylikypsäksi, kun uuniaika venyi himpan yli puoleen tuntiin.

"Ruåtsalainen kalakukko", luonnehti Armastus osuvasti.

Koreasti kohti Koreaa

Ne alkavat pian urheilla siellä Koreassa. Heräsikin sen tähden ajatus tehdä jotain sikäläistä ruokaa. Näin arki-iltana ei vielä kyetty muuhun kuin valmisnuudeleihin ja tehtiin kimchi-aromilla höystettyä nuudelisoppaa kampasimpukoiden kera. Ihan mukiinmenevää, etenkin lisukkeen ansiosta.

KAMPASIMPUKAT NUUDELISOPASSA

kymmenkunta kampasimpukkaa
2 valkosipulinkynttä ohuelti siivutettuna
seesaminsiemeniä
suolaa
tavallista öljyä + seesamiöljyä

lisäksi jotain sopivia pussinuudeleita valmiilla höysteillä

Sulata kampasimpukat ja halkaise ne kahtia (horisontaalisesti). Kuumenna paistinpannulla esim. auringonkukkaöljyä ja heitä valkosipulinkynnet joukkoon. Paistele hetki. Nosta kampasimpukat pannulle ja paista minuutti per puoli. Ennen kääntämistä ripottele päälle seesaminsiemeniä. Ripottele lopuksi hiukan suolaa (ja halutessasi vielä lisää seesaminsiemeniä) kampasimpukoiden pinnalle. Nostele simpukat kuppiin nuudelisopan päälle ja tiputtele päälle vielä muutama tippa seesamiöljyä.

Papu(-kinkku)salaatti cajuntyyliin

Tuoreet kotimaiset pensaspavut (vihriät pitkulaiset pavut) innoittivat tekemään papusalaattia. Muilutin ne papukinkkusalaattiin, jota olen ruukannut tehdä Valittujen Palojen salaattikirjan mukaan. Tällä kertaa en laittanut kinkkua joukkoon ollenkaan ja ranskankerman korvasin turkkilaisella jugurtilla. Resepti jakoon!

PAPU(-KINKKU)SALAATTI CAJUNTYYLIIN

n. 400 g mustasilmäpapuja (tölkistä)
100 g pakastemaissia
100 g pensaspapuja (tuoreita tai pakastettuja)
1 punainen tai vihreä paprika
1 varsisellerin varsi
1 pieni (puna)sipuli
(1 pikkuruinen chili)
(100 g palvikinkkua)

Kastike:
100 g turkkilaista jugurttia
1 rkl ketsuppia
1 tl paprikajauhetta
1/4 tl cayennepippuria
1 tl kuivattua korianteria tai vähän tuoretta silputtuna (ei siis korianterin siemeniä)
muutama tippa Tabascoa
ripaus suolaa ja mustapippuria

Kiehauta maissit, huuhtele ne kylmällä vedellä, valuta ja laita kulhoon. Jos käytät pakastepapuja, kiehauta ne samalla. Tuoreet pavut pätkitään sopivan pituisiksi ja kiehautetaan (5-10 minuuttia), sitten huuhdellaan kylmällä, valutetaan ja laitetaan kulhoon maissien joukkoon. Huuhtele ja valuta mustasilmäpavut ja lisää kulhoon. Pilko paprika, sipuli ja sellerinvarsi (ja halutessasi chili ja kinkut) ja lisää kulhoon.

Sekoita kastikeainekset ja kaada sekaan. Sekoita ja anna maustua jonkin aikaa. Puolessakin tunnissa tulee hyvää.

Jugurtin sijasta voi tosiaan käyttää ranskankermaa, mutta ei pidä sortua kevyttuotteeseen. Se luirahtaa koko komeuden läpi ja jää vetelehtimään kulhon pohjalle.

Kun lautasella oli Krakovan makkaraa (Pirkka), ei kinkulle ollut salaatissa sijaa.

