Olemme taas tänä vuonna kasvattaneet parvekkeella chilejä. Muutaman viikon puskat ovat jo somistaneet keittiönpöytää, sillä nostimme ne sisälle lämpimään kypsyttämään satoansa. Ja sitähän tuntuu riittävän. Alun kukintavaiheessa pari lajia vaihtoi siitepölyänsä sillä seurauksella, että niihin puskiin on ilmestynyt ihan eri muotoisia ja värisiä yksilöitä kuin mitä odotimme. Hyvältä maistuvat, joten emme ole sekoituksista kovin pahoillamme. Nyt keräsin kypsät chilit ja mietiskelin, että mitä kivaa niistä tekisi. Viime vuonna hillosin osan, muutaman säilöin hunaja-etikkaliemeen, ja loput laitettiin pakasteeseen sellaisenaan (hyvä ratkaise sekin). Nyt kaivelin chilihillo-ohjeita esim. täältä, täältä ja täältä, ja kehittelin hillot vuodelle 2012.
CHILIHILLO INKIVÄÄRIRIPAUKSELLA
2 isoa paprikaa
3 tomaattia (paprikaa ja tomaattia yhteensä noin puoli kiloa)
peukalonpään kokoinen pala tuoretta inkivääriä
5 valkosipulinkynttä
tuoretta chiliä (oman maun ja chilien voimakkuuden mukaan, minä laitoin 2 linnunsilmächiliä ja 2 Sugar Rush -chiliä)
ripaus suolaa
1 dl hunaja-omenaviinietikkaa
2 dl hillo-marmeladisokeria
Poista paprikoista ja chileistä kannat ja siemenet, ja tomaateista kannat. Kuutioi paprikat ja tomaatit pieniksi kuutioiksi, ja leikkaa chilit melko hienoksi silpuksi. Kuori ja murskaa valkosipulinkynnet. Kuori inkiväärinpala ja hienonna se. Laita kaikki kasvikset kattilaan ja kaada etikka päälle. Mausta suolalla. Keitä kasviksia kymmenisen minuuttia, jotta paprikat pehmenevät. Jos pinnalle muodostuu vaahtoa, sen voi kerätä kauhalla pois. Lisää hillo-marmeladisokeri ja keitä vielä viitisen minuuttia. Desinfioi purkit (tällaiseenkin ohjeeseen olen törmännyt, mutten itse ole viinaksia käyttänyt) ja kannet, ja purkita hillo piripintaan.
CHILI-ANANASHILLO
1 paprika
2 tomaattia
4 ananasrengasta
tuoreita chilejä (meillä 1 Brasileira, 2 Sugar Rushia ja 1 jokumikäliekeltainen)
4-5 valkosipulinkynttä
vajaa desi omenaviinietikkaa
2 rkl sitruunamehua
ripaus suolaa
2 dl hillo-marmeladisokeria
Poista paprikoista ja chileistä kannat ja siemenet, ja tomaateista kannat. Kuutioi paprikat ja tomaatit pieniksi kuutioiksi, ja leikkaa chilit melko hienoksi silpuksi. Kuori ja murskaa valkosipulinkynnet. Leikkaa ananasrenkaat ohuiksi paloiksi. Nosta ainekset kattilaan omenaviinietikan ja sitruunamehutilkan kanssa ja keitä kymmenisen minuuttia. Poista mahdollisesti pinnalle kertyvä vaahto. Lisää sokeri ja keitä vielä hetken ajan. Täytä puhdistetut purkit hillolla piripintaan ja sulje kannet.
Minulla on noita samoja purkkeja, osaatko sanoa, mikä ajatus tuossa on, että kansi on kaksiosainen?
VastaaPoistaKaksiosaisuutta mekin ihmeteltiin. Onkohan se joku tiiviysjuttu...? En tiedä sanoa.
VastaaPoistaOhhoh mikä sato, vau! Meillä ei tullut ihan samanlaista.. heh :-) Hillo kuulostaa hyvältä ja tuliselta! ;-)
VastaaPoistaJa osa sadosta killuu vielä oksilla! Hilloista tuli hyviä, mutten tehnyt niistä kovin tulisia. Tulisuutta on helppo säätää tekovaiheessa, kun voi itse päättää, paljonki chiliä sekaan laittaa.
PoistaWau, mikä sato ja kuinka kaunis kuva! Tuollaiset säilykkeet ovat ihan parasta, keittelin itsekin viime vuonna Paholaisen hilloa. Meiltäpäin saa nykyään niin hyviä chilituotteita valmiina, että meni into DIY-chilikeitelmiin.
VastaaPoistaKiitos! Täällä päin on myös ihan mukavat chilituotevalikoimat. Armastukseni on sitä mieltä, että enempi on parempi, joten meillä sitten ostellaan ja keitellään :)
PoistaMahtavan värikäs ja monimuotoinen sato! Ja runsas. Itse kasvattelin chilejä ihan ulkosalla ruukussa, lämpimällä seinustalla kuitenkin. Yritin valita mahdollisimman aikaiset lajikkeet, jotta ehtivät. Ja ehtiväthän ne, ihan tyytyväinen olen sadon määrään.
