tiistai 9. heinäkuuta 2013

Lipstikkakeitto

On aina ilo löytää uusia tykkäyskohteita. Nyt mieluisan makuelämyksen antoi lipstikka (liperiksikin kutsuttu), joka on jäänyt meidän keittiössämme täysin pimentoon aiemmin. Meidän kummankaan kotona ei lipstikkaa muistaaksemme ole ollut käytössä, joten sen käyttö ei ole keittiöömme periytynyt. Ystävärakas mainosti vastikään tehneensä lipstikkakeittoa, joka oli maistunut mukavalle, ja se minuakin innosti sopan keittoon.

Monissa lipstikkakeitto-ohjeissa on käytetty perunaa, mutta minä en halunnut uusia perunoita keittoon käyttää. Minusta ne ovat parhaimmillaan sellaisenaan, eivät soseutettuna keitoissa. Sen aika on myöhemmin, eli perunatkin vielä joskus keittoon pääsevät. Virittelin lukemani perusteella oman versioni lipstikkakeitosta, makuaineenaan hippunen valkosipulia ja vuohenjuustoa. Hyvää, todella! Lipstikkaa käsitellessä tuoksui lihakeitto (aromit olivat sellerinomaiset), mutta valmiin keiton mausta ei lihakeitto tullut ollenkaan mieleen.


LIPSTIKKAKEITTO (pienet annokset kahdelle)

pari sipulia (uusia kesäsipuleita varsineen)
1 pieni valkosipulinkynsi
voita (tai juoksevaa margariinia + tilkka oliiviöljyä)
kourallinen silputtua lipstikkaa (suunnilleen yksi kaupasta ostettu ruukullinen)
2 dl kuohukermaa
1-2 rkl pehmeää vuohenjuustoa (esim. Chavroux)
ripaus suolaa ja valkopippuria

Silppua sipulit (ja varret), kuori ja silppua valkosipulinkynsi.  Pehmennä niitä hetken aikaa kattilanpohjalla voissa ja lisää joukkoon lipstikkasilppu. Sekoittele hetki ja lisää kerma ja vuohenjuusto. Kiehauta ja soseuta keitto (ei haittaa, vaikka jää hiukan sattumia), lisää makusi mukaan suolaa, sekä ripsaus valkopippuria.

4 kommenttia:

  1. Olen aina kuvitellut, että lipstikkakeittoon tarvitaan jotenkin kauhean paljon sitä lipstikkaa. Mutta ilmeisesti ei, joten minun säälittävästä puskastani voisi siis saadakin keiton aikaan. Testattava on. Meilläkään ei kotona käytetty lipstikkaa, eikä puoliskollakaan, vaikka viime kesänä minulle paljastui, että anopilla on valtava puska pihassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minäkin ajattelin, että riittääköhän tuo pikkuinen ruukullinen lainkaan, mutta hyvin riitti. Käyhän vain sinäkin nykäisemässä kourallinen ja ryhdy keiton tekoon!

      Poista
  2. Lipstikkakeitto on meidänkin uusi ihastus! Tuo lihakeiton haju on kyllä vänkä ja vaikka helposti luulisi, että lipstikkakeitosta tulee liian tujua, niin se onkin yllättävän pehmeää. Nam!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pehmeys yllätti tosiaan, mutta kermalla lienee osuutensa siihen asiaan :) Oli miten oli, hyvää keitosta tuli ja sitä tehdään meillä toistekin.

      Poista