Porkkana-cashewpihvit - heti suosikiksi!

Olin taas eräänä iltana peiton alla lempiharrastukseni parissa eli selaamassa jotain vanhaa ruokalehteä juuri ennen unen tuloa. Vanhasta Glorian Ruoka&viini -lehdestä (7/2011) löytyi kivan oloinen porkkana-cashewpihvien ohje, jonka sivun merkkasin viime töikseni ennen valojen sammuttamista. Porkkana on suosikkijuureksiani, on ollut aina. Lapsena mummulassa haettiin serkun kanssa porkkanoita porkkanapenkistä pottumaan laidalta - nostettiin ne maasta ja pyyhkäistiin ruohikossa mullat pois ja syötiin. Aivan parasta!

Aivan parasta olivat myös nämä pihvit. Lempeitä ja maukkaita!

PORKKANA-CASHEWPIHVIT (n. 12 kpl)

500 g porkkanoita
1 dl cashewpähkinöitä
2 rkl appelsiinimehua (tai ananasmehua)
2 kananmunaa
1 rkl oliiviöljyä
reilu 1 dl (ohjeessa 2 dl) hiennonnettuja tuoreita yrttejä (laitoin minttua ja lehtipersiljaa)
2 tl hunajaa
1 tl suolaa
1 tl jauhettua juustokuminaa
1 tl jauhettua korianteria
2 - 4 rkl vehnäjauhoja (tai enemmänkin)

Mittaa cashewpähkinät ja mehu pieneen kulhoon ja anna liota viisi minuuttia.

Kuori ja raasta porkkanat hienoksi raasteeksi. Laita kaikki pihvien ainekset (pähkinät liemineen) monitoimikoneen kulhoon ja aja tasaiseksi taikinaksi koneella. Minulla ei ole konetta, joten surrasin ainekset sauvasekoittimella. Sekä porkkanoihin että pähkinöihin jäi vähän sattumia, mutta se oli vain hyvä. Porkkanoiden mehukkuudesta riippuu, kuinka paksua taikinasta tulee. Jos se tuntuu liian vetelältä, lisää vehnäjauhoja. Minä laitoin varmaan viisi ruokalusikallista, sillä porkkanat olivat tosi mehukkaita.

Paista taikinasta pihvejä lättypannun koloissa, valitsemaasi rasvatuotetta käyttäen. Ohjeessa oli paistettu voin ja öljyn seoksella, minä paistoin nestemäisellä margariinilla. 2 - 3 rkl taikinaa on sopiva määrä yhteen pihviin. Paista pihvejä noin 3 minuuttia molemmin puolin.

Söimme pihvit kookosmaidolla ja sitruunalla maustetun risoton sekä salaatin kanssa. Hyvää, hyvää, hyvää!!!

Suut hymyyn heti aamusta

Meillä on hyvin erilaisia aamupala-aamuja. Arkisin useimmiten popsitaan puuro melko sukkelassa tahdissa. Minusta se on parasta mustikkasopan ja raejuuston kanssa, ja pitää silloin nälkääkin loitolla vähän pidempään kuin pelkkä puuro. Viikonloppuisin on aikaa tehdä vähän erilaisempiakin aamiaisia, vaikka kyllä meillä puuroa usein myös viikonloppua keitetään. Tänään kaikki lähti avokadosta, joka niin houkuttelevasti keikkui hedelmäkorin reunalla. Päätin tehdä leivät ja käyttää niihin ainakin kolmea toisiinsa erinomaisesti sopivaa asiaa: avokadoa, sriracha-chilikastiketta ja kananmunaa. Jääkaapissa oli myö serranokinkkua, jota nopsakasti paistoin pannulla leipien päälle laitettavaksi.

MUNA-AVOKADOLEIVÄT

- vaaleaa leipää (sen voi halutessaan paahtaa)
- voita / margariinia / tuorejuustoa (laitoin viimeksi mainittua)
- avokadoa (laita sen verran kuin haluat)
- paistettua kananmunaa (yksi muna per leipä ...tai miten tykkäät)
- sriracha-chilikastiketta
- nopeasti rapeaksi paistettua kinkkua

Paista kananmunat haluamaasi kypsyyteen. Kun pyöräytät paistinpannun pois levyltä, katso mihin kohtaan tarraat kiinni. Voi olla polttavakin kohta. Vältä sitä. Jos poltat, viruttele sormea kylmän veden alla pidempään kuin kolme minuuttia. Voitele leivät. (Viruttele sitten sitä palanutta sormea uudelleen.) Halkaise avokado ja poista siemen. Kuopaise lusikalla avokadon hedelmäliha pois kuoresta ja siivuta se veitsellä. Nosta avokadosiivuja leiville ja tirskauta päälle srirachaa haluamasi määrä. Nosta päälle kananmuna ja vähän kinkkua.

