maanantai 24. syyskuuta 2012

Chilit ja hillot


Olemme taas tänä vuonna kasvattaneet parvekkeella chilejä. Muutaman viikon puskat ovat jo somistaneet keittiönpöytää, sillä nostimme ne sisälle lämpimään kypsyttämään satoansa. Ja sitähän tuntuu riittävän. Alun kukintavaiheessa pari lajia vaihtoi siitepölyänsä sillä seurauksella, että niihin puskiin on ilmestynyt ihan eri muotoisia ja värisiä yksilöitä kuin mitä odotimme. Hyvältä maistuvat, joten emme ole sekoituksista kovin pahoillamme. Nyt keräsin kypsät chilit ja mietiskelin, että mitä kivaa niistä tekisi. Viime vuonna hillosin osan, muutaman säilöin hunaja-etikkaliemeen, ja loput laitettiin pakasteeseen sellaisenaan (hyvä ratkaise sekin). Nyt kaivelin chilihillo-ohjeita esim. täältä, täältä ja täältä, ja kehittelin hillot vuodelle 2012.


CHILIHILLO INKIVÄÄRIRIPAUKSELLA

2 isoa paprikaa
3 tomaattia (paprikaa ja tomaattia yhteensä noin puoli kiloa)
peukalonpään kokoinen pala tuoretta inkivääriä
5 valkosipulinkynttä
tuoretta chiliä (oman maun ja chilien voimakkuuden mukaan, minä laitoin 2 linnunsilmächiliä ja 2 Sugar Rush -chiliä)
ripaus suolaa
1 dl hunaja-omenaviinietikkaa
2 dl hillo-marmeladisokeria

Poista paprikoista ja chileistä kannat ja siemenet, ja tomaateista kannat. Kuutioi paprikat ja tomaatit pieniksi kuutioiksi, ja leikkaa chilit melko hienoksi silpuksi. Kuori ja murskaa valkosipulinkynnet. Kuori inkiväärinpala ja hienonna se. Laita kaikki kasvikset kattilaan ja kaada etikka päälle. Mausta suolalla. Keitä kasviksia kymmenisen minuuttia, jotta paprikat pehmenevät. Jos pinnalle muodostuu vaahtoa, sen voi kerätä kauhalla pois. Lisää hillo-marmeladisokeri ja keitä vielä viitisen minuuttia. Desinfioi purkit (tällaiseenkin ohjeeseen olen törmännyt, mutten itse ole viinaksia käyttänyt) ja kannet, ja purkita hillo piripintaan.


CHILI-ANANASHILLO

1 paprika
2 tomaattia
4 ananasrengasta
tuoreita chilejä (meillä 1 Brasileira, 2 Sugar Rushia ja 1 jokumikäliekeltainen)
4-5 valkosipulinkynttä
vajaa desi omenaviinietikkaa
2 rkl sitruunamehua
ripaus suolaa
2 dl hillo-marmeladisokeria

Poista paprikoista ja chileistä kannat ja siemenet, ja tomaateista kannat. Kuutioi paprikat ja tomaatit pieniksi kuutioiksi, ja leikkaa chilit melko hienoksi silpuksi. Kuori ja murskaa valkosipulinkynnet. Leikkaa ananasrenkaat ohuiksi paloiksi. Nosta ainekset kattilaan omenaviinietikan ja sitruunamehutilkan kanssa ja keitä kymmenisen minuuttia. Poista mahdollisesti pinnalle kertyvä vaahto. Lisää sokeri ja keitä vielä hetken ajan. Täytä puhdistetut purkit hillolla piripintaan ja sulje kannet.

sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Fashion brunssi Puistolassa

Hannele houkutteli (ja kova homma siinä olikin!) minut muotibrunssille Puistolaan, jonne sitten suunnistimme kauniina syyspäivänä. Myös tällainen old-fashion solahti joukkoon, ja sai syödäkseen hyvää ruokaa. Alku- ja pääruoan välissä katselimme muotinäytöksen. Piristävintä muotiantia tarjosi mielestäni nuori suunnittelija Saara Hedman, joka oli suunnitellut ja tehnyt muotinäytökseen muun muassa kauniita leninkejä.


Piristävintä ruoka-antia brunssilla puolestaan oli alkupalabuffet. Pöytään oli koottu varsin mukavia ja monipuolisia makuja, ja jo pelkästään niistä olisi herkuttelija saanut vatsansa täyteen. Katkaravut olivat ihania, niin myös mangobroileri. Ja kaikki!


Pääruoaksi valitsi nieriää, mutta en mitenkään erityisesti innostunut annoksestani. Hyvää oli, juu, etenkin kun makoisaa kastiketta muisti kaapaista joka haarukalliseen, mutta ei mitään spesiaalia. Hannelen kuulemma herkullinen ylikypsä possu aiheutti siis hienoista annoskateutta :)


Jälkiruokabuffetin tähtönen oli mielestäni pannacotta. Olisiko sitä voinut ottaa kolme kupposta, ja jättää mansikkakakkupalan (tavanomainen) ja suklaamoussen (hyvä) tarjoilupöydälle??? Ja oliko pakko ottaa kaikkia? Kyllä, tein empiiristä tutkimusta jälkiruuasta.

