Hävikistä herkuksi

 

Toukokuu on paria tuntia vaille valmis. Niin myös kuukauden kampanja "Hävikistä herkuksi", jossa kolmisenkymmentä ruokabloggaajaa on ollut mukana. Blogeissa on loihdittu herkkuja niistä jääkaapin, hyllyjen ja laatikoiden perukoille unohtuneista aineksista, joita on uhannut määräpäivä tai jotka ovat jo olleet parasta ennen jotain. Ja mitä kaikkea on syntynytkään, oi nam!

Kotiharmin keittiössä on valmistettu mm.

- ruisleipäsipsejä
- vaniljakastiketta
- kaali-makkarapaistosta
- omenaista puuroa
- broileria
...ja pizzaa ja pullaa.

Meillä hävikkiherkkuja on tehty aina, joten kampanja ei varsinaisesti tuonut suurta muutosta arkeen. Hyvää tässä oli se, että tuli vielä aiempaakin paremmin tiirailtua kaapin perukoita ja huomioitua pian vanhenevat tuotteet. Biojätepusseja en punninnut, mutta äkkiseltään arvioisin, että nälkää on biojäteastiamme joutunut aiempaan verrattuna kärsimään. Eli biojätteeseen on päätynyt hiukan aiempaa vähemmän kamaa. Kauppalistoja suosittelen, ja niitä me olemmekin aina tehneet. Niin tulee tsekattua kaapien sisältöä ja ostettua vain tarpeeseen (vaikka kyllä meillä ostetaan myös varalta, kun kummankaan pää ei kykene muistamaan onko jotain vai ei). Suunnitelmallisuus vähentää myös kauppareissujen määrää: jos miettii ruokia etukäteen ja tekee kauppalistan, päästään yhdellä tai kahdella viikoittaisella kauppareissulla, muutoin pitää käydä vähintään joka toinen päivä. Ja siitä on niin vaivaa :)

On ollut ilo olla mukana kampanjassa! Meillä hävikistä yritetään tehdä herkkuja jatkossakin - tehkää tekin!

Omenamehupullataikinaraparperipiirakka

Omenamehupullataikinapiirakka on ihan oikia suomalainen sana :) Pakko olla, kun kerta semmoista tein.

Meillä oli jääkaapissa hiivanykerö, jonka ajattelin riittävän pieneen pullataikinaan (ettei menisi haaskiin). Maidon sijasta tein taikinan omenamehuun, mutta ei se kyllä mitenkään maistunut lopputuloksessa. (Tämä on kyllä mainio pullataikinapohja sille, joka haluaa pullansa täysin maidottomana ja munattomana!) Raparperikeiju Kokkipottilasta antoi kosolti komeita raparperinvarsia meille, ja niistä osa päätyi rahkanjämien kanssa tähän piirakkaan. Piirakasta ei tullut yltiömakea, pikemminkin hitusen kirpakka, sillä en laittanut taikinaan enkä täytteeseen kauhean paljon sokeria. Makeutta oli meidän mielestämme juuri sopivasti.

RAPARPERIPIIRAKKA OMENAMEHUPULLATAIKINALLA
(tästä taikinamäärästä noin puolet meni minulla piirakkaan)

2 dl omenamehua
n. 1/3 pkt hiivaa
5 rkl sokeria
1/2 rkl kardemummaa
ripaus suolaa
n. 6 dl vehnäjauhoja (meni ehkä vähän laskut sekaisin tässä...)
n. 3/4 dl sulatettua margariinia

Liuota kädenlämpöiseen omenamehuun hiiva. Sekoita joukkoon sokeri, suolaripaus ja kardemumma. Alusta taikinaan jauhoja vähän kerrallaan, kunnes saat sopivan tuntuisen pullataikinan. Lisää rasva ja vaivaa taikina tasaiseksi. Anna kohota liinan alla kaksinkertaiseksi.

Kauli tai levitä noin puolet taikinasta pyöreään piirakkavuokaan. Anna kohota vartin verran ja taputtele pohja vielä tasaiseksi ja reunoja paremmiksi.