Nauti tosi hyvästä leivästä (saat siitä hyvän mielen ja suun hymyyn) ja laita sormeen tulleen palovammarakkulan päälle laastari jossain vaiheessa. Se on vain "pikku rikku komiassa", kuten mummu olis sanonut.

Riisinuudelisalaatti katkaravuilla

Erilaiset maut ovat ihania! Välillä maistuu kala, kasvikset tai liha melkeinpä vain suolalla ja pippurilla maustettuna. Välillä kaipaan vahvoja makuja ja kihelmöintiä suupielissä. Sitten on niitä hetkiä, jolloin aasialaiset vivahteikkaat maut houkuttelevat, eikä mukaan tarvita tulisuuttakaan. Joulusta, ja suomalaisesta jouluruuasta, siirryimme sujuvasti aivan erilaiseen makumaailmaan "Gordon Ramsay - kevyesti" -kirjan riisinuudelisalaatin äärelle. Ihana maut!

Sovelsin ohjetta hiukan muuttamalla määriä ja korvaamalla sokeriherneet pitkillä pavuilla. Porkkana oli oma lisäykseni salaattiin ja sopi sekaan oikein hyvin.

RIISINUUDELISALAATTI KATKARAPUJEN KERA (pari annosta)

n. 50 g ohuita riisinuudeleita

tilkka seesamiöljyä

reilu kourallinen pitkiä vihreitä (pakaste)papuja
puolikas isosta punaisesta paprikasta
puolikas isosta keltaisesta paprikasta
1 pieni porkkana
1 kevätsipulinvarsi
n. 150 g katkarapuja
tuoretta lehtipersiljaa (tai jos olet perso korianterille, niin sitä)
1 rkl seesaminsiemeniä (paahda, jos viitsit)

Kastike:
1 salottisipuli
2 valkosipulinkynttä
1 pieni (tai maun mukaan) punainen chili
3-4 rkl (tai maun mukaan) limettimehua
2 rkl kalakastiketta
1 rkl soijakastiketta
2,5 rkl fariinisokeria (ohjeessa oli palmusokeria)
2 rkl seesamiöljyä

Laita riisinuudelit kulhoon ja kaada päälle kiehuvan kuumaa vettä. Peitä kulho kannella ja anna nuudeleiden kypsyä. Katso riisinuudelipaketista kypsymisaika. Liian pitkään lilluessaan nuudelit muhjaantuvat inhottavan limaisiksi. Kun nuudelit ovat valmiita, kaada niistä vesi pois ja sekoita joukkoon tilkka seesamiöljyä. Älä lotraa, öljy on vahvan makuista.

Sulata katkaravut.

Kiehauta pavut nopeasti ja leikkaa niitä hiukan lyhyemmiksi. Suikaloi paprikanpuolikkaat ja kevätsipuli. Kuori porkkana ja raasta se karkealla terällä. Hienonna noin kourallinen lehtipersiljaa rouheasti.

Sekoita salaattiainekset keskenään. Valmista kastike ja kaada salaattikulhoon. Sekoita varovasti ja anna maustua hetken ajan ennen tarjoilua. Ripottele pinnalle seesaminsiemeniä.

Punakaali-mangosalaatti

Ihan joulun alla en löytänyt kaupasta punakaalta. Sen olivat joutuisammat ostajat jo vieneet. Onneksi elämää - ja punakaalta - on vielä joulun jälkeenkin, ja pääsin tekemään punakaali-mangosalaattia, jota haaveilin jo joulupöytään.

Jääkaapin peräseinää vasten nojaillut tahinipurkki oli... no, en viitsi sanoa, miltä vuodelta, joten en tohtinut sitä käyttää salaatinkastikkeeseen. Sen sijaan möyhensin morttelissa seesaminsiemeniä appelsiinimehun kanssa ja tein kastikkeen sille pohjalle. Toimi hyvin.