Lemon posset

Niin yksinkertaista, niin hyvää! Ei anneta mukahienon nimen hämätä - kyseessä on sitruunakerma eli eräänlainen sitruunavanukas. Me naiset -lehdestä leikkasin muistaakseni männä talvena talteen tämän jälkiruoan ohjeen ja nyt sitä on jo muutamaan otteeseen tehty. Olen netissäkin tutkaillut asiaa ja esim. monissa brittiläisissä ruokablogeissakin lemon possettia on tehty. Heillä on "double cream" -niminen kerma, jota käyttävät (ja jossain mainitaan "heavy cream"), ja ainakin kuvissa jälkkäri näyttää jotenkin hitusen paksummalta kuin meikäläisen versio. Että lieneekö se joku suomalaista kuohukermaa tuhdimpi tuote, joka käyttäytyy sitruunan kanssa eri tavalla? Minä käytän aina laktoositonta kermaa, jolla tulee vissiin sitruunan hapokkuudesta ja kerman tuoreudesta riippuen joko löysähköä tai vielä löysempää vanukasta :) Mutta hyvää!

Lemon possetin tekeminen on helppoa, mutta sen valmistus vain pitää ajoittaa useampia tuntia ruokailua aiemmaksi.  Sopivia keksejä (minä en kelpuuttanut suklaalehtiä sellaisiksi) ei talosta nyt löytynyt, joten eräpäiväänsä lähestyvä persikka paistettiin voissa + sokerissa + kanelissa + kardemummassa (tähän tapaan, mutta paloina) vanukkaalle kaveriksi.

LEMON POSSET (tällä ohjeella 4 annosta)

2 pientä (luomu)sitruunaa
1 1/2 dl sokeria
3 dl kuohukermaa

koristeluun keksejä

Pese sitruunat huolellisesti. Raasta hedelmistä kuori ja purista mehu. Mittaa sokeri ja kerma kattilaan. Lämmitä hitaasti kiehumispisteeseen koko ajan sekoittaen. Anna kiehua keskilämmöllä noin kolme minuuttia seosta sekoitellen. Ota kattila pois liedeltä. Kaada hitaahkosti kermaan puolet sitruunamehusta ja sekoita. Kerman pitäisi paksuuntua hieman. Maista seosta ja lisää sen verran sitruunamehua, että seos on makeaa ja kirpeää.

Kaada kermaseos annoslaseihin ja peitä kelmulla. Nosta jääkaappiin ja anna tekeytyä vähintään kolme tuntia. Viileäsäilytyksen aikana kerma paksuuntuu lisää ja maut pyöristyvät. Tarjoile pikkuleipien kanssa.

Keitto kaalista

Niin koitti sekin päivä, että Armastus toivoi kaalikeittoa. Toive kajahti ilmoille kaupassa komeiden kaalinpäiden äärellä ja täytyy sanoa, että hetki piti minun kakistella ennen kuin uskoin. Tokenin pian ja niin siirrettiin kaalinpallukka ostoskärryyn.

Päätettiin jauhelihan sijasta käyttää kokolihaa ja luotettiin siihen, että google löytää ohjeen tähänkin. Hesarin kaalikeitto-ohje näytti hyvältä ja sen mukaan mentiin. Ainoa lisäys ohjeeseen oli kymmenkunta maustepippuria, koska minun mielestäni maustepippuri on kaalin kaveri.

Meistä tuli tämä kaalikeiton kavereita, sillä siitä tuli tosi hyvää.

HESARIN KAALIKEITTO (8-10 hengelle)

400 g luutonta naudanlihaa (keittolihaa tai ulkopaistia)
2 sipulia
2 l vettä
1 laakerinlehti
1,5 tl suolaa
1-2 tl viherpippuria
10 maustepippuria
1 kg kaalia
2 porkkanaa

Suikaloi liha kattilaan. Lisää vesi ja kuumenna se kiehuvaksi. Kuori pois vaahto.

Kuori sipulit ja silppua ne kattilaan. Lisää mausteet. Peitä kannella ja keitä noin tunti, kunnes liha on lähes kypsää.

Suikaloi kaali ja paloittele porkkanat. Lisää kasvikset kattilaan ja kypsennä keittoa puolisen tuntia. Tarkista maku.