Pesto rosso

Meillä on viime tunteina näytetty pitkää alahuulta ja pettynyttä ilmettä. En kuulemma muka tarjoile riittävästi maistiaisia. Että joutuu katselemaan tekeleitä purkkien läpi. Höpöpuhetta! Eilenkin annoin lusikankärjellisen (kuulemma ei niinkään paljon, vaan lusikalla oli koskettu) hilloa, ja tänään ainakin puoli lusikallista punaista pestoa. Ja sitten vielä valitetaan, en ymmärrä :)

Olen hankkinut kirjan "Ilahduta kotitekoisilla herkuilla", jossa on monta houkuttelevaa ohjetta aloittelevalle säilöjälle. Siitä tein tänään pesto rosson eli punaista pestoa (melkein ohjetta noudattaen). Jestanpoo, miten hyvää oli!

PESTO ROSSO - PUNAINEN PESTO (näistä määristä tulee pari desiä)

100 g aurinkokuivattuja tomaatteja (ei niitä öljyssä lilluvia, vaan pussissa olevia kuivia)
2 valkosipulinkynttä
2 reilua ruokalusikallista paahdettuja pinjansiemeniä
1 rkl paahdettuja seesaminsiemeniä
reilu desilitra oliiviöljyä
muutama iso basilikanlehti
1 salvianlehti (ohjeessa oli käytetty sileälehtistä persiljaa)
merisuolaa
mustapippuria

Laita tomaatit kulhoon ja kaada päälle kiehuvaa vettä. Anna liota 20 minuuttia. Kaada vesi pois, anna tomaattien jäähtyä hiukan ja purista ne kevyesti kuivaksi. Pienennä tomaatteja vähän. Kuori ja silppua valkosipulinkynnet. Paahda pinjansiemenet ja seesaminsiemenet kuivalla pannulla.

Soseuta (vaikkapa sauvasekoittimella) tomaatit, valkosipulinkynnet, siemenet, ripaus suolaa sekä yrtit ensin pienen öljymäärän kanssa, hiljalleen öljyä lisäten. Lisää öljyä sen verran, että saan notkean massan. Mausta vastarouhitulla mustapippurilla. Suolaa voit vielä lisätä, jos sitä sekaan kaipaat.

Säilö pesto lasipurkkiin, jonka olet juuri desinfioinut esim. kaatamalla sen täyteen kiehuvaa vettä (muista myös kansi).

Kirjan mukaan pesto säilyy jääkaapissa kolmisen kuukautta. En usko. Se on niin hyvää, että tulee taatusti syötyä jo aiemmin. Kokeile pastan kanssa, leivän päällä tai uunilohen päällä (josta raporteeraan myöhemmin), tai mausteena kastikkeissa.