Hintaansa (30 euroa) nähden brunssin tarjonta oli aika hyvä. Jos jotain toivetta esittäisin, niin sanoisin, että pääruoan kanssa tarjottu valkoviini olisi saanut viipyä viileässä siihen hetkeen, kunnes pääruoka saapuu. Nyt se odotteli pöydällä lasissa hyvinkin reilun tunnin, ja lämpeni huoneenlämpöiseksi. Seura sen sijaan oli mitä parhainta!

Peruspöperölän Virpi on muuten raportoinut lauantaibrunssista Puistolassa, käykäähän tsekkaamassa.

- - -

P.S: Eilen illalla olimme ystävien luona tupaantuliaisissa. Emäntä oli loihtinut pöytään sellaiset herkut, että ne olisivat sopineet vaikka Puistolan brunssin alkupalapöytäänkin. Vai mitä sanotte esimerkiksi napolilaisista lihapullista, chorizoperunasalaatista, parsakaali-pekoni-cashew-salaatista, artisokkatahnasta ja kesäkurpitsaleivästä? Maistuisiko? Meille maistuivat, nämä ja muutamat muutkin suussa sulavat tekeleet! Kiitos!!!

torstai 20. syyskuuta 2012

Viikonlopun herkkuvinkki: katkarapucocktail

Silloin kun katkarapucocktail oli kovasti muodissa, en vielä tykännyt katkiksista. En muista myöskään koskaan tehneeni katkarapucocktailia ennen itse, ainakaan tällaisena avokadoversiona. Katkaravuista olen kyllä monet monituiset kerrat värkännyt erilaisia möhniä ja sekoituksia. Yksi suosikeista on saaristolaisleivän päällä syötävä smetana-limenmehu-limenkuoriraaste-majoneesihippu-katkarapu-yhdistelmä.

Tällaista sain aikaiseksi:

KATKARAPUCOKTAIL

180 g (isoja) kuorittuja katkarapuja sulatettuna
reilu ruokalusikallinen ranskankermaa
ruokalusikallinen majoneesia
pari tippaa - teelusikallinen chilikastiketta (omien mieltymysten ja chilikastikkeen vahvuuden mukaan)
vähän sitruunamehua
ripaus suolaa ja rouhittua mustapippuria

1 avokado
1 tomaatti
sitruunamehua

Sekoita ranskankerma, majoneesi, chilikastike, vähän sitruunamehua sekä suola ja pippuri keskenään. Maista - jos haluat kirpakampaa, lisää sitruunamehua. Minä käytin Löyly-chilikastiketta sen verran, että siitä tuli mukavaa lämpöä. Valuta ravut ja lisää seokseen.

Halkaise avokado ja poista kivi. Kuori avokado. Kypsästä avokadosta kuori lähtee näppärästi ilman apuvälineitä. Kuutio avokado ja laita kulhoon, tirauta päälle sitruunamehua tummumisen estämiseksi. Kuutioi tomaatti ja sekoita se avokadokuutioihin.

Kasaa annokset: nosta vuorotellen katkarapuja ja avokado-tomaattisekoitusta tarjoiluastioihin. Voit laittaa maljoihin myös revittyä salaattia. Tuorekurkkukuutiotkin sopivat annokseen.

tiistai 18. syyskuuta 2012

Meksikolainen meininki - kanaa ja guacamolea

Aika usein tulee tehtyä broiskua jotenkin itämaisittain, esimerkiksi tämäntyyppistä herkkua. Välillä kannattaa vaihtaa suuntimaa ja valikoida broileriin vaikkapa meksikolaishenkisiä mausteita.

MEKSIKON BROILERIA

3 kpl broilerin koipireisiä

Marinadi:
puolikas sipuli
1 dl soijaa
1 dl öljyä
1 rkl tomaattipyrettä
2 rkl worchestershirekastiketta
2 reilua ruokalusikallista hunajaa
2 rkl juustokuminaa
2 rkl paprikajauhetta
hiukan savupaprikajauhetta
pari timjaminoksaa silputtuna
muutama oreganon oksa silputtuna
1/2 limen mehu
tuoretta chiliä oman maun mukaan (minä laitoin kaksi keskivahvaa)
mustapippurirouhetta

Tee broilerinkoipiin muutama viilto, jotta marinadi pääsee antamaan makua syvemmälle. Sekoita marinadin ainekset ja kaada uunivuokaan broiskujen päälle. Anna muhia huoneenlämmössä puolisen tuntia (mikäpä ettei pitempäänkin jääkaapissa) ja lykkää uuniin. Laita samalla uuni päälle 175 asteeseen ja paista ainakin puolitoista tuntia. Paistoaika riippuu vähän broilereiden koosta. Minä laitoin tunnin ja vartin jälkeen vuokaan perunalohkoja, ja kun ne olivat kolmen vartin kuluttua kypsät, otettiin koko komeus pois uunista. Broilerit olivat siis olleet silloin uunissa pari tuntia.


Lisuke oli ihanaa!

GUACAMOLE

1 avokado
1 tomaatti
1/4 sipulia
1 valkosipulinkynsi
korianteria
1/2 tl juustokuminaa
ripaus suolaa
1/2 limen mehu

Halkaise avokado ja poista kivi. Kuori avokado ja kuutioi se. Laita kuutiot kulhoon ja tiristä päälle puolikkaan limen mehu. Kuutioi tomaatti, silppua sipuli ja valkosipulinkynsi, ja lisää ne avokadokuutioiden joukkoon. Mausta korianterilla ja juustokuminalla (ja tuoreella chilillä, jos haluat), sekä ripauksella suolaa. Sekoita ja anna ässettyä hetki ennen ruokailua.

