Tortellinitehdas

Kotiharmin (ehkä Armastuksenkin) askartelijan kyvyt joutuivat äärimmäiseen pinnistelyyn, kun pantiin pystyyn tortellinitehdas. Myös hahmottamiskyvyt olivat haasteen edessä, kun yritin tiirailla kuvasta, miten kiepautus tapahtuu. Teimme tortellinilinjaston: levytys, pyörylät, täyte, reunojen kostutus, taitto, kiepautus. Yksinäni olisin askarrellut näitä ehkä kaksi tuntia, jos olisi riittänytkään.

Ja lopputulos? Verrattain maukkaat, vaikkakaan ei kauniit, sitruunalle vivahtavat broilertortellinit!

Paahdoin tortellineille kaveriksi uunissa punaista ja keltaista paprikaa sekä sipulia, valkosipulia ja kesäkurpitsaa. Ne maustoin balsamicolla, suolalla, mustapippurilla ja ripauksella sokeria. Päälle tietenkin oliiviöljyä. Kasvikset muhivat uunissa ensin 250 asteessa noin 15 minuuttia, sitten vähensin lämpöä 200 asteeseen. En oikein tiedä kuinka kauan ne siellä olivat, ehkä puolisen tuntia. Lopuksi sipelsin puolikuivattuja (aurinkokuivattuja) tomaatteja sekaan. Kasvisten maukas öljy toimi kastikkeena. Myös sipuliliemi ja pikkusipulit olisivat sopineet mainiosti tortellinien kanssa samalle lautaselle. Kirjan ohjeessa suositeltiin ragua eli (jauhe)lihakastiketta, mutta meille lihaksi riitti broileri.

Tortellinien ohje löytyi jostain vanhasta "Pronto! Pronto!" keittokirjassa, johon on koottu reseptejä Italian eri alueilta. Näiden tortellinien ohje oli Emilia-Romagnan alueen reseptien joukossa. Täytettä tuli tällä ohjeella reilusti, joten voit hiukan vähentää sitä halutessasi.

BROILERTORTELLINIT (neljälle)

250 g durumvehnäjauhoja
2 munaa (+ vähän vettä, riippuen kananmunien koosta)
1 rkl oliiviöljyä
ripaus suolaa

Sekoita ainekset taikinaksi. Minun piti lisätä munien jälkeen vielä pari ruokalusikallista vettä, jotta sain sopivan tuntuisen taikinan. Jos vaivaat taikinan käsin, työstä sitä kymmenisen minuuttia. Kääräise taikina sitten kelmuun ja jätä odottamaan.

2-3 broilerin luutonta filettä (meillä oli 3 ohutta rintafilettä)
reilu 1/2 litraa lihalientä
1 rkl ranskankermaa
2 keltuaista
1 sitruunan raastettu kuori
5 rkl raastettua parmesaania
suolaa
mustapippuria
ripaus muskottipähkinää

Keitä broilerinfileitä lihaliemessä. Ohuille fileille riitti keittoajaksi kymmenisen minuuttia. Hienonna broilerinlihat veitsellä hyvin pieniksi kuutioiksi, ja sekoita lihan joukkoon muut aineet. Maista suolaisuus, ja lisää tarvittaessa.

Kauli käsin tai pastakoneella taikinasta levyjä ja tee muotilla pyörylöitä. Nostele pyörylöille täytettä (mutta varo täyttämästä liikaa, silloin nyyttejä on vaikea sulkea) ja sipaise reunoja veteen kastetulla sormella (pysyvät paremmin kiinni)). Taita kiinni tiiviisti ja pyöräytä sormen ympärillä tortelliniksi. Helppo homma :) Nosta valmiit tortellinit esim. keittiöpyyhkeen päälle odottamaan keittoveteen pääsyä.

Keitä tortellineja suolalla maustetussa vedessä noin 9 minuuttia.

Pizza? Leipä? Mikä?

Arki-ilta. Myöhäinen kotiinpaluu. Nälkä. Väsy.