Tee täyte:
vajaa purkki rahkaa
1 kananmuna
n. 1 dl (tai sinnepäin) ruokokidesokeria
2 tl vaniljasokeria
n. 1/2  l  pieniä raparperikuutioita
2 rkl omenamehua

Sekoita täytteen aineksen ja kaada pullataikinapohjan päälle. Jos haluat, voit ripotella vielä sokeria pinnallekin.

Paista piirakka 175 asteessa noin puoli tuntia tai kunnes reunat saavat vähän väriä ja pohja kypsyy.


Nämä eivät ole nakkipiiloja...

...vaan raparperipiiloja :) Niitä tein lopputaikinasta näin:

Taikinapala taiteellisesti taputellen levyksi, päälle muutama ohueksi laikattu raparperitanko, päälle (vanilja)sokeria ja koko höskä rullalle.

Tein myös raparperisoppaa, jossa vaihdoin tavallisen sokerin ruokokidesokeriin. Siitä saatiin soppaan todella hyvä aavistuksen kinuskimainen maku. Käytän toistekin!

Possua riekaleina, osa 2

Joitain ohjeita on syytä kehitellä ja viritellä. Riekalepossu oli hyvää, mutta siinäkin oli parantelemista. Viikonloppuna muhittelimme taas edullista porsaanlihaa, nyt hitusen edellisestä muunnellusti ja pidempään, ilman glaseerausta. Tuli taivaallista!

Minä olisin halunnut kääriä lihaa riisipaperin syleilyyn tähän tapaan, mutta lähikaupassamme ei riisipaperia ollut, eikä ollut aikaa ja haluja lähteä haskelemaan niitä muualta. Niin sitten päädyimme taas leipiin, kuten viime kerrallakin. Ei tokikaan huono ratkaisu :) Kyllä sitä riisipaperiakin vielä löytyy, ja sitten rullaati rullaa!

RIKKIREVITTY POSSU (jotenkin tähän tapaan...)

n. 1 kg possunlihaa (meillä jotain uunilihan nimellä ollutta)
1,5 dl soijakastiketta
n. 2 rkl tuoretta inkivääriä silputtuna
4 valkosipulinkynttä
3 rkl ruokokidesokeria
2 pientä chiliä
mustapippuria

Silppua inkiväärin palanen, valkosipulinkynnet ja chilit. Sekoita marinadin ainekset. Kaada marinadi kulhoon lihan päälle ja anna lilliä siinä ainakin tunnin ajan. Nosta liha uunivuokaan ja kaada puolet liemestä päälle. Paista lihaa 150 asteessa viitisen tuntia tai kunnes liha alkaa olla haarukalla murenevaista. Lisää paistamisen puolivälissä loppu liemi. Lihaa voi välillä myös valella liemellä, jos alkaa näyttää siltä, että se kuivahtaa päältä.

Riivi liha kahden haarukan avulla ja lusikoi lihakasan päälle vielä haluamasi määrä paistolientä, niin saat lisää mehevyyttä.

 Sämpylät tein vedestä, hiivasta, suolaripauksesta, durumvehnäjauhosta, spelttijauhosta ja vehnäjauhosta...

...ja sitten lämpimät sämpylät täytettiin. Eipä vähän hyvää!

Raparperihilloketta ja räiskäleitä

Viimeinkin raparperia kauppakassissa! Raparperipiiras mielessäni vinttasin pyörällä kotiin pikavauhtia, mutta tunnelma vähän lässähti, kun muistin, että uuni on miehitetty reiluksi viideksi tunniksi. Possunpala siellä muhiskelee. Ei siis päiväkahville piirakkaa, pahus. Geenit kuitenkin vaativat nyt kiivaasti jotain herkkua päiväkahvin kera (isäni on nimittäin tässä lajissa omaa luokkaansa: kahvia ei oikeastaan voi päivällä juoda ellei ole jotain leivonnaista). Hetken kuumeisen pähkäilyn jälkeen päädyin nopeaan ratkaisuun: raparperihilloketta ja lättyjä. Raparperia jäi, joten ehkä piiraskin vielä jonain päivänä valmistuu.

