Omenainen curry-broilerkeitto

Tykkään valkosipulista paljon ja käytän sitä ruuanlaitossa paljon. Kun valmistin omenaista broiler-kookoskeittoa, piti minun kovasti pidätellä itseäni, etten olisi laittanut sekaan valkosipulia. Kerran jo tarrasin siihen kiinni, mutta päästin hetken pohdinnan jälkeen irti. Ajattelin, että lisään sitä hippusen vielä ihan lopussa, jos siltä tuntuu. Ei tuntunut. Keitosta tuli ihan mahdottoman hyvää ilman valkosipulia(kin), enkä kaivannut sen makua yhtään. Se olisi voinut tässä jopa riitaantua omenan maun kanssa. Nyt keitossa oli lempeää ja vahvaa makua sopivassa suhteessa. Hyvä keitto! Ja nopea tehdä.

Ohje oli Maku-lehdessä 2/2010 (löytyy myös netistä). Muokkasin reseptiä vähän: lisäsin raaka-ainelistaan tuoretta inkivääriä ja sitruunamehua, ja vähensin kookosmaidon määrää. Heitin sekaan myös edelliseltä päivältä yli jäänyttä keitettyä basmatiriisiä.

OMENAINEN CURRY-BROILERKEITTO (4 annosta)

2 rkl öljyä
1 sipuli
1 omena
puolikas suippopaprika
1 tl tuoretta inkivääriä silputtuna
1 rkl curryjauhetta
n. 250 g broileria (valmiina suikaleina tai itse fileestä suikaloiden)
1 prk tomaattimurskaa
2 dl kookosmaitoa
n. 3 dl vettä
3 tl kasvisliemijauhetta
1 tl sokeria
ripaus mustapippuria
1-2 rkl sitruunamehua
n. 1 dl (eilistä) keitettyä basmati- tai jasmiiniriisiä
2 rkl tuoretta lehtipersiljaa tai korianteria silputtuna
tarvittaessa vielä hippunen suolaa

Kuori ja silppua sipuli. Kuori omena, halkaise se, poista siemenkota ja kuutioi omena ihan pieniksi kuutioiksi. Suikaloi paprikanpuolikas. Kuori palanen inkivääriä ja hienonna se.

Kuumenna kattilassa öljyä ja paista sipulia, omenaa, inkivääriä, paprikaa ja currya muutaman minuutin ajan välillä sekoitellen. Lisää kattilaan broilersuikaleet, tomaattimurska, vesi, kookosmaito ja mausteet. Sekoita hyvin ja anna keiton kiehua 5-10 minuuttia (kunnes broilersuikaleet ovat kypsiä). Lisää sitten keittoon keitetty riisi ja lehtipersilja-/korianterisilppu, ja kiehauta keitto nopeasti.

Unelmanpehmeä porkkanakakku

Eilen, ystävänpäivänä, minulla oli ilo leipoa kokeneen ja innostuneen leipurin kanssa. Viisivuotias leipurikaverini kertoi oppineensa kananmunien rikkomisen "jo aikoja sitten, silloin neljävuotiaana", mutta harjoittelee sanojensa mukaan vielä keltuaisten erottelua, kun se tuntuu pikkuisen vaikealta. Ainesten sekoittamisessa oli semmoista vimmaa ja vauhtia, että seurasin tarkasti tekniikkaa, jotta pystyisin itse samaan. Vatkainteriä ei olisi välttämättä tarvinnut pestä ollenkaan, koska leipuri siisti ne täysin taikinattomiksi äärimmäisen huolellisesti ja asiaan keskittyen. Vastuulliseksi paistovahdiksi leipuri värväsi Kotiharmin, koska hänellä itsellään oli kovasti kiireitä (Hello Kitty -palapelit pahasti kesken).

Leivonnaisen ohje löytyi leivontaa edeltävänä iltana yllätyksenä lastenkirjasta "Jennin ja vaarin yllätyskakku" (Dale&Reynor), jonka lainasimme kirjastosta. Kun tarina oli luettu, paljastui lopusta kakkuohje. Pikkuleipuri innostui siitä välittömästi, ja niin oli seuraavan päivän leivonnainen päätetty. Vähän jännitti, onnistuuko meidän kakkumme paremmin kuin kirjassa, jossa vaarin näkö teki tepposet... Onnistuihan se.