VastaaPoistaMiten meinaat noita chilihilloja käyttää?
Tuo monimuotoisuus onkin mahtavaa. Meillä chilit ovat varttuneet lasitetulla parvekkeella, mutta kukkineet siitä huolimatta aika myöhään. Onneksi satoa saatiin. Chilihillo on mainiota vuohenjuuston kanssa vaikka leivän päällä, ja tuota ananasversiota ajattelin kokeilla kalankin kanssa.
PoistaPikainen googlaus kertoo että nuo purnukat kaksiosaisine korkkeineen tunnetaan myös Mason jar -nimellä. Ideana on poistaa (!!) se kierre-kappale kuumennuksen jälkeen jottei sinne väliin jää vettä. Wikipedia kertoo lisää.
VastaaPoistaKiitos tiedosta! Kävinkin kurkkaamassa tuota asiaa. Minä steriloin purnukat kaatamalla ne ihan täyteen kiehuvaa vettä, sitten kaadoin veden pois ja purkitin hillon kuumiin purkkeihin. Lopuksi kannet päälle ja odottelemaan - kohta alkoi kuulua keittiöstä klik klik klik, kun kannet napsahtelivat alas. Kätevää!
PoistaTosi hauskan kuuloinen hillo, olen myös vähän kade chilipuskan sadosta ;) en ole itse chilejä koskaan kasvattanut, ystävä sanoi että se tarvitsee paljon valoa ja sitä valitettavasti syys-talviaikaan tässä asunnossa ole tarjolla :/
VastaaPoistaEi mekään olla chilieksperttejä, tämä on vissiin vasta toinen vuosi, kun kasvatamme itse. Olemme onnistuneet tekemään jotain oikeinkin, kun satoa pukkaa. Jotain meni tosin pieleenkin, kun oksille alkoi kasvaa ihan kummallisen muotoisia ja -värisiä yksilöitä :) Viime talvena yksikään chili ei pysynyt talvea hengissä sisällä, joten en ole toiveikas tänäkään vuonna.
PoistaNamskin miten hyvän näköisiä hilloja. Lusikallinen plöts hampparin väliin!
VastaaPoistaAivan! Hampparin välissä erinomaista!
PoistaHieno sato!:) Chilit on niin kauniita tuossa ensimmäisessä kuvassa. Kivoja kasvatettavia ovat. Eilen kannoin omat chilipuskat lämpimään. Mukavat reseptit, voisi joku kerta kokeilla. Tähän asti on tullut tehtyä vain paholaisenhilloa sekä habaneroista ananaksen kanssa marmeladia.:)
VastaaPoistaKiitos! Chileissä tosiaan on paitsi makua, myös näköä. Pitkään ovat sinun chilisi tarenneet ulkosalla. Habaneroananasmarmeladi kuulostaa tajuttoman hyvälle!
PoistaMistä noita purkkeja saa suomesta?
VastaaPoistaJos tarkoitat noita ruutukansipurkkeja, niin jostain halpakaupasta ostettiin ne. Olisko ollut Tokmanni tai vastaava... Toisenlaiset purnukat ovat peräisin Anttilasta.
PoistaHei kaikki chilin ystävät.
PoistaNyt on pakko kommentoida yhdestä asiasta, jonka moni varmaan tietääkin.
Poistakaa siemenet paprikoista, mutta älkää ihmeessä chileistä. Makean paprikan siemenet aiheuttavat helposti vatsavaivoja, minkä takia ohjetta poistaa ne on toitotettu suomalaisissa resepteissä vuodesta papu ja kivi. Tämä ei kuitenkaan päde tulisiin lajikkeisiin, joista siemenet poistamalla menetät ison osan kapsaisiinistä, joka tarttuu hanakasti siemenien pintaan.
Monen ammattikokinkin ohjeissa törmää samaan lapsukseen.
Kiitos kommentista, Anonyymi! Minä jätän yleensä kotikokkailuissa chileihin siemenet ja siemenkiinnikkeet, sillä pidämme vahvasta chilin mausta ja tulisuudesta. Siemenkiinnikkeitä perkaan vähän pois, jos vieraat eivät niin välitä vahvasta mausta, sillä saa tulisuutta pois helposti, mutta chilin moninaiset maut jäävät jäljelle.
PoistaChilien tulisuus on siemenkiinnikkeissä, siinä valkeassa osassa, ei siemenissä.
VastaaPoistaJuurin näin, kuten tuossa keskustelussa aiemmin onkin jo todettu. Minä siis siivoan siemenkiinnikkeitä pois, elleivät syöjät ole niin vahvojen makujen perään. Kertaus on opintojen äiti :)
Poista