Eihän tämä oo samanlaista! -pastarullat

Silloin tällöin käy niin, että kun ryhtyy toteuttamaan jotakin reseptiä, huomaa puolivälissä manaavansa, että voi pippuri! - tämähän menee nyt vähän eri tavalla kuin alkuperäisohjeessa.

Näin kävi viikonloppuna, kun ryhdyin totetuttamaan netissä löytämääni ohjetta pinaatti-ricotta-rotolosta. Itse rotolosta en paljon ymmärrä, mutta ilmeisesti se on italialainen pastaruoka, jossa on täytettyä pastaa. Käsittääkseni siinä pasta täytteineen keitetään ja sitten vielä mahdollisesti paistetaan rapsakkuutta hakien. Minä oikaisin tuon löytämäni ohjeen mukaan, enkä keittänyt pastaa, vaan laitoin sen suoraan tomaattikastikkeessa uuniin.

Ongelmaksi tässä muodostui pinaatti. Jos olisin oikein ajatuksella katsonut ohjeen kuvia, olisin huomannut, että käytetty pinaatti näyttää ihan erilaiselta kuin meikäläisten pakastepinaatti. Meillähän pakastepinaatti on niin hienonnettua, että sitä on tosi vaikea saada puristettua kaikkea nestettä pois ilman että myös pinaatti häviää. Niinpä löysä pinaatti löysytti myös ricottajuustotäytteen, ja siitä tuli lusikoitavaa. Muotoiltavaa, kaunista pötkylää (joka ohjeessa täytteestä tehtiin ja pastalevylle aseteltiin) siitä ei saanut millään. Siispä piti toimia tilanteen vaatimalla tavalla ja soveltaa: leikkasin pastalevyt heti alkuun kapeammiksi siivuiksi ja katkaisin ne sopivan mittaisiksi pätkiksi, tein siivuista rullat ja istutin ne tomaattikastikkeen päälle vuokaan ja lopuksi lusikoin täytettä rullien sisään. Toimi!

Koska ruuan (hyvänmakuisen!) voi valmistaa löysemmälläkin pinaatilla ja sitä myöten täytteellä, niin kirjaan ohjeen tähän. Tällä määrällä sekä täytettä että tomaattikastiketta jäi meillä yli (koska pastaa oli vähemmän kuin ohjeessa), mutta sehän ei ole ongelma. (Täytteestä ajattelin valmistaa lättyjä lisäämällä siihen maitoa ja vähän vehnäjauhoja, ja tomaattikastike nyt menee missä vaan miten vaan.) Yritys numero 2 (se vielä tulee joskus) tästä ruokalajista muuntuu varmasti niin, että käytänkin tuoretta pinaattia pakastepinaatin sijasta.

PINAATTI-RICOTTA-PASTARULLAT TOMAATTIKASTIKKEESSA

8 tuorelasagnelevyä (15 x 11 cm) (--> minä en näitä kaupasta löytänyt, joten tein pastataikinan ja levyt itse, ja niitä tuli vähän vähemmän kuin ohjeessa oli)
vajaa 1 dl mozzarellaa raastettuna

Täyte:
250 g pakastepinaattia
500 g ricottajuustoa
1 kananmuna
3/4 dl raastettua parmesaanijuustoa
1 valkosipulinkynsi (raastettuna tai hienonnettuna)
hyppysellinen jauhettua muskottipähkinää (tai vähän raastettua)
1/2 tl suolaa
ropsaus mustapippuria

Kastike:
700 g paseerattua tomaattia (laitoin 800 g tomaattimurskaa)
1 sipuli silputtuna
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
kourallinen basilikanlehtiä silputtuna
ripaus chilijauhetta
ripaus mustapippuria
1 tl sokeria
suolaa (maun mukaan)
oliiviöljyä

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen (kiertoilmalla ilmeisesti 180 astetta).

Valmista tomaattikastike. Kuullota sipulia ja valkosipulia öljytilkassa ja lisää joukkoon tomaattimurska tai paseerattu tomaatti. Lisää myös mausteet ja anna kiehua lempeästi hetken aikaa.

Täytettä varten sulata pinaatti ja valuta se niin hyvin kuin mahdollista. Sekoita kaikki täytteen ainekset kulhossa.

Laita uunivuokaan noin kolmasosa tomaattikastikkeesta. Leikkaa pastalevyt pituussuunnassa kolmeen osaan ja tee niistä rulla-aihiot vuokaan tomaattikastikkeen päälle. Sipaise suikaleiden päähän vettä ja purista sitten päät kiinni, niin saat rullat paremmin pysymään kiinni. Nostele pikkulusikalla juustotäytettä pystyssä oleviin rulliin. Lusikoi vuokaan vielä lopuksi tomaattikastiketta sen verran, että rullat eivät kokonaan peity.

Nosta vuoka 200-asteiseen uuniin ja paista noin 20 -30 minuuttia. Lisää sitten päälle raastettua mozzarellajuustoa ja paista vielä kymmenisen minuuttia tai kunnes juusto on saanut väriä. Ota paistos uunista ja anna sen levätä vielä kymmenisen minuuttia ennen ruokailua.