Näistä aineksista valmistui ruisleipäpizza tai pizzaruisleipä tai lämmin leipä. Tai no tarvittiin myös vähän ketsuppia, kinkkua, sipulia, tomaattia, chorizoa ja kolmenlaista juustoa, ja kuuma uuni. Se oli kurmeeta kerrakseen, lämmitti ihmiset ja täytti mahat.

On muuten hyvä ruoka myös siinä tarkoituksessa, että jääkaapin piilottelemat jämät saa käytettyä näppärästi.

PIZZAKSI ITSEÄÄN LUULEVA RUISLEIPÄ

ruisreikäleipää

Täytteeksi esimerkiksi:
ketsuppia
juustoraastetta (meillä oli Oltermannia, vuohigruyerea ja parmesaania)
kinkkua suikaleina tai jonkinmoisina kappaleina
chorizomakkaraa
sipulia ohuina siivuina
kirsikkatomaatteja puolitettuna
oreganoa

Nosta ruisleipäkiekot pellille leivinpaperin päälle ja roiski niille ketsuppia. Ripottele päälle osa juustoraasteesta sekä muita päällisiä. Lisää lopuksi vielä vähän juustoraastetta sekä kirsikkatomaatin puolikkaita. Kruunaa oreganolla ja työnnä uuniin. Paista 225 asteessa, kunnes juusto sulaa ja tomaatit pehmiävät.

Tofun tutinaa

Kiitos Ankerias Vipunen! Tofureseptisi teki minusta tofun ystävän!

Olen maistanut (en voi sanoa, että syönyt) tofua jossain kiinaravintolassa pitkän aikaa sitten, enkä erityisemmin tykästynyt siihen. Niin joskus käy - joku hyvä aines jää aina pois kauppakärrystä, kun sitä ei ole koskaan päässyt maistamaan hyvin valmistettuna. Toisaalta makuaistikin kehittyy reippaammaksi vastaanottamaan erilaisia makuja, joten saattoi se silloinen kiinatofu ollakin hyvää :) . Nyt kuitenkin onnittelen itseäni rohkeudesta tarttua tofuun. Hyvää oli, tosi hyvää!

Söimme tofun kanssa riisiä, inkivääriporkkanoita ja erikoisversiota vokatusta zha caixin -lisukkeesta (valmistettu romainesalaatinlehdistä, ei choi sum -kaalista).

TOFU TERIYAKI (kahdelle)

pala pieneksi silputtua inkivääriä
3/4dl miriniä (unohdin ostaa, käytin sen sijaan 0,25 dl sherryä+0,25 dl ruskeaa sokeria)
3/4 dl soijaa
1/2 dl sakea tai valkoviiniä (käytin jälkimmäistä)
1/4 dl tummaa sokeria

palanen kiinteää (marinoimatonta) tofua (minulla oli 250 g)
vehnäjauhoja
seesamiöljyä

Sekoita ensin kastikkeen ainekset keskenään niin, että sokeri liukenee.

Tofukimpaleen voi leikata kahteen osaan (kuten minä tein). Tofupala(t) pyöritellään vehnäjauhossa, minkä jälkeen paistetaan kuumalla pannulla noin 2 minuuttia per puoli. Alenna lieden lämpöä ja lisää desin verran kastiketta pannulle. Valele pannulla olevaa tofua vielä liemellä, kunnes se alkaa vähän paksuuntua.

Viipaloi tofu ja laita tarjolle. Päälle voi ripotella kevätsipulia (ja kuivattua chiliä murskattuna, mutta minä unohin sen).

KOTIHARMIN ZHA CAIXIN (sovellettu kirjasta Viisi aasialaista keittiötä)

1 ruukku romainesalaattia
3 valkosipulinkynttä
1 rkl öljyä
1 tl sokeria
2 rkl osterikastiketta

Silppua valkosipulia. Kuumenna pannulla öljyä ja lisää valkosipuli paistumaan. Freesaa hetki ja lisää pannulle salaatinlehdet, sokeri ja osterikastike. Paista muutaman minuutin ajan.