- - -

Tästä ruuasta kysyttiin, että "onko sitä mahollista saaha toistekkin?"  Eli hyvää oli. Ja saa toistekin.

Lisukkeeksi sopii tietysti myös riisi, mutta kun minä esitin kysymyksen, että riisiä vai pottuja, niin vastaus oli "Mitä luulet, että tuohon vastaisi ruskean kastikkeen mies?"  Kirjan lukeneet tietävät, että kyllä pitää perunaa olla :)

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Minttu-vadelmasemifreddo

Koin päivänä muutamana valaistuksen: (melkein)jäätelöä voi tehdä itse, ihan vallan ilman jäätelökonetta! Tämän hienon hetken minulle soi Suolaa ja hunajaa -blogi, jossa oli minttu-suklaasemifreddon (eli jäädykkeen) ohje.

Eilen ryhdyin sitten tekemään minttu-suklaasemifreddoa, kun muistin, että kaapissa on tummaa suklaata. Suunnitelmaa piti kuitenkin vähän muuttaa, sillä kaapista löytyi vain tumman suklaan käärepaperi! Kuka oli syönyt suklaan??? En minä, ehei. Armastuskaan ei tunnustanut. Syökö banaanikärpäset suklaata, esim. kymmenen palan verran?

Koska minttu pariutuu hyvin vadelman kanssa, niin kaivelin pakasteesta pienen rasiallisen vattuja ja käytin suklaan sijaan niitä semifreddooni. Toimi! Semifreddosta tuli ihan tajuttoman hyvää, ja sen tekeminen oli helppoa, vaikka tekemisessä muutama eri vaihe olikin. Minä tein kahdelle hengelle puolikkaan tuosta alkuperäisestä määrästä.


MINTTU-VADELMASEMIFREDDO eli minttu-vadelmajäädyke
(kahdelle)

1 kananmuna
n. 1 rkl sokeria
2 oksaa minttua
pätkä vaniljatankoa (minulla oli noin kolmannes)
hiukan reilu desilitra kuohukermaa
n. 1 dl pakastevadelmia
hippunen suolaa

Ota vadelmat pakasteesta pöydälle. Riivi mintunoksista lehdet mortteliin ja lisää sinne teelusikallinen sokeria. Hienonna lehdet morttelissa sokerin kanssa tahnaksi. Jos ei ole morttelia, voit vaikka silputa lehdet veitsellä hyvin hienoksi silpuksi.

Erottele munasta keltuainen ja valkuainen. Halkaise vaniljatangon pätkä ja kaavi siemenet talteen. Vispaa keltuainen, sokeri ja vaniljansiemenet vaaleaksi vaahdoksi. Minä lisäsin tässä vaiheessa myös mintun. Vatkaa kerma löysäksi vaahdoksi. Lisää valkuaiseen hippunen suolaa ja vatkaa kovaksi vaahdoksi.

Yhdistä vatkattu keltuainen ja kermavaahto, lisää joukkoon vadelmat. Sekoita lopuksi joukkoon valkuaisvaahto hyvin varovaisesti käännellen, jotta seos säilyy ilmavana.

Kaada seos tarjoiluastiaan (tai laakeaan pakasterasiaan, kuten minä tein) ja peitä kannella tai foliolla. Pakasta semifreddoa vähintään neljä tuntia, ja pidempään, jos seosta on paksumpi kerros. Meillä se oli pakasteessa ainakin seitsemän tuntia.

- - -

P.S: Makumuistini kerto minulle, että joskus parikymmentä vuotta sitten tein juhlajäätelöä, jossa kaupan vaniljajäätelöön sekoitettiin ranskankermaa, vadelmia ja minttua, ja sitten seos pakastettiin uudelleen esim. kakkuvuoassa. Oletteko muut kokeilleet sellaista?

- - -

P.S.2: Haluan muistuttaa vielä parista herkusta, jotka ovat tässä lautasella piffin kanssa:

Kun nyt on satokauden huippuhetket, niin kannattaa tuoreista raaka-aineista tehdä seuraavia: ruusukaalimuhennosta ja paahdettuja tomaatteja. Älyttömän hyviä!

lauantai 15. syyskuuta 2012

Iltapalahummeri

Pakasteessa on pötkötellyt jo jonkin aikaa hummeri, jonka kohtalona oli päätyä gratinoiduksi. Ei huono kohtalo! Ainakin syöjät olivat tyytyväisiä täyteläiseen herkkuunsa. Me siis söimme hummerinpuolikkaamme raikkaan salaatin ja Palmer & Co -shampanjan kera iltapalaksi, mutta alkuruuaksikin ne olisivat sopineet oikein hyvin. Mukavan tuntuinen ohje löytyi Maku-lehden sivuilta. Tein pienemmän määrän, ja laitan tähän omat mittani (höh, siis hummerisoosin mitat...määrät...).


