keskiviikko 30. huhtikuuta 2014

Sitruunainen peruna-parsasalaatti

Perusperunasalaattiin saa vaihtelua lisäämällä siihen milloin mitäkin sesonkiin kuuluvaa, kuten nyt hyvin tarjolla olevaa parsaa. Tässä salaatissa on kevään makua! Kesän maun salaattiin taitavat tuoda uudet perunat. Niitä odotellessa nautitaan keväästä. Hyvää vappua!


SITRUUNAINEN PERUNA-PARSASALAATTI

Kastikeainekset:
n. 4 rkl turkkilaista jugurttia
n. 2 rkl sitruunamehua
1/2 tl hunajaa
sitruunankuoriraastetta (laita ensin vähän ja lisää, jos maku sitä vaatii)
2 rkl oliiviöljyä
3 rkl yrttisilppua (esim. tuoretta lehtipersiljaa, ruohosipulia ja basilikaa; tillikin sopii, erityisesti, jos tarjoat salaatin kalan kanssa)
1 pieni valkosipulinkynsi raastettuna
suolaa, mustapippuria

6 keitettyä kylmää perunaa (kiinteä lajike)
1 omena
1 pieni punasipuli
10 parsaa

Napsauta parsoista puumaisin pätkä pois ja keitä parsoja miedosti suolatussa vedessä noin 3-4 minuuttia. Varo ettei niistä tule lötköjä; napakka on parempaa.

Laita kastikeainekset kulhoon ja sekoita ne. Maistele ja säädä maku mieleiseksesi. Minä laitoin hiukan liikaa sitruunankuorta, joka toi makuun vähän kitkeryyttä. Sitruunat ovat erilaisia, joten aloita pienellä määrällä.

Kuori ja pilko perunat ja omena. Silppua sipuli ja raasta valkosipulinkynsi. Pilko parsat. Lisää ainekset kulhoon kastikkeen joukkoon ja sekoita varovasti. Nosta kulho jääkaappiin maustumaan pariksi tunniksi ennen tarjoilua.

- - -

Sitruunaa, parsaa ja perunaa on yhdistänyt myös blogaanikollega Marja. Salaatti näyttää siltä, että se joutuu meillä kokkeiltavien listalle :)

tiistai 22. huhtikuuta 2014

Haggiksesta kasvispastaan

Vietimme pääsiäistä ystävien kera Skotlannissa, ihastuttavassa Edinburghissa. Lammas jäi tänä pääsiäisenä syömättä, sillä juuri sinä iltana, kun mieleni halaji lammasta taikinakuoren alla, oli se pubin ruokatarjonnasta loppunut. Kaupungissa oli valtava määrä ravintoloita, niin perinteisempiä kuin etnisiäkin, joten nälkään ei matkailija siellä kuole. Jokaiselle löytyy jotakin. Me pitäydyimme pitkälti paikallisessa ruokamaailmassa, ja kävimme usein syömässä kelpoa pubiruokaa. Haggista, skottien perinneruokaa, tilasivat rohkeasti seurueen miehet, ja ihan hyväähän se oli (vaikka ennakkoluuloisena asiaa rohkenin epäillä). Edinburgh on rannikkokaupunki, joten siellä on tarjolla myös monenlaisia mereneläviä, joita kannattaa kokeilla.

Tuhdin reissuruuan (ja aamupalojen) jälkeen kotona teki jo mieli jotain erilaista. Tuoreesta pinaatista ja tomaateista syntyi mainio lisä spagetille ja illallinen valmistui nopeasti.



PINAATTI-TOMAATTI-VUOHENJUUSTOPASTA

öljyä paistamiseen
sipuli
pari-kolme valkosipulinkynttä
rasiallinen kirsikkatomaattia
100 g pinaatinlehtiä
2 rkl vuohenjuustoa
2 tl sitruunankuoriraastetta
suolaa, mustapippuria, tuoretta basilikaa
pastan keitinvettä

Laita spagetti (tai joku muu pasta) kiehumaan. Silppua sipuli ja laita silppu pannulle hiljalleen öljyyn paistumaan. Hienonna sillä välin valkosipulinkynnet ja pilko tomaatit neljään osaan. Sekoita sipuleita. Älä anna niiden ruskistua. Lisää valkosipuli ja tomaatit ja anna hautua miedolla lämmöllä hetken. Valkosipuli palaa herkästi. Huuhtaise pinaatti ja hienonna sitä vähän veitsellä. Ei tarvitse tulla pientä silppua. Lisää pannulle pinaatti ja hauduta sekoitellen hetki. Kun pinaatti on painunut kasaan, lisää vuohenjuusto ja sitruunankuoriraaste. Lisää sekaan hiukan pastan keitinvettä (jokunen ruokalusikallinen) ja mausta suolalla, pippurilla ja tuoreella basilikalla. Siivilöi kypsä pasta ja kaada pannulle. Sekoita ja nauti.

* * *

Lopuksi vielä tuokiokuvia Edinburghista:

Edinburghin linna on keskellä kaupunkia korkealla kukkulalla.