PUNAKAALI-MANGOSALAATTI

n. 250 g punakaalta
1 tuore mango
1 kevätsipuli
1 porkkana

Kastike:
1 rkl seesaminsiemeniä
2 rkl appelsiinimehua (vasta puristettua)
1 rkl oliiviöljyä
vajaa 1 tl hunajaa
ripaus suolaa

Suikaloi tai raasta punakaali. Kuutioi mango. (Mangon sisällä on iso siemen, joten älä yritä halkaista mangoa keskeltä kahtia. Leikkaa sen sijaan joka sivulta reilu siivu. Huomaat kyllä, missä kova keskusta tulee vastaan. Poista kuoret ja kuutioi mango.) Pilko kevätsipuli ja kuori ja raasta porkkana.

Valmista kastike. Laita seesaminsiemenet mortteliin ja hiero niitä, kunnes antautuvat ja möyhentyvät vähän. Lisää hiukan appelsiinimehua ja hiero lisää. Ei tarvitse tulla tasaista tahnaa. Lisää loput kastikeaineet ja sekoita tasaiseksi.

Sekoita kulhossa salaattiainekset mangoa lukuunottamatta ja kaada kastike joukkoon. Sekoita hyvin ja lisää sen jälkeen mangokuutiot. Sekoita lopuksi varovasti ja laita salaatti tarjolle.

Pizzapopperssit

Sattuipa silmiin hauska resepti "How to make pizza poppers", jonka tekstistä pääsin ymmärtämään, että ameriikkalaiset syövät niitä välipalana ja pikkusuolaisena - mikroaaltouunin kautta tietenkin. En ole oikein hyvin perehtynyt meikäläisten pakasteaterioiden valtakuntaan, joten en tiedä, onko näitä Suomessa. Jos tekee itse, niin on. Ja aivan kivoja pikkunaposteltavia ovatkin! Dippasimme pizzanyyttejä tomaattikastikkeeseen lämpiminä, ja illemmalla kylminä. Vielä parempia niin!

Tarkan ohjeen kirjaaminen on hirviän vaikiaa. Pizzapohjan teen aina näppituntumalla, enkä nytkään mittaillut aineksia. Vettä laitoin ehkä reilut 1,5 dl, ja sen määrän taikinalla tein nämä pizzanyytit. Yleensä pizzapopperssien ohjeissa oli käytetty jotain mausteista makkaraa täytteenä, mutta minä käytin sika-nautajauhelihaa, vajaat 200 g. Siitä jäi pieni kahvikupillinen käyttämättä. Tärkeää kuitenkin lienee, että täyte on hyvin mausteinen, ettei se huku taikinan makuun.

Tomaattikastikkeen keittelin jotakuinkin samalla tavalla kuin täällä, mutta jätin lihaliemikuution kokonaan pois, ja lisäsin kourallisen basilikaa. Lopuksi surrasin kastikkeen sauvasekoittimella melko sileäksi.

Minun taikinastani tuli kymmenen pizzanyyttiä. Oikeastaan niiden olisi ehkä pitänyt olla pienempiä. Mene ja tiedä, kun en ole alkuperäisiä nähnyt.

PIZZANYYTIT (täyte riittää noin kymmeneen kämmenen kokoiseen nyyttiin)

pizzataikinaa

n. 200 g sika-nautajauhelihaa
suolaa, mustapippuria
1 rkl tomaattipyrettä
1 rkl ketsuppia
chilirouhetta maun mukaan
1 rkl kuivattua oreganoa

tomaattikastiketta

mozzarellajuustoa

Paista jauheliha, et tarvitse sen paistamiseen lainkaan rasvaa. Mausta mieleiseksesi (saa olla reilut mausteet).

Laita uuni lämpiämään 225 asteeseen. Kauli pizzataikina melko ohueksi, muttei liian ohueksi. Ohje sanoi, että 1/4 tuumaa, ja se lienee jotain reilut puoli senttiä. (Armastus mittasi taikinalevyn paksuutta mausermitalla ja tuomitsi liian ohueksi. Siltä se totta vie tuntuikin siinä vaiheessa, kun yritin kääntää taikinalevyä täytteiden päälle - ja kun se ryötti oli vielä tarttunut pöytään kiinni!)

Mieti, minkä kokoisia nyyttejä haluat tehdä ja annostele sen mukaan taikinalevylle jauhelihakökköjä. Lusikoi päälle vähän tomaattikastiketta, ja lisää lopuksi juustoa. Käännä taikinalevyn toinen puoli kökköjen päälle ja tiivistä reunoja painelemalla. Leikkaa muodostuneet nyytit irti toisistaan. Jos näytävät rumilta, puristele ja nipistele ja muokkaa nätimmiksi. Uunikin hoitaa osan kaunistamisesta.

