sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Chorizoa, ruusukaalta ja uppomuna

Joskus tulee valmistaneeksi ruokaa, jolle ei meinaa keksiä nimeä. Ne ovat niitä tilanteita, kun on avannut jääkaapin, haalinut sieltä pöydälle erinäisiä sekalaisia aineksia ja alkanut sitten miettiä, että miten nämä yhdistellään ruuaksi. Tämänkertaisen ruuan äärellä minulta taas kysyttiin, että mikä on tämän ruokalajin nimi. Olin juuri pureskellessani asiaa miettinyt, enkä osannut vastata kysymykseen. En osaa vieläkään, vaikka alan jo reseptiä kirjoittelemaan. Odottelen, josko saisin valaistumisen tässä naputtellessani.


Rakkaalla lapsella sanotaan olevan monta nimeä. Kyllä nämäkin leivät ansaitsevat useamman:

CHORIZO-RUUSUKAALI-UPPOMUNALEIVÄT (2 annosta)
tai MUNALEIVÄT
tai AAMIAISLEIVÄT

6 - 10 ruusukaalta (riippuu koosta, meillä oli 6 isoa)
n. 50 g chorizomakkaraa (meillä oli yksi tuoremakkara)
1 valkosipulinkynsi
1 salottisipuli (tai puolikas tavallisesta pienehköstä sipulista)
2 rkl ruokakermaa
ripaus mustapippuria
ripaus suolaa
oliiviöljyä

2 viipaletta vaaleaa leipää

2 kananmunaa

Huuhtaise ruusukaalit ja leikkaa niiden kannat pois. Uloimmat lehdet voi myös riipiä biojäteastiaan, jos ne näyttävät nuhjaantuneilta (yleensä teen niin). Riivi sitten ruusukaaleista muutamia lehtikerroksia irralleen. Kun lehdet alkavat muuttua pieniksi ja hankalasti nypittäviksi, niin leikkaa ydinosa ohuiksi viipaleiksi. Tee lehdistä ja ydinosista kaksi eri kasaa leikkuulaudalle.

Kuori valkosipulinkynsi ja sipuli. Silppua sipulit. Kuori chorizo ja leikkaa se kuutioiksi.

Kuumenna paistinpannulla tilkka öljyä ja paista makkarakuutioita, kunnes ne alkavat saada väriä. Lisää pannulle sipulit ja ruusukaaliviipaleet ja paista niitä vielä hetken ajan ennen kuin lisäät ruusukaalien lehdet pannulle. Paista taas välillä sekoitellen muutaman minuutin ajan ja lisää sitten pannulle tilkkanen ruokakermaa. Ripsauta sekaan myös mustapippuria ja hippunen suolaa. Sekoita, kuumenna ja nosta pannu pois levyltä.

Tässä vaiheessa voit valmistaa uppomunat, jos sellaisista pidät. Minä teen ne kelmussa kypsentäen (Arzakin tapaan). Jos et pidä uppomunista tai et halua alkaa niitä värkkäämään, voit paistaa häränsilmämunat esim. lättypannun koloissa. Tai jos et kertakaikkiaan pidä vetelästä tai vetelähköstä keltuaisesta, niin paista munasi kuten haluat. Mutta älä jätä munia tästä pois, ne sopivat hyvin yhteen ruusukaalin ja chorizon kanssa. Minä keitin nyt uppomunia hiukan pidempään kuin tuon kelmu-uppomunien suositellun 4 minuuttia 20 sekuntia, ja annoin niiden vielä olla kelmuissa leipien paistamisen ajan. Keltuaiset ehtivät tiivistyä tässä siis ehkä hiukan liikaa.

Paista leipäviipaleet pannulla oliiviöljytilkassa tai paahda ne leivänpaahtimessa. Kokoa annokset: Nosta lautaselle leipä ja laita sen päälle ruusukaali-chorizoseosta. Asettele päällimmäiseksi uppomuna ja pyöräytä pinnalle hiukan mustapippuria.

sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Kääk - ostereita!

Jos joskus et ensimaistamalta pidä jostain ruuasta tai ruoka-aineesta, älä luovuta. Testaa uudelleen, tunnustele ja maistele eli anna itsellesi mahdollisuus ihastua. Tai vihastua.