INKIVÄÄRIPORKKANAT

pari porkkanaa
pätkä inkivääriä
pari ruokalusikallista soijaa
noin teelusikallinen sokeria

Kuori ja suikaloi porkkanat. Kuori ja silppua inkiväärinpala. Paista porkkanasuikaleita ja inkiväärisilppua öljyssä pannulla hetken aikaa. Lisää sokeri ja paista vielä hetki. Lorauta pannulle soijaa ja hauduta vähän aikaa. Älä päästä porkkanasuikaleita liian pehmeiksi.

Keep calm and have a cupcake

Sain hienon julisteen (kiitos Tini!), joka ohjasi minut oikealle tielle:

Siis: kun jos tulee rähistyä tai pinnaa kirraa tai ääni kohoaa kiikaukseen tai suusta pääsee pöhköjä sanoja, ryhdy leipomaan. Taikinaterapiasta on apua moneen vaivaan! Ja saa leipoa, vaikkei mikään riipisikään :)

Kesällä tein ihan mahtavan mainioita raparperikuppikakkuja, joiden ohjetta käytin pohjana lime-valkosuklaakuppikakuissa. Raparperit pois, suklaa ja lime tilalle!

LIME-VALKOSUKLAAKUPPIKAKUT (12 kpl muffinivuoan koloissa)

3,5 dl veh­nä­jau­ho­ja
1 tl lei­vin­jau­het­ta
120 g voita (tai margariinia)
2 dl so­ke­ria
2 isoa ka­nan­mu­naa
150g rans­kan­ker­maa
1 limen kuori raastettuna
1 limen mehu
100 g valkosuklaata

Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen ja sipaiset muffinipellin koloihin vähän margariinia (jos tunnet omasi sitä tarvitsevan). Paperisia muffinivuokiakin voi halutessaan käyttää.

Pese lime huolellisesti, esimerkiksi juuresharjalla. Kuivaa se ja raasta kuori hienolla terällä. Purista limestä mehu. Rouhi valkosuklaa karkeaksi rouheeksi. Sekoita keskenään jauhot, leivinjauhe, suklaarouhe ja limenkuoriraaste. Vatkaa voi tai margariini sokerin kanssa vaahdoksi. Lisää kananmunat joukkoon yksitellen ja joka välissä vatkaten. Lisää seokseet kuivat aineet, limen mehu ja ranskankerma vuorotellen ja sekoita hyvin.

Jaa taikina muffinivuokien koloihin. Paista 175 asteessa noin 30 minuuttia. Jäähdytä ennen syöntiä. Kuorrutusvinkki löytyy raparperikuppikakkupostauksesta. Nämä ovat kyllä niin maukkaita, ettei mitään kuorrutuksia välttämättä tarvita.

Gulassi

Näin kun on taas koittanut pitkään haudutettujen pataruokien aika (=hämärä, pimeä, kylmä), päätin tarttua itselleni toistaiseksi vielä uuteen ruokaan, gulassiin. Olen tainnut jossain joskus syödä sitä, mutta itse en ole valmistanut. Gulassi on unkarilaislähtöinen liharuoka, jonka päämausteena on paprika. Gulassi voi olla keitto tai pata tai jotain siltä väliltä. Siihen voidaan laittaa perunaa, mutta sekaan voidaan heittää myös mykyjä. Hieman muunnellun gulassin saa lisäämällä sekaan papuja tai hapankaalta. Selaillessani keittokirjoja ja netin reseptiviidakkoa tein havainnon, että on olemassa suunnilleen viisituhatta aidon unkarilaisen gulassin reseptiä. En valinnut yhtään niistä, vaan yhdistelin aineksista aidon Kotiharmin gulassin, reseptin numero 5001 :) Niin syntyi keiton ja padan välimuotoa oleva äärimmäisen maukas ateria. Ihan parhaimpia lihapatoja, mitä olen ikinä tehnyt!