GRATINOITU HUMMERI (kahdelle)

1 pakastehummeri
1 rkl salottisipulisilppua
nokare voita
1 tl tomaattipyrettä
n. 1 dl valmista hollandaisekastiketta
n. 1 dl kuohukermaa
2 salvianlehteä silputtuna (alkuperäisessä ohjeessa oli vähän rakuunaa)
ripaus suolaa
ripaus cayennepippuria
vajaa 1 tl dijonsinappia
n. 1 tl konjakkia
1 dl parmesaanijuustoraastetta

Sulata hummeri jääkaapissa. Jos on hoppua, voit sulattaa hummerin myös laittamalla hummeripussukan kylmään veteen lillumaan. Halkaise hummeri pituussuunnassa: paina veitsenkärki pään ja kilven läpi ja jatka leikkaamista niin että leikkaat myös pyrstön kahtia. Poista kuorta muistuttava mahalaukku, joka sijaitsee kummankin puolen etuosassa. Ota talteen pyrstölihat ja poista tumma suoli. Kaavi kaikki lihat tarkasti talteen. Poista sakset ja riko ne (paukuttele ja riko vaikka pähkinäsaksilla), ota lihat talteen. Minä vielä huuhtelin hummerinpuolikkaat siinä vaiheessa, kun lihat oli perkattu pois.

Kuullota sipulisilppua pannulla voissa hetken aikaa, älä ruskista. Lisää tomaattipyre ja sekoittele. Lisää hollandaisekastike ja kerma, ja anna seoksen kiehua pari minuuttia. Lisää mausteet, sinappi ja konjakki, sekä paloitellut hummerinlihat. Minä en enää kiehauttanut seosta, vain sekoitin hyvin, ja jaoin seoksen hummerinkuoriin. Päälle ripotellaan parmesaania.

Kuorruta hummereita 250-asteisessa uunissa kymmenisen minuuttia tai kunnes juusto on saanut väriä.

perjantai 14. syyskuuta 2012

Peruna-suppilovahveromunakas

Minulla jäi suppilovahverokastikkeen teosta vielä toinen puolikas litra sieniä jääkaappiin. Nappasin postaukseni kommenttilootasta Luimupupun ehdotuslistalta idean loppujen sienien käyttöön, ja tein peruna-sienimunakasta. Tuli tosi hyvää!

PERUNA-SUPPILOVAHVEROMUNAKAS

n. 1/2 litraa suppilovahveroita (tai muita sieniä)
n. 50 g pekonia silputtuna (saat kasvisruuan, kun et käytä pekonia)
2 isoa raakaa perunaa
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
6 munaa
suolaa, mustapippuria, oreganoa, basilikaa
öljyä / voita

Putsaa sienet ja kuumenna ne paistinpannulla ilman rasvaa, jotta neste irtoaa. Kun sienet ovat kuivahtaneet, lisää pannulle pekonisuikaleet (ja tarvittaessa pieni liraus rasvaa) ja paista kunnes pekonit ovat saaneet vähän väriä. Poista sieni-pekonisilppu pannulta. Kuori perunat ja leikkaa ne pieniksi, hiukan alle sentin kuutioiksi (voit myös käyttää edellispäivän keitettyjen pottujen jämät). Lisää pannulle öljyä/voita ja perunakuutiot. Paista perunoita ensin aika kuumalla, sitten miedommalla lämmöllä. Lisää jossain vaiheessa suolaa, jotta perunat maustuvat kunnolla. Kun perunat alkavat olla melkein kypsiä, lisää pannulle silputtu sipuli ja murskattu valkosipulinkynsi, ja jatka paistamista. Maista myös pottujen suolaisuus tässä vaiheessa ja lisää vähän suolaa, jos mielesi niin halajaa. Riko munat kulhoon ja vatkaa niiden rakenne kevyesti rikki haarukalla. Lisää ripaus suolaa ja mustapippuria, sekä yrttisilppua (tai hiukan kuivattuja yrttejä). Lisää pekoni-sieniseos pannulle ja pyöräytä sekaisin perunoiden ja sipuleiden kanssa. Kaada munat pannulle ja vähennä lieden lämpö lähelle nollaa. Sekoita munakasmassaa hiukan, laita kansi päälle, ja anna munakkaan kypsyä hitaasti kannen alla hautuen.

torstai 13. syyskuuta 2012

Tartu oikeaan pulloon

Ole tarkkana keittiössä, älä haaveile. Jos ajatuksesi on Barbadoksella, puolukkametsässä tai jouluaskarteluissa, voit vahingossa tarttua väärään pulloon. Siitä on seurauksensa, esimerkiksi tällaiset:


Yritin tehdä yrtti-öljykuutioita pakasteessa. Voit käydä katsomassa täältä ja täältä, mitä olisi voinut tulla, jos olisin ollut näpsäkämpi.

Annanpa vinkin: Jos aiot tehdä noita hienoja yrttikuutioita, käytä OLIIVIÖLJYÄ, älä rypsiöljyä! Minä silppusin tuskassa yrttejä ja tein jääpalamuotteihin erilaisia komboja, ja sitten lorottelin päälle öljyä... kunnes huomasin, että kädessä on ihan väärä pullo. Voi itkun litku!!! Kuka ne oli vierekkäin siihen asetellut, oliiviöljyn ja rypsiöljyn? Kysyn vaan. Yritin ihan turhaan pelastaa hairahdusta tiristämällä päälle oliiviöljyä, eihän se mitään auttanut. Muutaman päivän pakastuksen jälkeen kuutioiden päällysosa oli jämähtänyt (oliiviöljykerros), alaosa oli silkkaa mönjää.

