Risoton uudet vaatteet eli arancini di riso (ja pari chiliä)

Taas jäi risottoa, tällä kertaa ruusukaalirisottoa, jota tein ihan mahottoman paljon. Jotenkin intouduin riipimään ruusukaalin lehtiä niin ison kasan, että piti riisiäkin sitten heittää pataan runsaasti. Hyväähän siitä tuli, mutta uudelleen lämmitetty risotto ei ole mielestäni ihan parhaimpia ruokia. Piti viritellä se uudelleen. Muistin joskus nähneeni netissä riisipalleroiden ohjeen, ja löysinkin pian esimerkiksi Uneliaan kokin riisipyörykät. Arancini di riso -nimiset riisipallot voi täyttää jollain sopivaksi katsomallaan aineksella, esim. mozzarellalla, mutta minä laitoin murun eiliseltä tähteeksi jäänyttä lohta.

Hiukan askartelua vaativaahan arancinien teko oli, mutta vaivan arvoista. Pinta oli mukavan rapsakka, ja sisus pehmoinen. Ja maku hyvä, kuten ruusukaalirisotossa jo eilen. Tällainen oli Kotiharmin kombinaatio:

ARANCINI eli RIISIPALLOT (LOHITÄYTTEISET)

4-5 dl eilispäivän risottoa
1/2 dl parmesaania
1 kananmuna
ripaus suolaa
palanen paistettua lohta

kananmuna
korppujauhoja

öljyä

Sekoita risottoon juustoraastetta ja kananmuna, mausta suolaripauksella. Riko kananmuna kulhoon ja kaada toiseen astiaan korppujauhoja leivittämistä varten. Ota noin ruokalusikallinen risottoa kämmeneen (joka kannattaa tarttumisen estämiseksi kastella kylmällä vedellä) ja laita pieni lohipalanen päälle. Muotoile riisikasa palloksi lohen ympärille. Kääntele palloa varovasti kananmunassa ja nosta se sitten korppujauhoastiaan. Pyöritä palloa varovasti korppujauhoissa niin, että niitä tulee joka puolelle. Kuumenna kattilassa öljyä (sen verran, että pallerot juuri peittyvät) ja paista riisipallerot joka puolelta kauniin ruskeiksi.

Meillä kun vietettiin jämäruokailtaa, niin lisukkeet olivat niukat, mutta maukkaat: tomaattisalaattia (tomaattikuutioita, balsamicoa, hunajaa, suolaa, avokadoöljyä, tuoretta basilikaa, valkosipulia).

- - -

Etualalla chilinpuikelo.

Uppopaiston vauhtiin kun oli päästy, hoksasi Armastus, että myös tuoreita chiljeämme voisi kokeilla paistaa. Ja kas, viilto kylkeen, siemenet pois, ricottaa sisään, kananmunaa päälle ja kieräytys korppujauhossa. Sitten kohti kuumaa öljyä! Pehmeää, mehevää, hyvää - ja vauhtiakin oli, kun nenänpäähän kihosi hiki :)