Ohjeessa kakkutaikinasta paistetaan kaksi kakkua, joiden väliin sitten jäähtymisen jälkeen laitetaan kuorrutetta, jota tulee myös päälle. Me teimme vain yhden kakun, emmekä kuorrutetta ollenkaan. Sen sijaan sekoitin turkkilaisesta jugurtista, tomusokerista ja appelsiininkuoriraasteesta kastikkeen, jota tarjoilin kakun kanssa (ja jolle makuasioissa tarkka pikkuleipuri irvisti ja nyrpisti nenäänsä).

Ja itse kakku - ah, miten hyvää! Pehmeää, mehevää, maukasta!

PORKKANAKAKKU

150 g voita
2 dl sokeria
2 kananmunaa
3 dl porkkanaraastetta
2 dl vehnäjauhoja
1 tl kanelia
1 tl vaniljasokeria
1 tl ruokasoodaa
1 tl leivinjauhetta
1,5 dl saksanpähkinärouhetta

Laita uuni kuumenemaan 180 asteeseen.

Vaahdota huoneenlämpöinen voi sokerin kanssa, ja lisää joukkoon kananmunat yksi kerrallaan hyvin vatkaten. Lisää joukkoon porkkanaraaste ja pähkinärouhe. Sekoita mausteet ja kohotusaineet vehnäjauhoihin, ja lisää jauhoseos taikinaan varovasti käännellen (älä sekoita liian pitkään).

Kaada taikina vuokaan ja paista noin 30 minuuttia. Kokeile kypsyyttä tikulla. Älä paista kakkua liian kuivaksi.

Minä paistoin kakun irtopohjavuoassa (jonka pohjalla oli leivinpaperi), jonka raosta tirisi hiukan rasvaa pois. Onneksi vuoka oli uunipellin päällä, eikä tarvinnut siivota koko uunia.

"Jennin ja vaarin yllätyskakku" / Dale & Raynor

Fenkolipyre

Olen viime vuosina oppinut syömään fenkolia, ja suhteeni siihen on nykyään erittäin lämmin. Ja nimenomaan lämmin, sillä kylmänä se ei maistu minulle vielä ihan niin hyvin kuin kypsennettynä. Fenkolirisottoa teen aika usein, ja tomaattiseen kala- / äyriäiskeittoon laitan fenkolia aina.

Jokin aika sitten kävimme syömässä oululaisessa ravintola Puistolassa, jossa onnekseni valitsin "päivän kala" -annoksen. Siinä oli kuhaa, linssejä ja kasviksia sekä fenkolikastiketta. Aivan mahtava annos! Kaikki osaset olivat mielettömän hyviä, ja erityisesti viehätyin fenkolikastikkeesta. Ostin sitten kauppahallista pari komeaa fenkolia ja ajattelin puuhata vähän samanlaista annosta. Olisi pitänyt tarkistaa ennen kauppareissua, että onko linssejä. Olihan niitä, puoli desiä. Muutin siis ruokaa ja tein fenkolikastikkeen sijaan fenkolipyrettä. Ei huono ratkaisu, koska siinä saa enemmän fenkolia ja sen hyvää makua.

FENKOLIPYRE

tilkka oliiviöljyä
n. 300 g fenkolia
1 salottisipuli
puolikas valkosipulinkynsi
0,5 dl (vastapuristettua) appelsiinimehua
n. 2 dl vettä
1 tl kasvisliemijauhetta
2 rkl ranskankermaa
suolaa, mustapippuria

Huuhtele ja paloittele fenkoli. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulinkynnen puolikas. Kuumenna kattilassa tilkka öljyä ja freesaa siinä ensin fenkolipaloja muutaman minuutin ajan sekoitellen. Lisää sitten kattilaan sipuli- ja valkosipulisilppu ja paista sekoitellen hetki. Kaada kattilaan appelsiinimehu ja vesi, ja mausta kasvisliemijauheella (voit käyttää myös puolikkaan kasvisliemikuution). Anna fenkolipalojen kiehua kypsiksi. Meillä ne taisivat kiehua vartin verran.

Kaada kattilasta keitinvesi pois (säästä se, ja käytä esim. johonkin kastikkeeseen). Soseuta fenkolit sauvasekoittimella. Voit säätää soseen paksuutta keitinvettä lisäämällä. Lisää soseeseen ranskankerma ja mustapippuria ja suolaa. Kuumenna, sekoita ja tarjoa.