Nosta nyytit uunipellille leivinpaperin päälle ja anna kohota kymmenen minuuttia. Nosta sitten pelti uuniin ja paista pizzanyyttejä 5-10 minuuttia. (Arvaatteko, miksi noin summittainen aika? Oikein. En muistanut katsoa kelloa missään vaiheessa, joten arvoin arvioin.) Valmiit nyytit ovat saaneet hiukan väriä pintaansa.

Anna pizzanyyttien jäähtyä hetken aikaa tai kauan aikaa. Testaa, sopivatko nyytit makumieltymyksiisi lämpiminä vai kylminä. Dippaile tomaattikastikkeeseen.

Huh, olipa epämääräinen ohjeistus. Epämääräistä oli kyllä valmistaminenkin, mutta lopputulos oli kaiken ähellyksen väärti. Tee sinä oma versiosi!

Kiinalaiset kevätkääryleet

Vajaa vuosi sitten olimme muutaman oululaisen ruokabloggarikollegan kanssa kokkikurssilla Makukellarissa. Saimme siellä syödäksemme mahdottoman hyviä kevätkääryleitä, ja kynnys niiden tekemiseen itse on ollut melko suuri. Nyt, uuden vuoden kunniaksi, päätin rohkaista mieleni ja tehdä niitä. Vaikka ohjeistus oli hyvä ja näin ihan vierestä, miten kevätkääryleitä tehdään, olin vähän häpäkässä. Jossain vaiheessa jo hihkaisin tietokoneen ääressä olevalle Armastukselle, että "kaveri ois kiva". Eniten kaipasin henkistä tukea :)

Ei kevätkääryleiden tekeminen mitenkään vaikeaa ollut. Taikinalevyt (joita löytyy yleensä aasialaisista kaupoista) olivat valmiita, pakastettuja ohuita levyjä. Niitä otin sulamaan summassa noin puolet paketista ja onnistuin hyvin: 19 kpl otin, kun paketissa on 40. Laiton sienet ja vermisellit pehmenemään, ja aloin valmistaa täytettä. Työvaiheita oli siis useampia, mutta ei mitään vaikeaa. Jännittävintä oli pitää sulatetut taikinalevyt sopivan kosteina, etteivät ne kuivu, mutta ei liian märkinä, etteivät littaannu taikinamössöksi. Kostean keittiöpyyhkeen suojissa ne voivat kohtuullisen hyvin.

Kevätkääryleiden täyttäminen ja taittelu ei sekään ollut hankalaa. Ne pysyivät paistamisen aikana hyvin kasassa, ja valmiiden kääryleiden maku... aah ja ooh, ihana!

KEVÄTKÄÄRYLEET / KEVÄTRULLAT (20 kpl)

20 kevätkääryletaikinalevyä
1 kananmuna ("liimaksi")
500 ml rypsiöljyä paistamiseen

Täyte:
200 g sika-nautajauhelihaa
3 valkosipulinkynttä
200 g valkokaalta
1 keskikokoinen porkkana
4 kuivattua shiitakesientä (tuoreetkin sienet käynevät)
50 g vermiselliä
3 rkl soijaa
n. 1 tl suolaa
n. 1 tl sokeria
vajaa 1 tl jauhettua valkopippuria
1 rkl osterikastiketta
1/2 tl seesamiöljyä

Ota taikinalevyt sulamaan hyvissä ajoin. Ne kannattaa peittää kostealla (ei märällä) keittiöpyyhkeellä, jotta eivät kuivu.

Laita kuivatut sienet likoamaan veteen (minä laitoin kuumaan veteen). Laita toiseen kulhoon vermisellit pehmenemään kylmään veteen.

Kuori ja raasta porkkana keskikarkeaksi raasteeksi. Suikaloi kaali hyvin ohuiksi suikaleiksi. Kuori ja silppua valkosipulinkynnet. Kuutioi pehmeiksi lionneet sienet ja pätki saksilla pehmeiksi lionneet vermisellit lyhyemmiksi pätkiksi.

Laita jauheliha paistumaan paistinpannuun. Lisää paistamisen alkuvaiheessa valkosipuli. Kun jauheliha alkaa olla paistunut, lisää kaali- ja porkkanasuikaleet, ja paista vielä hetki sekoitellen. Lisää sienikuutiot ja vermisellit, ja mausta seos. Maistele, ja lisää halutessasi mausteita (pippuria, soijaa...). Anna paistoksen jäähtyä ennen kuin alat pyöritellä kääryleitä.