GULASSI

500 g naudan kulmapaistia
vähän vehnäjauhoja
3 valkosipulinkynttä
5 salottisipulia
2 rkl juurisellerisilppua
2 tl paprikajauhetta
1/4 tl tulista savupaprikajauhetta
1/2 tl chilirouhetta
1 rkl tomaattipyrettä
2 tl timjamia
1/2 tl kuminansiemeniä
mustapippuria
suolaa
5 dl vettä
1 tl vaaleaa balsamiviinietikkaa
2 porkkanaa
4-5 perunaa
2 punaista paprikaa

Kuori salottisipulit ja halkaise ne neljään osaan. Kuori valkosipulinkynnet ja hienonna ne. Leikkaa pieni pala juuriselleriä pieniksi kuutioiksi. Leikkaa liha reiluhkoiksi suupaloiksi ja pyörittele ne kevyesti vehnäjauhoissa. Paista lihapaloja padan pohjalla öljyssä, kunnes ne saavat kauniin ruskean värin.

Lisää sipulit, valkosipulit ja sellerikuutiot ja sekoita. Lisää myös mausteet ja tomaattipyre ja paistele hetki. Lisää pataan vesi ja etikkatiraus ja kuumenna kiehuvaksi. Kypsennä lihoja liemessään noin puolitoista tuntia (niin että lihat alkavat tuntua melkein mureilta ja kypsiltä) ja lisää sinne sitten kuoritut ja lohkotut porkkanat ja perunat sekä pilkotut paprikat (joista siemenet on poistettu). Kypsennä vielä 1 - 1,5 tuntia, kunnes perunat ja porkkanat ovat kypsiä. Meillä pata muhi hellalla kaikkiaan kolmisen tuntia, ja tänä aikana lihasta tuli mahtavan mureaa.

Falafelpallerot

Jos tykkää hummuksesta, tykkää varmaankin myös falafelista. Onhan molemmissa kikherneitä. Hummuksen ystävänä olen pitään haihatellut itse tehtyjen falafelpyöryköiden perään, ja nyt vihdoin olen päässyt toteutuksen asteelle. Tein Heidin ohjeen mukaan, ja sain aikaan hyvänmakuiset pallerot. Ohjeessa käsketään paistamaan falafelit kypsiksi. Okei, joo, mutta mitä se tarkoittaa? Yritin paistaa nätin värisiksi ja toivoin, että se markkeeraa myös oikeanlaista kypsyyttä. Öljyä saattoi kyllä olla liian vähän, vaikka lisäilin sitä välillä.

Jostain syystä olen ollut siinä luulossa, että falafelpyöryköiden teko on työlästä ja vaikeaa. Höpönkökkö, ei ollut! Nämä syntyvät melko lailla vaivatta esim. noutopöytään kasvisvaihtoehdoksi lihapullille. Paitsi että ovat niin hyviä, että lihansyöjätkin ihastuvat :)

FALAFELPYÖRYKÄT
1 sipuli
2 pkt kikherneitä (valmiiksi kypsennettyjä, n. 6 dl)
1 dl grahamjauhoja
3 valkosipulinkynttä
1,5 - 2 tl jeeraa
1,5 tl suolaa
vajaa teelusikallinen cayennepippuria
mustapippuria
1,5 dl tuoretta korianteria silputtuna (minulla oli vain kuivattua, laitoin vajaan ruokalusikallisen)
1,5 rkl tahinia
1,5 rkl sitruunamehua

Kuori ja hienonna sipuli ja kuullota se öljyssä pannulla. Lisää ihan loppuvaiheessa hienonnetut valkosipulinkynnet. Valuta kikherneet hyvin. Mittaa tehosekoittimeen (tai kulhoon sauvasekoittimella sekoitettavaksi) sipulit, kikherneet, grahamjauhot ja mausteet. Sekoita tasaiseksi massaksi. Lisää taikinan sekaan korianterisilppu, tahinia ja sitruunamehu, ja sekoita tasaiseksi. Maista seosta ja lisää mausteita, jos tarvitsee.

Muotoile taikinasta grahamjauhojen avulla pyöryköitä. Kuumenna pannulla reilusti öljyä ja paista falafelit kypsiksi välillä käännellen.