Minä olen maistanut osteria ensi kertaa joitakin vuosia sitten, Armastuksen lautaselta, enkä varsinaisesti muista kokemuksesta paljoakaan. Arvelen, että olin hitusen järkyttynyt osterin liukkaudesta ja koostumuksesta, ja luulen sen livahtaneen kurkusta alas vähän hallitsemattomasti. "Ei kai se niin paha...", olen kommentoinut kokemustani jälkeenpäin.

Liukkaat lautasella, slurpsis...

Uusintaottelu ostereiden kanssa otettiin viikonloppuna. Päätimme maistella niitä sekä raakana että gratinoituna. Yritin tykätä ensiksi mainitusta, mutta en kyennyt. Maku oli hyvä - suolainen ja merellinen - mutta koostumus ei sopinut kitakaarilleni. En saanut nielaistua kaikkea. Gratinoidut osterit (osterit Rockefellerin tapaan) sen sijaan maistuivat oikein hyvin, ja niitä voisi tehdä joskus uudelleenkin. Siksi kirjaan tähän ohjeen, miten niitä voisi tehdä. Meidän versiomme on kooste erilaisista ohjeista ja se oli makuumme sopiva.

Ostereiden avaamisen jätin Armastuksen käsiin. Olen niin onnettomuusaltis tunari, että olisin luultavasti tuikannut sekä itseäni että Armastusta ostereiden lisäksi. Ensimmäinen yksilö oli harjoituskappale, mutta kuulemma kun tekniikkaa harjoitteli, niin muut jo avautuivat näppärästi. Siltä se näyttikin. Netissä on paljon hyviä kuvallisia ohjeita avaamiseen (esimerkiksi täällä tai täällä). Sieltä vaan vinkkiä katsomaan, jos on ensi kertaa ostereiden kanssa tekemisissä.
Nyt ei ole hanskat tiskissä vaan kädessä!

Osteria pitävän käden suojana kannattaa pitää hanskaa tai paksua pyyhettä sen varalta, että puukko lipsahtaa. Nyt selvittiin naarmuitta.


GRATINOIDUT OSTERIT (6 kpl)

n. 1/2 dl leivänmuruja (meillä oli 1 soikea kauraleipäpala)
3-4 rkl oliiviöljyä
1 rkl kapriksia hienonnettuna
1 kevätsipuli varsineen hienonnettuna
2 sellerinlehteä silputtuna
1 rkl kuivattua persiljaa (koska meillä ei ollut tuoretta)
1 rkl sitruunamehua
ripaus mustapippuria

merisuolaa

Sekoita ainekset kulhossa. Jätä hetkeksi maustumaan ja imeytymään. Laita uuni kuumenemaan 250 asteeseen. Huuhtele ja avaa osterit ja irrota ostereiden liha kuoresta, mutta jätä lihat kuoriinsa. Päällykuoret saat heittää pois. Laita uunivuoan pohjalle 6 pientä kasaa merisuolaa ja aseta osterinpuolikkaat niiden päälle. Jaa gratiiniseos ostereiden päälle ja nosta vuoka uuniin. Kypsennä / gratinoi ostereita noin 7 minuuttia eli kunnes kuorrutus on saanut hiukan väriä. Osterit kypsyvät nopeasti. Seitsemän minuutin jälkeen ne olivat meidän makuumme sopivia eli juuri ja juuri kypsiä eli meheviä, eivätkä kuivuneita.


keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Arjen resepti

Arki-iltaa töiden jälkeen (ja miksei ihan viikonloppupäivääkin) voi viettää esimerkiksi seuraavalla tavalla:

- pese kädet (työpölyt, -kuolat, -liimat ja -basillit huispois)
- laita uuni lämpiämään 225 asteeseen
- pese muutama peruna (ja kuori pari porkkanaa ja pala palsternakkaa, jos haluat) ja lohko juurekset reiluiksi suupaloiksi
- laita juureskuutiot uunivuokaan ja lorottele vähän öljyä päälle (fiilispohjalta, esimerkiksi avokado- ja oliiviöljy toimivat hyvin), mausta suolalla ja mustapippurilla (rosmariinikin on mainio lisä) ja sekoita
- lykkää vuoka uuniin
- ota jääkaapista tuoretta kalaa (jotain vaaleaa, mutta hätätapauksessa lohikin käy,  nahkan ja ruodot saa heittää pois), paloittele se suupalan kokoisiksi palasiksi ja laita palat kulhoon
- avaa pestopurkki ja lusikoi lusikallinen tai pari kalapalojen joukkoon, lisää suolaa, sekoita ja nosta kulho jääkaappiin odottamaan
- laita pyykkikone laulamaan ja viikaa kuivat pyykit kaappiin (ei pakollista, vaihtoehtoisesti voit heittäytyä sohvalle lukemaan jotain kevyttä)
- tyhjennä ja täytä tiskikone (jälleen vaihtoehtoisesti voit löysäillä ja esimerkiksi heittäytyä viltin alle vahtaamaan telkkaria)
- kata pöytä (pakollinen)
- käy tiirailemassa pottuja ja kokeile, ovatko jo kypsiä (puolen tunnin tai vähän reilun jälkeen alkaa olla tähän hyvä hetki, riippuen siitä, miten rouheasti olet juurekset paloitellut)
- pussaa puolisoa (pakollinen toimenpide, jos puoliso on saatavilla)
- ota kalakulho pöydälle
- kun potut ovat kypsät, tee vuokaan keskelle tilaa kalapaloille ja kippaa ne vuokaan
- jos jääkaapissasi on kermaa tai jotain vastaavaa tuotetta, voit lorauttaa sitä himpun verran kalojen päälle (älä lotraa)
- työnnä vuoka takaisin uuniin ja odota - kalat kypsyvät nopeasti, noin 10 - 15 minuutissa palojen koosta riippuen
- nosta vuoka uunista ja kutsu väki syömään; istahda myös itse pöydän ääreen, rauhoitu ja syö

Tästä eteenpäin en ohjeista. Siivoa pöytä, jos huvittaa ja jos ei huvita niin jätä siivoamatta. Mikäpä minä olen ketään määräilemään :)

Uunikalaa ja pestoa sekä perunaa ja palsternakkaa

Olen kokeillut tätä ruokaa pari kertaa ja hyväksi sen todennut. Vaalealla kalalla se on ollut meidän mielestämme parempaa, mutta huonoa ei ollut kuvassa olevalla lohikalallakaan. Halutessaan voi laittaa vaaleaa ja punaista kalaa sekaisin. Viitseliäs kokki surauttaa nopeasti itse peston - eikä siinä oikeastaan suurempaa viitseliäisyyttäkään tarvita, koska peston tekeminen on lähes yhtä nopeaa kuin purkin avaaminen. En laittanut tähän mitään määriä, vaan arvioin summittaisesti, montako perunaa meillä menisi ja paljonko kalaa tarvittaisiin. Ruokaa on helppo tehdä näin myös suurempi satsi, josta riittää lämmitettävää myös seuraavan päivän lounaalle tai illalliselle.

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Nyhtöleipä

Sattuipa kampaamokäynnillä silmiini naistenlehdessä maitofirman mainos, jossa oli mitä herkullisimman näköinen pull apart -leipä. Nyhtöleipä siis, tai revittävä ja riivittävä leipä. Ensin ajattelin tehdä siitä suorastaan nyhtöreseptin itselleni eli repiä ja riipiä sivun irti. Sitten käytin nokkeluuttani ja ajattelin ohjeen löytyvän myös netistä. Löytyi!

Tässä on minun versioni nyhtöleivästä. Siitä tuli mehevää ja maukasta. Me söimme leipää jonkun tavallisen ruuan ohessa, en muista minkä, mutta parhaiten se ehkä pääsisi oikeuksiinsa jonkin yksinkertaisen keiton kaverina. Hyvin leipä sopisi myös pienen porukan illanistujaisiin tai iltateen kumppaniksi. Aamulla se oli verraton pika-aamupala teekupin kera. Ei voitelua ja päällystämistä, vaan repäisy ja haukkaus!