Riko lasiin yksi kananmuna ja sekoita sen rakenne rikki haarukalla tai lusikalla. Täytä taikinalevy kerrallaan. Ota levy pöydälle kulmittain ja aseta sille noin ruokalusikallinen täytettä, ei ihan keskelle vaan hiukan lähemmäksi yhtä kulmaa. Sipaise sudilla kananmunaa levyn reunoille, jotta se pysyy paremmin kiinni. Taita ensin yksi kulma täytteen päälle, sitten sivulla olevat kulmat keskustaa kohti, ja lopuksi rullaa (aika tiukaksi) kääryleeksi. Kun suurin osa kääryleistä alkaa olla valmiina, laita öljy kattilaan ja kuumenemaan. 170-asteinen öljy on sopivaa paistamiseen.

Paista kääryleitä öljyssä molemmin puolin 2-3 minuuttia.

Tarjoile kevätkääryleitä esimerkiksi kaalisalaatin ja makean chilikastikkeen kanssa.

Ruusukaalipyttipannu (ja caesar-kastike)

Hyvää ja makoisaa uutta vuotta!

Viime vuodelta jäi käsiin paitsi monenlaisia ihania kokemuksia ja muistoja, myös pari keitettyä perunaa ja paketti ruusukaalta (joista jälkimmäiset oli ostettu joulunpyhien ruokailuun). Paistoin lounaaksi lohta (mausteena suola, mustapippuri, sitruunamehu ja tilli - ai miten hyvää!) ja tein lisukkeeksi ruusukaalipyttipannua pinaatilla höystettynä. Viimevuotinen (eilinen) caesarsalaatinkastike toimi arvaamattoman hyvin aterian kastikkeena, joten kirjoitan senkin ohjeen tänne muistiin. Ohje on peräisin Soppakellari-blogista.

RUUSUKAALIPYTTIPANNU (kahdelle)

öljyä
2 kookasta keitettyä perunaa
1 pkt ruusukaalta (miinus viisi jo pahaksi mennyttä)
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
kourallinen tuoreita pinaatinlehtiä
1 tl tummaa balsamiviinietikkaa
1 rkl sitruunamehua
n. 1 tl juoksevaa hunajaa
suolaa, mustapippuria

Nipsauta ruusukaaleista pieni pala kannasta ja poista päällimmäiset lehdet. Lohko ruusukaalit neljään osaan. Kuori sipuli ja valkosipulinkynsi ja hienonna ne. Kuori keitetyt perunat ja kuutioi ne. Huuhtaise pinaatinlehdistä hiekka pois.

Kuumenna paistinpannulla pari ruokalusikallista öljyä ja paista ensin ruusukaaleja siinä tovin aikaa. Älä sekoita ensimmäisen minuutin-parin aikana ollenkaan. Ei ole pahasta, jos ruusukaalit saavat väriä. Lisää perunakuutiot ja sipuli, kun ruusukaalit ovat paistuneet pari-kolme minuuttia ja paista välillä sekoitellen. Lisää viimeisenä valkosipuli ja pinaatinlehdet, ja paista taas välillä sekoitellen. Mausta suolalla, pippurilla, balsamiviinietikalla, sitruunamehulla ja hunajalla mieleiseksesi.

CAESAR-SALAANTINKASTIKE
(tein tästä puolikkaan satsin ja siitä riitti yhteen pieneen salaattiin sekä kastikkeeksi lohelle ja ruusukaalipyttikselle kahdelle hengelle)

1 kananmuna
2,5 dl rypsiöljyä
1 valkosipulin raastettuna (tai silputtuna)
1 rkl vettä
0,5 rkl valkoviinietikkaa
0,5 rkl Dijon-sinappia
2-3 rkl vastapuristettua sitruunanmehua
2 sardellifilettä (en laittanut, vaan laitoin puolikkaaseen satsiin teelusikallisen kapriksia, toimi hyvin)
mustapippuria
suolaa

Laita kaikki aineet kapeaan, korkeaan astiaan. Surauta ainekset sauvasekoittimella sekaisin, kunnes koostumus on kermaista ja kastike saa vaalean värin. Laita kastike jääkaappiin joksikin aikaa, että maut tasaantuvat.