Että oli hyvää! Raparperihillokkeen tein ensin, jotta se ehtisi vähän jäähtyä. Laitoin kiehauttaessa kattilaan liian paljon vettä, kun lurautin sinne vähän vajaat puoli desiä sitä, ja sitten jupisin ääneen, että kun tuli semmoista lillinkiä. Hoksaavainen Armastus ehdotti, että sitä voisi kaataa lättytaikinaan, mikä olikin erinomainen idea. Laitan kuitenkin tuohon ohjeeseen nyt vähemmän vettä. Ei sitä oikeasti tarvita kuin tiraus, kyllä raparpereista ja sokerista irtoaa mehukkuutta. Lättytaikinan ohjetta en tähän nyt laita, kun en muita mittoja tiedä kuin kaksi kananmunaa. Muuten lorautin, kaadoin, tupsautin ja ripsautin sinne maitoa, ohrajauhoja, vehnäjauhoja, suolaa ja sokeria. Jonkinlainen lättyohje löytyy viime kesältä, kun tein omenalättyjä. Siinä on muuten postaus, joka sopii täydellisesti Hävikistä herkuksi -kampanjaan!

RAPARPERIHILLOKE (vajaa 2 dl valmista hilloketta)

n. 5 dl raparperikuutioita
1 dl sokeria
1/2 vaniljatankoa
2 mintun oksaa
n. 1 rkl vettä

Raparperia ei tarvitse kuutioida tasakokoisiksi paloiksi. Halkaise vaniljatangon puolikas pitkittäin. Kaada raparperikuutiot kattilaan sokerin ja mausteiden kanssa. Lirauta vettä kattilanpohjalle. Kuumenna ja kiehauta kymmenisen minuuttia tai kunnes raparperit pehmenevät. Jäähdytä. Poista vaniljatangon palat sekä mintunoksat.

Vinkki: Kermavaahdon sijasta voi sekoittaa rahkaan tuota raparperihilloketta (minä laitoin kaksi kukkurallista ruokalusikkaa rahkaa ja ehkä yhden raparperia) ja tarjoilla lättyjen ja hillokkeen kera. Hyvää!

Salvialihapullat

Salvia on mielettömän ihanan tuoksuinen yrtti, jota tulee käytettyä ruuanlaitossa melko harvoin. Meidän lähikaupassamme tuoretta salviaa ei ole vielä kovin monia vuosia edes näkynyt, joten hankalapa siihen on ollut tarttua. Salvian maku on melko voimakas ja se helposti hallitsee makuja. Nyt säälittäväksi nuupahtaneessa salviapuskassamme oli enää alun toistakymmentä tomeran näköistä lehteä, joten oli korkea aika käyttää ne. Broileria, johon olen ennen salviaa käyttänyt, ei meillä ollut, joten jauheliha sai kelvata kaveriksi. Hyvin kelpasikin! Tein lihapullia, jotka saivat salvian lisäksi makua vain parmesaanijuustosta ja mustapippurista. Kahdeksan salvianlehteä antoivat vienoa makuansa lihapulliin, eli enemmänkin olisi voinut laittaa.

Kunnianarvoisan Hävikkiherkun tittelin tämä ruoka saa säälittävän salviapuskan tähden.

SALVIALLA MAUSTETUT LIHAPULLAT (n. 25 kpl)

1 pieni sipuli
1 valkosipulinkynsi
400 g jauhelihaa
2 rkl korppujauhoja
2 rkl maitoa (tai vettä)
vajaa 1 dl parmesaanijuustoa raastettuna
1 kananmuna
8-10 salvianlehteä
muutama pyöräytys mustapippuria myllystä
n. 1 tl suolaa

Hienonna sipuli ja valkosipuli. Makujen pehmittämiseksi kuullota niitä pannulla (oliivi)öljyssä hetken aikaa. (Älä pese paistinpannua, sillä jos aiot paistaa lihapullat siinä, saat kaupan päälle hyviä sipulinmakuja.)

Sekoita sipulit, jauheliha, korppujauhot, maito (tai vesi), juustoraaste, muna, silputut salvianlehdet, pippuri ja suola tasaiseksi taikinaksi. Muotoile lihapulliksi - pieniksi (minulla tuli n. 25 kpl) jos paistat ne paistinpannulla, suuremmiksi jos paistat uunissa (pienet kuivuvat uunissa helposti, isommista tulee meheviä). Paista - paistinpannulla tai uunissa.