Falafelpyöryköiden kera tarjoilin Heidin tapaan tomaattikastiketta...: 

400 g tomaattimurskaa

1 dl coca colaa

oman maun mukaan sriracha-chilikastiketta

valkosipulijauhetta (minä käytin 1 valkosipulinkynnen)

bbq-mausteseosta (minä laitoin 1 tl grillaus- ja yleismaustetta)

suolaa ja mustapippuria

Lämmitä kattilassa tomaattimurska, kokis, srirachaa, valkosipulijauhetta (murskattu valkosipulinkynsi), bbq-mausteseosta (grillausmaustetta), mustapippuria ja tarpeen mukaan suolaa. Anna kiehahtaa ja soseuta lopuksi sauvasekoittimella tasaiseksi (minun tomaattimurskani oli jo valmiiksi niin hienojakoista, etten soseuttanut soosia).

...sekä jugurttikastiketta: 

reilu 1 dl turkkilaista jugurttia

1 rkl tapenadea eli oliivitahnaa

vähän murskattua fetajuustoa

(minttua olisin laittanut, jos minulla olisi sitä ollut)

Sekoita ainekset ja laita jääkaappiin maustumaan tunniksi.

Hittipastan äärellä

Nyt se on tehty - avokadopasta.

Söin liikaa, sillä se oli ihanaa. Olisin halunnut ylensyödä lisää, sillä se oli ihanaa. Vaarallinen ruoka :)

Kuuluisa Alexander Gullichsenin resepti löytyy alkuperäisessä asussaan Chicling-blogista, mutta jokainen itseään arvostava lehti ja ruokaliite on tietysti julkaissut reseptin jo omissa ympyröissään. Minäkin laitan sen tähän, niin ei tarvitse avokadopastan himossa välttämättä suhailla netissä sitä etsimässä.

AVOKADOPASTA (neljälle)

1 val­ko­si­pu­lin­kyn­si
1/2 chi­liä (pois­ta sie­me­net)
1 li­me
2 kyp­sää avo­ka­doa
suo­laa
mus­ta­pip­pu­ria
loraus olii­vi­öl­jyä (minulla meni ehkä 1/2 - 1 dl)
kou­ral­li­nen ba­si­li­kaa
kou­ral­li­nen leh­ti­per­sil­jaa
30 g (1 dl) raas­tet­tua pe­co­ri­nojuustoa
30 g (1 dl) raas­tet­tua par­me­saa­nia
400–500 g spa­get­tia

Voit teh­dä kas­tik­keen suo­raan tar­joi­lu­kul­hoon, jos­sa kan­nat pas­tan pöy­tään. Pil­ko hienoksi silpuksi valko­si­pu­li ja chi­li (josta olet poistanut siemenet), ja lai­ta ne kul­hoon. Pu­ris­ta li­me­n me­hu mu­kaan. Hal­kai­se avo­ka­dot ja pois­ta niis­tä ki­vet. Kuu­tioi avo­ka­do kuo­res­saan ja kai­ver­ra si­sus ruo­ka­lu­si­kan avulla kul­hoon. Hie­non­na yr­tit ja raas­ta juus­tot. Li­sää suo­la (suolaa saa olla aika reilusti, maistele välillä), pip­pu­ri, olii­viöl­jy, hie­non­ne­tut yr­tit, se­kä pe­co­ri­no- ja par­me­saa­ni­raas­te, ja sekoita hyvin.

Kei­tä spa­get­ti al den­te -kyp­syy­teen hy­vin suo­la­tus­sa ve­des­sä. Ota tal­teen va­jaa de­si kei­tin­vet­tä ja va­lu­ta pas­ta sitten lä­vi­kös­sä. Kaada osa kei­tin­ve­des­tä kas­tik­keen se­kaan, ja pyörittele spa­get­ti kas­tik­keen sekaan.

Raas­ta pääl­le par­me­saa­nia ja rou­hi myl­lys­tä mus­ta­pip­pu­ria. Tar­joa heti.

Valokuvaukseen ei riittänyt paukkuja: Nälkä kurni äänekkäästi, kädet tärisivät nälästä ja pasta jäähtyi. Vaikkei kuvia olisi ollenkaan, uskokaa te jotka ette ole vielä kokeilleet, tämä on hyvää!