Jos haluat hifistellä, painele sose vielä siivilän läpi ennen tarjoilua, niin saat sileämmän pyreen.

Pinaatti-härkäpapulätyt

Kaupassa Armastus oli uteliaisuuttaan nostanut ostoskärryyn härkäpapurouheseospaketin. Tuote oli minullekin uusi, ja piti tutkia tarkkaan, mihin rouheseosta käytetään. Paketin kyljessä oli ohje pinaattilättyihin, joihin oli lisätty härkäpapurouhetta. Koska pinaattilätyt maistuvat meille hyvin, päätin kokeilla niitä rouheella terästettynä. Paketti kertoo, että "Verso härkäpapurouheseos on valmistettu suomalaisesta härkäpavusta, johon on lisätty herneproteiinia. Tuotteen proteiinipitoisuus on 47 % ja kuitupitoisuus 11 %." Tuumin, että nälkä varmaankin lähtee ja pysyy hetken aikaa loitolla.

Lähti ja pysyi. Söimme lättyset salaatin ja edellisen illan blinikalojen kanssa. Lisänä oli anopin puolukkahilloa.

PINAATTI-HÄRKÄPAPULÄTYT (4 annosta)

150 g pakastepinaattia
2 kananmunaa
5 dl maitoa
2,5 dl vehnäjauhoja
2 dl härkäpapurouheseosta
2 rkl nestemäistä margariinia
1 tl suolaa
ripaus sokeria ja rouhaisu mustapippuria

paistamiseen nestemäistä margariinia

Sulata pinaatti. Sekoita kulhossa munat, maito ja vehnäjauhot tasaiseksi ja seokseksi. Lisää joukkoon pinaatti ja härkäpapurouhe sekä margariini ja mausteet. Anna taikinan turvota viileässä puolisen tuntia. Minun taikinani muhi 40 minuuttia, ja rouhe oli vielä silloin ihan tuntuvina paloina. Viimeisiin lättyihin rouhe oli ennättänyt jo turvota taikinassa enemmän, ja oli pehmeämpää. Makuasia, miten rouheisista tykkää, eli taikinaa voi turvottaa 45 - 50 minuuttiakin.

Jos et halua tuntuvia rouhepaloja taikinaan, voi rouheen jauhaa hienommaksi jauheeksi. Vehnäjauhojen määrää voi tämän jälkeen vähentää vajaalla desillä.

Kuumenna rasvaa lättypannulla ja paista taikinasta ohuita lättyjä. Tarjoile lätyt puolukkahillon kera.

Mantelinen omenapiiras

Varauduin eräänä sunnuntaina vieraiden tuloon ja suunnittelin omenapiirakan leivontaa. Harmiksemme visiitti ei toteutunutkaan, mutta piirakan leivoin silti ja herkuttelimme sillä keskenämme päiväkahvin kera. Tuoreeltaan, hieman lämpimänä, piirakka oli parhaimmillaan - mehevä, kuohkea ja rapeareunainen, mutta maistui hyvin myös seuraavana päivänä.

Muunsin Glorian Ruoka&viini -lehden (jonka jo kadotin jonnekin, joten en muista vuotta enkä numeroa) ohjetta korvaamalla osan mantelijauheesta vehnäjauholla, lisäämällä hippusen leivinjauhetta ja korvaamalla osan tavallisesta sokerista kookossokerilla. Omenoita käytin vähemmän kuin ohjeessa (jossa oli kuusi omenaa). Kookossokerin ansiosta pohja sai ruskean sävyn ja ihanan maun. Suosittelen kokeilemaan.

MANTELINEN OMENAPIIRAS

200 g huoneenlämpöistä voita (tai margariinia)
1,25 dl sokeria
1 dl kookossokeria
1 vaniljatanko
3 dl mantelijauhetta
1 dl + 2 rkl vehnäjauhoja
1/2 tl leivinjauhetta
4 kananmunaa
pari omenaa (omenoiden menekki riippuu omenoiden koosta ja siitä, miten paksuja siivuja niistä teet)

Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Vuoraa noin 25-senttinen uunivuoka (minulla oli irtopohjavuoka) leivinpaperilla.