Mutta hukkaan ei heitetä mitään! Voihan niitä mönjälusikallisia käyttää suoraan siitä muotista, ei kai ne pahan makuisia ole. Olin ajatellut laittaa kuutiot pieniin pusseihin, eri kombot eri pusseihin, mutta jos alan pussittamaan, tulee pussillinen mönjää. Ei hyvä. En pussita.

Kasvisliemeen (kylmään) säilötyt yrtit sen sijaan pakastuivat nätisti:
 Nämä laitoin pussiin, koska...
...sanonko...?

Epäonnen huipentumana näiden teossa käytetty jääpalamuotti halkesi muutamaan osaan, kun otin ensimmäisen jääpalan pois siitä tarkastellakseni kuution rakennetta.

Että näin täällä.

keskiviikko 12. syyskuuta 2012

Iloisen Joukon siiderisyrnikit ja omenasiirappi

Olen vähän täpinöissäni. Osallistun bloggariurallani ensimmäistä kertaa kilpailuun!

Hartwall on julkistanut uuden siideribrändin nimeltään Happy Joe. Ruoka- ja leivontabloggareita onkin nyt houkuteltu mukaan Onnen omenoita -kilpailuun, jossa etsitään unelmien siideribrunssiherkkua. Minä olen houkutuksille altis, joten tässä ollaan.

Kotiharmi osallistuu kilpailuun Iloisen Joukon (=Happy Joe) siiderisyrnikeillä. Koska brunssia nautiskellaan varmaan useimmin jonkinmoisessa seurueessa, voisi Kotiharmin brunssiherkku olla myös Iloisen joukon siiderisyrnikit :) Heheh, sanaleikkiä pitää aina olla, vaikka huonoakin!

Brunssiherkun tuotekehittelyä varten Hartwall on lähettänyt osallistujille tuotenäytteet, kiitos niistä.

ILOISEN JOUKON SIIDERISYRNIKIT (n. 20 kpl) + OMENASIIRAPPI

250 g maitorahkaa
3 munaa
2 rkl sokeria + puolikkaan vaniljatangon siemenet
ripaus suolaa
1,25 dl vehnäjauhoja
1,5 dl siideriä (tai omenamehua)

Laita maitorahka taikinakulhoon, lisää munat ja sekoita ne hyvin. Halkaise vaniljatangon puolikas ja kaavi veitsellä siemenet pienelle leikkuulaudalle. Ota noin teelusikallinen sokeria ja laita siementen päälle. Sekoita sokeri ja vaniljansiemenet keskenään esim. veitsellä tai pikkulusikalla hieroen. Näin vaniljansiemenet eivät jää taikinaan yhdeksi köntiksi vaan sekoittuvat paremmin. Lisää seos sekä loppusokeri ja ripaus suolaa taikinaan ja sekoita. Lisää jauhot ja sekoita hyvin. Kaada lopuksi siideri (tai omenamehu) taikinaan ja pyöräytä sekaisin. Kuumenna lättypannu ja laita jokaiseen koloon rasvaa (nestemäinen margariini käy hyvin). Nosta pienellä kauhalla taikinaa koloihin ja paista molemmin puolin kauniin värisiksi. Varo paistamasta liian kuumalla pannulla.


Koska aamiaispannareiden (amerikkalaisten pannukakkujen) kera tarjoillaan vaahterasiirappia, halusin siirappia näiden syrnikkienkin kanssa. Päätin askarrella kotimaisista Nanna-omenoista omenasiirappia, joka sopikin ihanasti syrnikkien päälle. Jos teet omenasiirapin, valmista se ennen kuin teet itse syrnikit.


OMENASIIRAPPI

3 dl siideriä (tai omenatuoremehua)
2 dl sokeria
puolikas vaniljatanko
1 omena

Kaada siideri (tai omenamehu) ja sokeri kattilaan ja kuumenna kiehuvaksi. Laita kattilaan myös vaniljatanko, josta olet poistanut siemenet taikinaa varten. Keitä seosta hiljalleen poreillen. Kuori omena ja kuutioi se pieniksi kuutioiksi. Lisää omenakuutiot kattilaan suunnilleen puolen tunnin kiehumisen jälkeen (kun seos on tiivistynyt jo noin puoleen alkuperäisestä määrästä) ja anna siirapin kiehua vielä 15 - 20 minuuttia. Nosta siirappi jäähtymään, kun omenakuutiot ovat muuttuneet läpikuultaviksi. Poista jäähtyneestä siirapista vaniljatanko.

- - -

Minä olen tehnyt aiemmin amerikkalaisia pannukakkuja ja appelsiinisyrnikkejä, ja nämä siiderisyrnikit ovat jonkinmoinen yhdistelmä tai sovellus näistä. Hyviä kaikki kolme!

tiistai 11. syyskuuta 2012

Sipulinen suppilovahverokastike



Syysmarkkinoilla kun poikkesin, niin en voinut vastustaa auringossa paistattelevia sieviä suppilovahveroita. Puolet ostamastani määrästä eli puolisen litraa käytin kastikkeeseen, loput jäivät johonkin muuhun tarkoitukseen. Ehdottakaapa, mitä tekisin niistä! En ole mikään suppisasiantuntija, joten vinkit ovat tervetulleita.

