lauantai 19. tammikuuta 2013

Kohokaskokkeilu

Tehty!

Kohokas nimittäin. Olen lykännyt ja lykännyt kohokkaan tekoa, koska olen pitänyt sitä kovin vaikeana valmistaa. Epäonnistumisen uhka on leijunut kohokasmietelmieni yllä niin uhkaavana, että en ole koskaan ryhtynyt sellaista valmistamaan. Nyt kaikki tapahtui vähän vahingossa. Otin pakasteesta rasiallisen mansikoita sulamaan, ja mietiskelin mihin ne käyttäisin. Kiisseli on aina hyvä vaihtoehto, mutta nyt teki mieli jotain muuta. Jostain mieleen hiipi sana "mansikkakohokas", ja yhdistin siihen heti bloggarikollegani Campasimpukan,kun hämärä muistikuva kertoi hänen sellaista tehneen. Ja niinpä olikin! Blogista löytyi mansikkakohokkaan ohje, josta virittelin kahdelle hengelle sopivan version. Lisäsin sekaan noin teelusikallisen raastettua limetin (haa! Hannelen oppi on mennyt perille) kuorta, josta tuli mukava säväys makeahkoon kohokkaaseen.


Kohokkaat onnistuivat yllättävän hyvin, mutta olisin silti toivonut vielä reilumpaa kohoilua. Sentin verran nousivat, ja pikkuisen laskivat sitten kuvausvaiheessa. Maku oli erinomainen!


MANSIKKAKOHOKAS (kaksi reiluhkoa annosta eli Kokki-annosuunivuokaa)

n. 1/2 dl mansikkasosetta (pakastemansikoista)
1 tl raastettua limetin kuorta
2 valkuaista (pieniä munia)
vajaa 1/2 dl sokeria (tai varttidesi, jos mansikkasoseesi on sokerista)
nokare voita vuokien voiteluun + vähän sokeria

Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen.

Sulata mansikat ja kaada niistä irronnut mehu pois (siis juot sen pois nyt tai heti). Soseuta mansikat sauvasekoittimella, lisää joukkoon limetinkuoriraaste.

Voitele vuoat voilla ja ripottele niiden pohjalle ja reunoille sokeria (kuin voitelisit ja korppujauhottaisit kakkuvuoat).

Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja lisää sokeria sekaan vähän kerrallaan, koko ajan vatkaten. Lisää joukkoon mansikkasose ja sekoita se valkuaisvaahtoon hyvin varovasti vaikkapa nuolijalla sekoittaen kunnes seos on kohtuullisen tasaisen vaaleanpunaista.

Nostele vaahtoa vuokiin ja tasoita pinta. Pyyhkäise reunat puhtaiksi. Nosta vuoat esim. uunipellille ja sillä uunin alatasolle. Paista kohokkaita 200 asteessa noin kymmenen minuuttia (minulla olivat melkein 12 minuuttia, sillä vuoat olivat aika isot). Kyttää vieressä etenkin loppuminuuteilla.


9 kommenttia:

  1. Nämähän ovat aivan loistavasti onnistuneita! Ja yhtään en epäile näiden herkullista makua. Mulla on äidin vanha ruokakirja 80-luvulta jossa on tosi paljon erilaisia kohokasohjeita, suolaisista makeisiin. Ne on tehty yhteen isoon vuokaan, onnistuisikohan se näin kotikeittiössä? Pikkuvuuat taitavat olla hieman turvallisemmat mikäli haluaa että kohokas varmasti nousee. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Milla! Ison vuoan kohokkaasta en osaa sanoa yhtään mitään, kun tämä pikkuvuokakokeilukin oli elämäni ensimmäinen. Testaa ja raportoi!

      Poista
  2. Herkullisen näköistä. Me olemme tehneet kerran kohokasta, karviaisesta. Eksperimentin perusteella kohokkaita ei kannata pitää liian pitkään uunissa lisäkohoamisen toivossa, ne nimittäin läsähtävät. Osa onnistui meilläkin kivasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin mietin siinä kahdentoista minuutin kohdalla, että ei ne enää siitä nouse. En kyllä osannut ajatella, että liika paistaminen lässäyttää ne.

      Poista
    2. Niin ja unohdin kommentoida tuota karviaista, siitä tulee varmasti hyvä kohokas!

      Poista
  3. No jopas on somat ja onnistuneet! :)
    Hyvä kokeilu, koskahan meillä yritettäisiin näitä... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänks! Kannattaa laittaa kohokkaat ruokalistalle piakkoin, sillä valmistus oli yllättävän simppeliä.

      Poista
  4. Kerralla kotikokkien aateliin, kerrassaan somat yksilöt. Hyvä Kotiharmi. Minäkin salaa haaveilen, mutta katsotaan, milloin asialle saa tehtyä jotain.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hui, tuo oli jo paljon sanottu, että aateliin :) Kiitos! Sinäkin olet siis kohokashaaveilija, josta jonain päivänä kuoriutuu kohokkaan tekijä. Minä aion kokeilla vielä suklaakohokasta, ja joku juustoinen versiokin voisi olla kiintoisa.

      Poista