Kinkunsietokyvyn ylittyessä muunlainen liha maistui vielä tapaninpäivänäkin. Valmistimme suussa sulavaa poronvasan paahtopaistia kera peruna-maa-artisokkamuusin ja uunissa kypsennettyjen porkkanakuutioiden. Oi mitä herkkua! Noudattelin valmistuksessa Antti Vahteran reseptiä, ja lopputulos oli mahdottoman onnistunut. Mietimme ruokaillessa, että tätä söisi mielellään ravintolassa, mutta mitäköhän annos siellä maksaisi...
Haluan tässä yhteydessä muistuttaa vielä paistomittarista. Jos et vielä omista digitaalista paistolämpömittaria, hommaa sellainen. Ei tarvitse arpoa ja säätää kypsennysaikoja, vaan mittari hoitaa homman ja hälyttää, kun on valmista.
PORONVASAN PAAHTOPAISTI
2 poron (vasan) paahtopaistia
suolaa, mustapippuria, timjamia
6 salottisipulia
voita paistamiseen
Ota paahtopaistit huoneenlämpöön vähintään puoli tuntia ennen paistamista. Huuhtaise paistit ja kuivaa ne. Poista kalvot, jos niitä on. Meidän paistimme olivat jo siistityt. Kuori sipulit ja puolita ne. Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Hiero paahtopaistien pintaan suolaa ja pippuria sekä timjamia (meillä oli kuivattua) vähän ennen paistamista. Paista paahtopaisteja pannulla pari minuuttia puoleltaan, kunnes niissä on kaunis väri. Paistamisen loppuvaiheessa voit laittaa pannulle myös sipulit paistumaan. Paista sipuleitakin, kunnes ne ovat saaneet vähän väriä.
Nosta paahtopaistit ja sipulit folion päälle. Työnnä paistolämpömittari toisen paahtopaistin paksuimpaan kohtaan ja aseta tavoitelämmöksi 54 tai 55 astetta (meillä oli jälkimmäinen). Kääri folio kiinni ja nosta paketti uuniin. Kypsennä 200 asteessa, kunnes sisälämpötila on haluamallasi tasolla. Meillä tähän meni noin kymmenen minuuttia, sillä paahtopaistit olivat melko litteitä. Nosta paketti pois uunista ja anna paistien levätä vielä paketissa 10-15 minuuttia. Sisälämpö nousee vielä tässä vaiheessa.
Tarjolle laitettaessa voit halutessasi leikata paahtopaistit viipaleiksi. Meidän paahtopaistiemme sisälämpötila oli 61 astetta, kun otin ne pois foliosta ja viipaloin ne.
Oi, mitä herkkua! Digimittari ja -vaaka ovat kyllä keittiön tärkeitä apureita, en luopuisi kummastakaan.
VastaaPoistaHyvä, kun mainitsit digivaa'an! Se on tarpeellinen apulainen myös.
Poista