Annoin Maku-lehden kastikeohjeen opastaa itseäni, mutta en tehnyt ihan samalla tavalla. Ihastuin tuohon ohjeeseen, koska siinä ohjataan paistamaan sipuleita, kunnes ne ovat "raukeita" :) Ihanasti sanottu!

SIPULINEN SUPPILOVAHVEROKASTIKE

noin puoli litraa tuoreita suppilovahveroita
vähän öljyä ja nokare voita
1-2 sipulia (silputtuna suunnilleen samanmoinen määrä kuin suppilovahverosilppua)
1 ihan pieni valkosipulinkynsi
n. 1 rkl vehnäjauhoja
n. 1/2 dl vettä
2 dl ruokakermaa
suolaa
vähän tuoretta basilikaa ja yksi salvianlehti
mustapippuria

Putsaa ja silppua sienet. Silppua sipuli ja valkosipulinkynsi. Kuumenna paistinpannu ja heitä sienet pannuun. Sieniä paistetaan niin kauan, että niistä irtoava neste haihtuu. Lisää sitten pannulle nokare voita ja vähän öljyä sekä sipulit. Paista, kunnes sipulit pehmenevät (eli kunnes niistä tulee semmoisia raukeita). Lisää vähän vehnäjauhoja ja sekoita. Lisää kerma ja vesi, sekä suolaa ja mustapippuria. Anna porista kevyesti hetken aikaa. Tarkista lopuksi suola ja lisää kastikkeeseen silputut yrtit.

- - -

Suppilovahverokastike liittyi lautasella marinoidun ja grillipannulla paistetun entrecoteen (marinadissa soijaa, hunajaa, valkosipulia, mustapippuria, timjamia, basilikaa ja oliiviöljyä) ja lyttypottujen joukkoon.

sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Stifadon huumaava tuoksu!

Viileinä puhaltavat syystuulet saavat ihmisen askartelemaan pataruokien parissa. Kolmen tunnin hauduttelu tuo lämpöä keittiöön, ja pataruualla herkuttelu lämmittää niin sielua kuin kehoakin.

Kreikkalainen lihapata, stifado, on todella aromikas ja maittava ruoka, joka tuo kotiin huumaavat tuoksut. Kanelitanko on yllättävä, mutta olennainen osa tätä lihapataa, joten muista heittää se sekaan. Minä olen tehnyt stifadoni aina naudanpaistista, koska sitä nyt sattuu olemaan yleisimmin saatavilla. Mielessä siintää myös stifado lampaan-/karitsanlihasta, mutta ei ole tullut tehtyä. Campasimpukka on käyttänyt pataan karitsanpotkia, sitäkin voisi kokkeilla joskus!


Ohjeeni on peräisin Anopilta, ja tällä kertaa tein stifadon tällä tavalla (jotakuinkin ohjeeni mukaan):

STIFADO (neljälle)

n. 600 g naudanpaistia (ulko- tai kulmapaistia)
10 salottisipulia
5 isoa valkosipulinkynttä
1 rkl oreganoa
1 kanelitanko
2 laakerinlehteä
1 rkl vasikanfondia
1 dl vettä
400 g tomaattimurskaa
n. 1 dl punaviiniä
2 rkl hunajaa
pari timjaminoksaa
suolaa

Leikkaa paisti reiluiksi suupaloiksi ja laita ne laakeaan uunivuokaan. Kaada päälle vähän öljyä ja sekoita. Työnnä vuoka uuniin 250 asteeseen ja paista 15 minuuttia (lihapalat saavat vähän väriä).

Kuori sipulit ja puolita ne. Kuori valkosipulinkynnet ja viipaloi ne ohuiksi viipaleiksi. Ota lihat uunista, vähennä lämpö170 asteeseen, ja lisää vuokaan sipulinpuolikkaat, valkosipuliviipaleet, kanelitanko, laakerinlehdet, fondi, vesi, tomaattimurska, punaviini, timjaminoksat ja hunaja, sekä vähän suolaa. Sekoita ja laita vuoka uuniin. Muhittele stifadoa 170-asteisessa uunissa kolmisen tuntia tai kunnes lihat ovat pehmeitä ja mureita. Maista kastiketta puolivälissä paistoa ja säädä suola kohdalleen.
 

Me olemme syöneet stifadon kanssa uunissa paistettuja perunalohkoja, valkosipuliperunoita tai riisiä. Tällä kertaa keitin riisiä ja maustoin sen sahramilla ja tuoreella, silputulla mintulla. Maut sopivat erinomaisesti yhteen stifadon kanssa.

lauantai 8. syyskuuta 2012

Parsakaalipesto


Pestoa syntyy vaikka mistä, esimerkiksi parsakaalista! Minun mielestäni parsakaali on hyvää ihan sellaisenaan keitettynä, keittona tai uunissa paahdettuna, mikseipä siis pestossakin. Törmäsin pesto-ohjeeseen täällä ja pikkuisilla muokkauksilla valmistin omani.