Keittiön välineistöön kuuluu meillä myös lihapullasakset. Hirveän hauskan näköinen vempain, mutta käytännöllisyys ei ehkä ole ihan asteikon yläpäässä. Nopeampaa on pyöritellä lihapullat käsin! Hyvä puoli vempaimessa on, että saa tasakokoisia lihapullia. Jos on sillä lailla tarkka :) Oliskohan tälle muuta käyttötarkoitusta? Vinkkejä???

Minä paistoin lihapullat paistinpannulla välillä niitä pyöräytellen, kunnes niissä alkoi olla joka puolella väriä. Sitten silppusin pienen sipulin ja yhden valkosipulinkynnen ja lisäsin ne pannuun. Paistoin hetken, lisäsin ruokalusikallisen tomaattipyrettä ja paistoin vielä hetken. Sitten kaadoin 2 dl ruokakermaa sekaan ja annoin muhia hiljalleen poristen vartin verran. Lisäsin mustapippuria, ripauksen suolaa sekä muutaman basilikan ja salvian lehden silputtuna. Kaadoin sekaan kypsää pastaa ja sekoitin... ja nam, sitten päästiin aterioimaan.

Mikä ruualle nimeksi?

Hävikistä herkuksi -tunnelmissa (kampanjasta muuten oli mainio juttu Kalevassa) kaivelin kaapista kaalinpuolikkaan, kourallisen tuoreita (tai no...ei pakastettuja) vihreitä pitkiä papuja, pari porkkanaa, krakovanmakkaraa ja sipulia. Kun ainekset sihisivät pannulla, kysyi Armastus "mikä on tämän ruokalajin nimi?". En osannut vastata. Ehdotti kaalikompottia, en hyväksynyt ehdotusta. Ainoa kompotti, mikä mieleen juolahti, oli kirsikkakompotti, ja kun asiaan tutustuin, ymmärsin että kompotti on hedelmäinen lisuke tai jälkiruoka, joka on tehty hedelmistä. Ei passannut nimeksi tällä kaalihässäkälle. Hässäkkäkin olisi kiva nimi, mutta koska meidän keittiössä valmistuu melko paljon hässäköitä, ei se kuvaisi ruokaa kovinkaan tarkoin. Kaali-makkarapaistos? Hirveen tylsä nimi. Makkara kaalin pauloissa? Menee vähän överiksi. Jos tää olis sitten vaikka...

KAALTA JA KRAKOVANMAKKARAA

noin puolikas kaali
2 porkkanaa
1 iso sipuli
3 valkosipulinkynttä
n. 1 dl vihreitä papuja (tuoreita tai pakastettuja)
1 pieni chili (tai maun mukaan chilijauhetta)
2 tl paprikajauhetta
n. 1 tl suolaa
1 tl balsamiviinietikkaa
(1 tl worchestershirekastiketta)
2 tl ruokokidesokeria (tai hunajaa tai siirappia)

4 krakovanmakkaraa

oljyä paistamiseen

Suikaloi kaali, kuori ja suikaloi porkkanat. Suikaloi myös sipuli, ja silppua valkosipulinkynnet ja chili. Jos käytät tuoreita papuja, leikkaa ne 2-3 sentin paloiksi. Kuumenna paistinpannulla öljyä ja paista kaalisuikaleita ja porkkanoita muutaman minuutin ajan aika kuumalla pannulla koko ajan sekoitellen. Lisää sipulisuikaleet, valkosipulit, pavut ja chili. Paista viitisen minuuttia sekoitellen. Laske lämpöä hiukan ja lisää mausteet. Kypsennä kaaliseosta 10 - 15 minuuttia välillä sekoitellen. Siivuta makkarat ja paista siivut nopeasti kuumalla pannulla öljytilkassa (voit myös kuumentaa ne kaaliseoksessa, ellet välttämättä halua makkaroihin pientä rapsakkuutta ja nättiä pintaa). Lisää paistetut makkarasiivut kaaliseokseen ja sekoita.

Vinkki: Jos sinulla on jääkaapissa vaikka edellispäivän kanaa, voit kuutioida sitä ja käyttää makkaran sijasta. Minä lisäisin siinä tapauksessa vähän currya mausteeksi.