Halkaise vaniljatanko, kaaputa siementahna sisältä pois ja laita se kulhoon voin ja sokerin kanssa. Vaahdota rasva ja sokeri.  Sekoita kuivat aineet keskenään, lisää vajaa puolet jauhoseoksesta voi-sokerivaahtoon ja sekoita. Lisää kananmunat yksi kerrallaan hyvin vatkaten, ja päätteeksi loppu jauhoseoksesta. Sekoita taikina tasaiseksi ja kaada se vuokaan.

Pese omenat, halkaise ne ja poista siemenkodat. Leikkaa omenat siivuiksi ja asettele siivut taikinan päälle.

Paista piirasta 175 asteisessa uunissa noin 25 - 30 minuuttia. Kokeile kypsyyttä tikulla 25 minuutin tienoilla.

Tarjoile omenapiirakan kanssa esimerkiksi paksua vaniljakastiketta tai hennosti vanilja- ja tomusokerilla maustettua turkkilaista jugurttia.

Värien loistoa salaatissa

Hannelen salaatti oli innostuksen lähteenä, kun suunnittelin lauantain lounassalaattia. Bataatin sijaan käytin paahdettuja porkkanoita ja salaatin pohjana oli kolmea erilaista vihreää. Paahdetun vuohenjuuston ansiosta salaatti oli ruokaisa, ja maun lisäksi myös ihanat värit hellivät sielua.

SALAATTI PAAHDETUILLA PORKKANOILLA JA VUOHENJUUSTOLLA (2 annosta)

vihreää salaattia (esim. punainen salanova, viinisuolaheinä, rucola)
pätkä kurkkua
2 veriappelsiinia (paitsi että toinen ei kyllä ollut meillä sellainen ollenkaan)
3 porkkanaa
oliiviöljyä
suolaa + mustapippuria
n. 150 g vuohenjuustoa

Salaatinkastike:
2 rkl veriappelsiinin mehua
2 rkl oliiviöljyä
vajaa 1 tl hunajaa
1/2 tl raastettua inkivääriä
ripaus suolaa
hippunen kanelia

Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Kuori porkkanat, pätkäise ne puoliksi ja halkaise puolikkaat pituussuunnassa kahteen tai kolmeen osaan. Levitä porkkanat uuninkestävälle lautaselle tai leivinpaperin päälle pellille. Pirskottele niiden päälle hiukan oliiviöljyä, ripottele vähän suolaa ja rouhaise mustapippuria. Paahda porkkanapaloja uunissa, kunnes ne pehmenevät ja saavat ehkä vähän väriäkin. Kypsymisaika riippuu siitä, minkä kokoisia palat ovat. Ei haittaa, jos osa paloista on pehmeämpiä kuin toiset.

Kuori  veriappelsiinit veitsellä niin, että saat valkoisen kuoren ja kalvonkin pois. Leikkaa sitten appelsiineista hedelmälohkot terävällä veitsellä. Kalvot jäävät näin pois. Kun olet "fileoinut" appelsiinit, purista jäljelle jääneistä rungoista mehut talteen ja käytä tätä mehua kastikkeeseen. Sekoita kastikeainekset huolella. Sekoita hiukan kastiketta kuumiin, uunista otettuihin porkkanoihin.

Kasaa salaatti. Huuhtele vihreät ja valuta (tai linkoa) ne kuiviksi. Tee niistä sitten salaatille pohja. Huuhtele ja paloittele kurkku ja lisää vihreiden päälle yhdessä paahdettujen porkkanoiden ja appelsiinilohkojen kanssa. Liruta päälle salaatinkastiketta.

Kuumenna paistinpannulla tilkkanen oliiviöljyä. Leikkaa vuohenjuusto noin sentin tai puolentoista paksuisiksi siivuiksi ja paista niihin kaunis pinta pannulla. Nosta juustokiekot salaatin päälle.