SITRUUNAINEN PARSAKAALIPESTO

pari kourallista parsakaalin nuppuja (säästä varret ja laita keittoon)
2 valkosipulinkynttä
1 ihan pieni chili (tai chilihiutaleita kuten ohjeessa)
puolikkaan sitruunan kuori
puolikkaan sitruunan mehu (laita ensin vähän, lisää makusi mukaan)
1/2 parmesaaniraastetta
pari reilua lorausta oliiviöljyä
(auringonkukansiemeniä aioin laittaa, mutta unohdin, myös pinjansiemenet käyvät)
1/2 tl hunajaa
4 basilikanlehteä
mustapippuria
suolaa

Keitä parsakaalinnuppuja viitisen minuuttia ja kaada kattilasta kaikki vesi pois. Jos vettä jää kattilanpohjalle, tulee pestosta vetistä. Riko parsakaalin nuput haarukalla tai pottusurvimella kevyesti, älä tee ihan sohjoa. Raasta valkosipulinkynnet ja sitruunankuori sekaan, lisää sitruunamehua. Lisää myös parmesaaniraaste, silputtu basilika ja pilkottu chili (tai hiukan chilihiutaleita), ja sekoita. Lorauta sekaan oliiviöljyä, niin että saat pehmeän, mutta ei liian juoksevan rakenteen. Mausta ripauksella mustapippurilla ja haluamallasi määrällä suolaa. Minä lisäsin hiukan hunajaakin, sillä sitruunamehu teki pestosta melkoisen kirpakan.

Parsakaalipesto oli maukasta pennepastan kera.

torstai 6. syyskuuta 2012

Aprikoosi-hunajamelonihillo

Vein ystäville uuden kodin kellaria varten hillonsiemenen, eli purkillisen aprikoosi-hunajamelonihilloa. Jospa siellä alkaisi hillo poikimaan ja hillopurkit lisimään :) (tontilla kun kasvaa kaikenlaista kivaa). Toisen täyden purkin saivat toiset ystävät, ylläriksi auton mukitelineeseen. Sen ei soisi poikivan, ainakaan samoilla mestoilla. Meille kotiin jäi puolikas purkillinen, joka ei taida pitkään hapata purkissansa, sen verran maukasta se on. Tein puolikkaan satsin "Ilahduta kotitekoisilla herkuilla" -kirjan ohjeesta, mutta kirjaan tähän suuremman määrän.

APRIKOOSI-HUNAJAMELONIHILLO (4 lasipurkillista á 2,5 dl)

700 g tuoreita aprikooseja (kivettöminä)
300 g hunajamelonia (hedelmälihaa)
500 g hillosokeria
1 sitruunan mehu
2 cl Cointreau-likööriä

Pese aprikoosit ja poista siemenet. Punnitse 700 g aprikooseja ja paloittele ne pieniksi kuutioiksi. Poista hunajamelonista kuoret ja siemenosasto, ja paloittele hedelmäliha pieniksi kuutioiksi. Sekoita hedelmäpalat, hillosokeri, sitruunamehu ja likööri (lapsiystävällinen versio kuumentaa liköörinkin) kattilassa ja kuumenna seos kattilassa kiehuvaksi koko ajan sekoittaen. Anna kiehua poreillen noin 3 minuuttia (minulla taisi kiehua viitisen minuuttia). Täytä puhtaat, kuumennetut lasipurkit hillolla ihan piripintaan ja sulje purkit heti.

- - -

Taas on päästy mitalikahvia keittämään! Hienot suomalaisurheilijamme paralympialaisissa ovat haalineet mitaleita, ja jos olen laskuissa pysynyt, niin niitä on jo viisi. Onnia monta tonnia!!!

keskiviikko 5. syyskuuta 2012

Lohi kuhan syleilyssä

Kietaisin kylmäsavulohta kuhafileiden syleilyyn ja sain aikaan makoisan päivällisruuan. Kylmäsavulohta oli välissä sen verran vähän, että sen maku ei dominoinut, vaan kuhakin maistui.


KUHA-KYLMÄSAVULOHIRULLAT

kuhaa (meillä oli kaksi filettä, yhteispaino oli vajaat 200 g)
kylmäsavulohta
suolaa, valkopippuria, tilliä
(ruoka)kermaa
pari lehteä tuoretta basilikaa ja salviaa

Leikkaa kuhafileiden pääpuolesta kapealla pitkittäisellä viillolla ruotosiivu pois. Leikkaa kuhafileet pitkittäin kahtia ja ripsauta ihan pikkuisen suolaa pinnalle. Mausta ripauksella valkopippuria ja tilliä.
Laita jokaiselle kuhasiivulle vähän kylmäsavulohta (hyvin ohuita siivuja) ja kääri rullalle pyrstöpäästä alkaen. Kiinnitä rullat cocktailtikuilla, jotta ne pysyvät kiinni paistettaessa.
Paista rullia pannulla öljyssä (+voissa) joka puolelta. Kaada pannulle (ruoka)kermaa, mausta yrttisilpulla ja ripauksella suolaa, ja anna muhia kannen alla hetken ajan. Varo, etteivät kalat kypsy liikaa ja hajoa.

tiistai 4. syyskuuta 2012

Lämmin papusalaatti

Kyllä minä niin mieleni ilahdutin, kun löysin lähikaupasta suomalaisia pensaspapuja. Ne ovat niin meheviä ja maukkaita! Ihan toista kuin kenialaiset serkkunsa, jotka ovat usein vähän puisevia.