NYHTÖLEIPÄ


2,5 dl kädenlämpöistä vettä
1 rkl hunajaa
2 tl suolaa
5 - 7 dl jauhoja (minä käytin 1,5 dl spelttijauhoja ja loput vehnäjauhoja)
25 g hiivaa
1 rkl öljyä (laitoin tavallista rypsiöljyä)

Täyte:
1 prk maustettua ranskankermaa (laitoin jotain sipulihommelia; ohjeessa oli käytetty kermaviiliä)
2 keltuaista
100 g mozzarellajuustoraastetta

Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää joukkoon suola ja hunaja. Lisää jauhoja vähitellen ja koko ajan sekoittaen. Lisää loppuvaiheessa öljy ja vaivaa taikinaa vielä hetken aikaa käsin. Minulla jauhoja meni kaikkiaan noin kuutisen desiä, ja sitten taikina oli sopivaa - pehmeää, mutta käsiteltävää. Kohota taikinaa liinan alla vähintään puoli tuntia kunnes se on kohonnut kaksinkertaiseksi.

Sekoita täytteen ainekset kulhossa. Voitele leipävuoka. Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen.

Jauhota leivontataso ja kumoa taikina siihen. Vaivaa ilmakuplat pois taikinasta. Kauli taikina noin uunipellin kokoiseksi levyksi. Levitä täyte päälle ja leikkaa levy neliöksi, kooltaan noin 10 x 10 cm. Kasaa aina muutama neliö päällekkäin ja nosta pinot leipävuokaan pystyssä niin, että niistä muodostuu ikään kuin jono.

Paista leipää 200 asteessa noin 30 minuuttia, kunnes se on kypsää ja on saanut kauniin värin.

lauantai 4. lokakuuta 2014

Melekein äitin silakkapihivit

Äitini teki maailman parhaat silakkapihvit. En ole muualla niin makoisia syönyt, mutta tänään päästiin jo lähelle. Äiti ruukasi laittaa silakkafileiden väliin sipulisilppua ja juustoa (tavallista edamia), ja aina tuli hyvää. Minä tein nyt melkein äidin silakkapihvejä, mutta raikastin niitä vielä sitruunamehulla ja sitruunankuoriraasteella ja juustona käytin parmesaania. Ah, että tuli hyviä!

Tuore silakka on mahtavaa. Valitettavasti tavallisesta kaupasta ei meinaa saada tuoreita silakkafileitä. Valmiiksi pakattuja silakkafileitä olen ostanut muutaman kerran, mutta en enää pitkään aikaan, koska niiden kala on yleensä ollut vanhan tuntuista, vaikka kuinka on tuoreena mainostettu. Nyt onnisti ja saimme tuoreet ja hyvät fileet oman lähikauppamme kalatiskistä.


SITRUUNAISET SILAKKAFILEET

n. 500 g silakkafileitä
merisuolaa
tilliä (kuivattuna tai tuoreena)
sitruunamehua
hiukan sitruunankuoriraastetta (vajaa puolikas sitruuna)
puolikas sipuli
vähän parmesaaniraastetta

Asettele puolet silakkafileistä yhdelle leikkuulaudalle nahkapuoli alaspäin ja toinen puolikas toiselle leikkuulaudalle. Ripottele fileille suolaa ja tilliä. Purista päälle hiukan sitruunamehua, mutta älä lotraa. Raasta vajaan puolikkaan (huolellisesti pestyn) sitruunan kuori kevyesti ja hienolla terällä ja ripottele raastetta yhdellä leikkuulaudalla olevien fileiden päälle. Raasta pari-kolme ruokalusikallista parmesaania ja ripottele noin puolet raasteesta samoille fileille. Hienonna puolikas sipuli hienoksi silpuksi ja jaa samojen fileiden päälle. Jaa vielä loppu juustoraaste sipulisilpun päälle ja nosta toiselta leikkuulaudalta fileiden puolikkaat näiden päälle.

Kuumenna paistinpannussa voita tai nestemäistä margariinia ja paista silakkapihvejä muutaman minuutin ajan molemmin puolin. Pannu saa olla kuuma, fileet kypsyvät nopeasti. Käännä fileet varovasti esim. paistolastalla ja lusikalla tukien, jotta ne eivät leviä kääntövaiheessa.

* * *

Muistithan, että tänään on kansallinen korvapuustipäivä? Vielä ehdit leipomaan pienen satsin, jos unohdit!