sunnuntai 25. maaliskuuta 2012

Karitsan karetta kavereiden kesken

Perjantai-iltana mietin, että onko viisasta valmistaa vieraille sellaista ruokaa, jota ei ole eläissään tehnyt, vai pitäisikö mennä jollain tutulla ja hyväksi todetulla ruokalajilla. Riskejä pitää elämässä ottaa, joten lähdettiin kokkeilulinjalle. Vieraille kyllä vakuutettiin, että jos on pahaa, niin nälkäisiksi ei jäädä vaan tilataan sitten pizzat. Pizzataksin numerolle ei ollut lopulta käyttöä, vaan liha oli aika maistuvaa.

Karitsan karetta siis tehtiin ja oikein porukalla ja jännityksellä pähkäiltiin kypsyysastetta. Netissä eri ohjeissa opastetaan jättämään kare n. 50 - 60 -asteiseksi, eli vaihtelu on melkoinen. Meillä kareen sisälämpötila oli lopulta jotain tältä väliltä, vaikka sisälämpömittari laitettiin piippaamaan 62 asteessa (mikä oli lihamestarin ohje). Lämmöistä viis, hyvää oli.


YRTTINEN KARITSAN KARE

karitsan karetta 4 palaa / ruokailija

kourallinen tuoretta basilikaa
kourallinen tuoretta timjamia
1 rosmariinin oksa
3 valkosipulinkynttä
mustapippuria
liraus balsamicoa
reilusti (n. 1 - 1,5 dl) oliiviöljyä

Silppua yrtit ja valkosipulit ja sekoita ne muiden marinadiainesten kanssa. Levitä marinadi kareiden pintaan ja nosta kareet johonkin vuokaan maustumaan. Anna maustua jääkaapissa useita tunteja (voit kääntää kareet välillä ja paikkailla yrttipeittoa).

Nosta kareet noin tuntia ennen paistamista huoneenlämpöön. Ripottele lihoille suolaa ja paista niihin sitten kuumalla pannulla kaunis paistopinta ja nosta uunivuokaan. Paista n. 175 asteessa vartin verran tai vähän kauemmin, jos haluat kypsempää lihaa. Sisälämpömittarilla voit arvioida kypsyyttä helpommin, ja joku 55 voisi olla aika hyvä lämpö. Älä paista liian kypsäksi, sillä liha menee sitten liian kuivaksi.

Karitsan kanssa syötiin paistettua polentaa ja pähkinäistä ruusukaalta sekä yrttistä tomaattikastiketta ja salaattia. Lautaselle päätyneestä kokonaisuudesta ei Kotiharmi ehtinyt napata kuvaa, sillä kiljuva nälkä piti huolen siitä, että piti käydä ruuan kimppuun hetimiten.

Kiitos kamut, kun kävitte!

4 kommenttia:

  1. Tykkään lampaasta kaikissa muodoissa: karvaisena elukkana, lankana, juustona, jogurttina ja lihana. Herkullisen näköistä evästä ja kivat lisukkeet.

    VastaaPoista
  2. Minulla on samanmoiset mieltymykset kuin sinullakin, Luimupupu :) Ja kyllä oli mehevää ja mureaa lihaa!

    VastaaPoista
  3. Kare on upeannäköistä muonaa törröttävine luineen!

    VastaaPoista
  4. Hannele, niin se on! Kareen kun lykkää pöytään, niin melkein kuuluu hurraahuutoja :)

    VastaaPoista