PAPUSALAATTI

250 g pensaspapuja
pari siivua pekonia
puolikas paprika
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
öljyä
suolaa ja mustapippuria

salaatinlehtiä
parmesaanilastuja
mantelilastuja

Huuhtele pavut ja trimmaa niiden päät. Puolita pavut. Ryöppää niitä kiehuvassa vedessä pari minuuttia ja kaada vesi pois. Puolita sipuli ja leikkaa puolikkaat siivuiksi. Murskaa valkosipulinkynsi. Pieni pekonisiivut ja paista niitä hetki pannulla. Lisää öljyä ja sipulit. Paista hetki ja lisää paprikat ja esikeitetyt pavut. Paista sekoitellen jonkin aikaa, mutta älä niin pitkään että paprikat pehmenevät liikaa. Mausta suolalla ja pippurilla.

Asettele salaatinlehtiä (meillä oli friseesalaattia ja rucolaa) lautaselle ja nostele päälle papusekoitusta. Koristele parmesaanista veistellyillä (perunankuorimaveitsellä se käy kätevästi) lastuilla ja mantelilastuilla.

maanantai 3. syyskuuta 2012

Kaukoidän kanaa

Jos malttaa tiirailla tarkasti hankkimiensa tahnapurkkien kylkiä, voi sieltä löytyä vinkkejä ruuanlaittoon. Minä otin kanaruokaan vaikutteita punaisen currytahnapänikän laidalta, ja sain aikaan kaakkoisen aasian makuja. Kastikkeeseen saa huoletta laittaa reilusti chiliä - tuoretta tai kuivattua - sillä kookosmaidon makeus taittaa tulisuutta, ja lopputulos on kehoa ja sielua lämmittävä. Päätä itse chilin määrä: sen verran että nenänpäähän kihoaa hiki tai niin että silmäkuopat hikoavat. Tai niin että tulee itku :) Valinta on sinun.


Meidän kaapeista löytyi ainekset tällaiseen viritelmään:

LÄMMITTÄVÄ ITÄMAINEN KANAKASTIKE (riisin tai nuudeleiden kera)

öljyä
2 rkl punaista currytahnaa
1 sipuli suikaloituna
puolikas paprika suikaloituna
pala inkivääriä silputtuna
2 valkosipulinkynttä silputtuna
chiliä (tuoretta silputtuna tai kuivattua chiliä) maun mukaan
200 ml kookosmaitoa tai -kermaa + desin verran vettä
3 rkl kalakastiketta
1 tl kaffirlimen lehtiä kuivattuna rouheena
puolikkaan limen mehu
n. 500 g broilerin fileitä

Kuumenna öljy pannulla ja lisää sinne currytahna. Paista sitä pari minuuttia koko ajan sekoitellen. Lisää kasvisosasto ja paista sekoitellen muutaman minuutin ajan. Kaada kookosmaito tai -kerma ja vähän vettä sekaan. Mausta kalakastikkeella, chilillä, kaffirlimen lehdillä ja limen mehulla. Anna kiehua ja maista lientä. Lisää chiliä, jos haluat. Lisää kiehuvaan kastikkeeseen suikaloidut broilerit, levitä ne tasaisesti ja anna kiehua. Sekoita välillä, jotta kaikki pääsevät kypsymään ja saavat makua kastikkeesta. Anna kastikkeen kiehua, kunnes broiskupalat ovat kypsiä (vartin verran, jos palat eivät ole kovin isoja).

Nuudeleita ja puikot. Noup. Ei riittänyt näppäryys minulla siihen. Hain haarukan.

sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Sitruunabanaanimuffinit

Uusimmasta Maku-lehdestä (oisko ne olleet jotkut nuorisosivut... :) ilmankos kiinnostikin) löytyi laiskanpulskeaan sunnuntaipäivään sopivaa puuhailua: sitruunabanaanimuffinit. Niiden tekeminen oli nopeaa ja helppoa, ja makukin oli hyvä. Sitruuna raikasti makua ja keskeltä löytyi mehevä banaaniylläri.


SITRUUNA-BANAANIMUFFINIT (12 kpl)

3,5 dl vehnäjauhoja
1,5 dl sokeria (minä laitoin ruokokidesokeria)
1 dl pikakaurahiutaleita
2 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
150 g voita tai margariinia sulatettuna tai 1,5 dl nestemäistä margariinia (jota minä laitoin)
1/2 dl sitruunamehua
1 tl sitruunankuorta (minä raastoin puolikkaan sitruunankuoren, en mitannut paljonko tuli)
3 munaa
1 banaani (osa muffineihin, loput omaan suuhun)

Sekoita kuivat aineet kulhossa. Vatkaa munat kevyesti toisessa kulhossa. Lisää kuivien aineiden joukkoon rasva, sitruunamehu ja -kuoriraaste sekä munat, ja sekoita hyvin. Nostele taikinaa muffinivuokiin (minä laitoin paperiset vuoat muffinipellin koloihin). Siivuta banaani ja paina jokaiseen vuokaan yksi banaanisiivu. Laita päälle vielä vähän taikinaa ja tasoita vähän. Jos haluat, voit ripotella päälle raesokeria (minä en laittanut).

Paista muffineita 200 asteessa noin 20 minuuttia.