Herkullinen karitsakokkarekeitto

Viime viikolla luin Kärähtäneet-blogista minestronekeittojuttua, enkä voinut kovin pitkään vastustaa houkutusta tehdä sitä itse. Ostin karitsan jauhelihaa ja ajattelin valmistaa lihapullaminestronekeittoa. Maustoin jauhelihan, mutta kun hetki oli käsillä ja lihapullat olisi pitänyt pyöritellä, iski ihan mahoton laiskuus. Kippasin seoksen paistinpannulle, annoin paistua muutaman minuutin ajan ja aloin sitten pienentää isoa pihviä paistinlastalla. Kääntelin syntyneitä kokkareita (noin peukalonpään kokoisia tai pienempiä) ja paistoin niihin ruskean pinnan. Nostelin kokkareet keittoon ja olin suorastaan voitonriemuinen, miten laiskuus kannatti!

Keitosta tuli älyttömän hyvää. Sitä tuli myös paljon (noin kolmen litran kattilallinen), joten lämmitettävääkin jäi. Onneksi, sillä keiton maku vain parani lämmitettäessä. Karitsakokkarekeitto ei ole nimenä kovinkaan houkutteleva, mutta uskokaa, ettei nimi keittoa pahenna.

Jos et pidä karitsan jauhelihasta, tämä toimii ihan millä tahansa muullakin jauhelihalla.

Nälkäinen kuvaaja ei hoksannut nostella karitsakokkareita esille kuvausta varten :)

MINESTRONEKEITTO KARITSAN JAUHELIHALLA

Jauhelihakokkareet (tai pallerot, jos jaksat pyöritellä):
400 g karitsan jauhelihaa
1 kananmuna
noin 1 dl yrttisilppua (laitoin tuoretta lehtipersiljaa ja minttua)
vajaa 1 tl suolaa
ropsaus cayennepippuria
1 iso valkosipulinkynsi

Keitto:
2 rkl öljyä
1 iso sipuli
2 valkosipulinkynttä
n. 200 g valkokaalta ohuelti suikaloituna
2 porkkanaa
tuoretta chiliä maun mukaan (laitoin puolikkaan isohkosta punaisesta chilistä)
1 pikkuruinen parsakaali
1 tlk tomaattimurskaa (investoi laatuun, osta hyvää)
n. 1 tomaattimurskapurkillinen vettä
1 lihaliemikuutio
1 tl hunajaa (tai sokeria)
n. 1 tl sellerisuolaa (olisin halunnut laittaa yhden sellerinvarren, mutta unohdin ostaa sitä kaupasta)
1 dl makaronia
paistinpannullinen karitsanjauhelihakokkareita (tai -palleroita)
puolikkaan limetin mehu
mustapippuria (ja suolaa tarvittaessa)

Jauhelihataikina:
Kuori ja raasta valkosipulinkynsi. Sekoita kaikki ainekset kulhossa tasaiseksi taikinaksi ja anna  maustua (ja jauhelihan lämmetä vähän ennen paistamista) huoneenlämmöstä noin 15 minuuttia. Kuumenna paistinpannulla tilkka öljyä ja nosta taikina pannulle. Levitä ja tasoittele, ja anna sitten paistua useamman minuutin ajan. Ala sitten pilkkoa isoa pihviä paistinlastalla pienemmäksi, samalla paloja käännellen. Tässä ei tavoitelle tasaisia kuutioita, vaan sekalaiset kokkareet ovat hyviä. Kokkareiden ei tarvitse kypsyä kauttaaltaan, sillä ne kypsyvät keitossa.

Keitto:
Kuori ja pilko sipuli ja valkosipulinkynnet. Suikaloi kaali ja paloittele parsakaali suupaloiksi. Kuori ja viipaloi porkkanat. Pilko chili (poista siitä siemenet ja vahvanmakuiset siemenkiinnikkeet, jos haluat). Pilko myös sellerinvarsi, jos käytät sellaista.

Kuumenna kattilan pohjalla öljyä ja heitä kattilaan kaalit, porkkanat ja sipuli. Paista viitisen minuuttia sekoitellen. Lisää chili ja valkosipuli ja paista vielä pari minuuttia sekoitellen. Lisää kattilaan tomaattimurska, vettä, lihaliemikuutio, hunaja ja lihat. Anna keiton kiehua noin 45 minuuttia ja lisää sitten makaronit ja parsakaalit. Anna kiehua, kunnes makaronit ovat kypsiä. Mausta vastarouhitulla mustapippurilla ja lisää suolaa, jos tarvetta on. Minä lisäsin lopussa vielä puolikkaan limetin mehun, koska halusin keittoon raikkautta. Toimi hyvin.