- - -

P.S.: Kävimme eilen maistelemassa ravintolapäivän herkkuja kahteenkin otteeseen. Ensin pyörämatkalla kaupunkiin pysähdyttiin välipalalle Tervapossuun ja haukattiin maukkaat pitaleivät. Ostosten jälkeen poljettiin Tuiraan, jossa Hannelen kehuma Kesäkahavila Nekka oli pistänyt pystyyn Ameriikan Krillin. Tunnelma oli ihan mahtava: kantri soi radiossa, kun popsittiin äärettömän mehevää grillikylkeä, juustomakaroonia, maissia, cole slaw'ta ja tomaatti-sipulisaaattia. Puffetti täytti vatsan, mutta niin vain saimme ahdettua sisään vielä jälkkäriksi kuuluneet brownietkin. Kummasti kylmä tuuli unohtui ystävällisen henkilökunnan ja herkullisen ruuan äärellä. Oi aurinko! Oi kevät! Oi Kesäkahavila Nekka!

Ei tarvinnut illalla enää ruokaa laitella :)

Sitruuna-inkiväärikana

Vuoden verran olen hautonut sitruuna-inkiväärikanan ohjetta kirjanmerkeissä, missä on jokunen muukin houkutteleva, vielä kokeilematon ohje. Ei sitä turhaan Italiansalaatti-blogissa kehuttu! Myös meille ruoka maistui erinomaisesti. Tein ruuan pienillä muutoksilla alkuperäiseen ohjeeseen nähden: Broileria oli hiukan vähemmän, purjoa ei lainkaan, hunajaa laitoin enemmän, 2 valkosipulinkynttä lisäsin, ja inkiväärin silppusin pieneksi ja se meni mahaan asti. Ei sitä näin kampanja-aikana aleta heittelemään syötäviä ainehia roskiin - ne syödään! Sitruunaa taloudesta löytyi vain puolitoista kappaletta. Lisäsin myös pari ohutta sitruunankuorisiivua. Lisukkeeksi valmistin riisiä pavuilla ja kananmunalla, kuten Italiansalaatissakin oli tehty.

Tässä on ohje Kotiharmin muunnoksilla:

SITRUUNA-INKIVÄÄRIKANA (noin neljälle)

400 g broilerin rintafileitä
2-3 rkl vehnäjauhoja
2-3 rkl korppujauhoja
n. 1 tl suolaa
mustapippuria
oliiviöljyä

n. 1 rkl tuoretta inkivääriä hienonnettuna
2 sipulia
1,5 sitruuna
pari ohutta sitruunankuorisiivua
2-3 rkl hunajaa
6 rkl soijakastiketta

Sekoita korppujauhot ja vehnäjauhot suolan ja mustapippurirouheen kanssa. Leikkaa broilerinfileet reiluiksi suupaloiksi ja jauhota ne. Paista jauhotetut kanapalat kahdessa erässä oliiviöljyssä kauniin vaaleanruskeiksi ja rapeiksi. Nosta paistetut palat pois pannulta ja jätä odottelemaan.

Kuori ja halkaise sipulit ja suikaloi ne. Murskaa myös valkosipulinkynnet. Paista sipuleita ja inkiväärisilppua öljyssä hetken aikaa. Kun sipulin alkavat pehmentyä, lisää sitruunoiden mehu, sitruunankuorisiivut ja hunaja. Kun sipulit ovat pehmenneet, lisää soijakastike, kiehauta ja maista. Säädä tarvittaessa makua hunajalla (ja suolalla, jos sitä vielä kaipaat). Poista sitruunankuorisiivut. Lisää kanapalat, sekoita vähän ja jätä kannen alle lämpimään.

LISÄKERIISI PAVUILLA

Keitä haluamasi määrä (basmati)riisiä lähes kypsäksi. Valuta riisi, jos olet keittänyt sen runsaassa vedessä. Paista (wokki)pannulla öljyssä vihreitä pitkiä papuja hetken aikaa kunnes ne alkavat kypsyä. Lisää tilkka balsamiviinietikkaa ja hiukan soijaa. Kiehauta. Lisää riisi ja yksi kananmuna, ja sekoita tehokkaasti, jotta kananmuna sekoittuu riisin ja papujen joukkoon hyvin ja kypsyy. Tsekkaa suola. Halutessasi voit lisätä vaikka vähän soijakastiketta joukkoon.