 Kävelymatkan päässä keskustasta on upea ulkoilualue ja sen kruununa Arthur's Seat - ikiaikainen sammunut tulivuori. Reittejä huipulle on useita, joten kaikenkuntoisille löytyy varmasti sopiva. Suosittelemme hyviä kenkiä ja juotavaa reissuvarusteiksi. Me kiipesimme muistaakseni "volunteers walk" -reittiä ja keikuimme alas toista reittiä (jossa oli himppusen haastetta...).
Näkymät Athurs Seatilta alas kaupunkiin ja kohti merta ovat todella hienot!

 Haggis ja muusi.

Iltapäiväteellä kuningatar Elisabethin Britannia-laivalla.

perjantai 11. huhtikuuta 2014

Kahden kupin banoffee - kevytversio

En ole koskaan tehnyt oikeaa banoffeeta, johon tulee keksipohjan päälle banaanisiivuja, toffeeta ja kermavaahtoa. Olen kyllä syönyt sitä jossain, joten olen jotenkin hajulla (ja maulla) siitä, miltä se voisi maistua. Mielikuvani banoffeesta on melko tuhti ja makea, mutta nyt meillä jälkiruuaksi valmistettu versio tehtiin kevyenä. Keksimuruihin ei sekoitettu voita ja kerma korvattiin turkkilaisella jugurtilla. Toffeeta, tai oikeastaan kondensoidusta maidosta valmistettua kinuskia, sentään käytettiin. Ei tullut hassumpaa. Ja oli varsinainen pikabanoffee :)


KEVYT BANOFFEE (kahdelle)

6-8 kaurakeksiä
1 banaani
5-6 reilua teelusikallista kinuskia (kinuskikastiketta)
6 rkl turkkilaista jugurttia + 1 tl juoksevaa hunajaa
ripaus vaniljasokeria

Murskaa kaurakeksit kahden lasin pohjalle (saavat olla hyvinkin rouheina paloina, joten käsissä murskaaminen riittää). Viipaloi  banaani ja jaa se laseihin. Lusikoi päälle kinuskia. Sekoita hunaja jugurttiin ja lusikoi se laseihin päällimmäiseksi. Ripottele pinnalle hiukan vaniljasokeria.


torstai 10. huhtikuuta 2014

Lihapullia aasialaisittain

Eräänä päivänä valmistin lihapullia ruskealla kastikkeella. Tämä oli kuitenkin ihan eri toista kuin ne lihapullat ja ruskea kastike, jollaista minun lapsuudessani syötiin. Nyt lihapullien maussa oli vivahde Aasiaa, ja ruskea kastike - se oli ihan silkkaa Aasiaa: hoisin-kastiketta sopivasti höystettynä. Maut olivat mietoja, mutta mikäpä estää lisäämästä joukkoon (molempiin) hiukan (tai enenmmän) chiliä antamaan potkua.

Tämä(kin) ohje on Jenni Häyrysen "Katukeittiö - Parempaa roskaruokaa" -kirjasta. Hyvä ohje, hyvä kirja :)


AASIALAISET LIHAPULLAT JA TAHMAKASTIKE

500 g jauhelihaa
1 dl leivänmuruja (tai 2 rkl korppujauhoja)
1 kananmuna
1 sipuli hienonnettuna
1 valkosipulinkynsi hienonnettuna tai raastettuna
ripaus jauhettua inkivääriä (minä raastoin teelusikallisen tuoretta, kun sitä sattui olemaan)
1 tl seesamiöljyä
1 tl suolaa
mustapippuria
tuoretta korianteria (ilmankin pärjää, jos siitä ei pidä)

Sekoita aineksista taikina ja pyörittele pieniksi lihapulliksi. Paista ne uunipellillä leivinpaperin päällä 180 asteessa noin 10 - 15 minuutin ajan.


Tahmakastike:

1 dl hoisin-kastiketta (kiinalainen grillauskastikkeen tyyppinen soosi)
0,4 dl riisiviinietikkaa
2 valkosipulinkynttä (silputtuna tai raastettuna)
1 tl jauhettua inkivääriä (tai tuoretta inkivääriä raastettuna)
2 rkl soijakastiketta
1 tl seesamiöljyä

Sekoita kaikki kastikkeen ainekset ja pyörittele lihapullat siinä. Minä toimitin homman niin, että laitoin lihapullat kulhoon ja kaadoin tahmakastikkeen päälle, sitten sekoitin varovasti.

Jos haluat, voit koristella lihapullat nopeasti pannulla paahdetuilla seesaminsiemenillä ja silputulla kevätsipulilla.

Meillä lihapullat syötiin riisin kera.

maanantai 7. huhtikuuta 2014

Pannupizzaa (koti-)Katukeittiöstä

Koska olen mainostajien lempilapsi eli hyvin altis vaikutteille, riensin minäkin viimein ostamaan oman kappaleeni paljon puhutusta Jenni Häyrisen Katukeittiö-kirjasta. Tein mielestäni hyvän ostoksen, sillä kirja on pullollaan mukavia "parempaa roskaruokaa" -ohjeita. Meillä on testattu jo lihapullia tahmakastikkeella sekä pannupizzaa, molemmat jäävät varmasti ruokalistalle.

Kirjan pannupizzaohjeessa on pari hyvää rapsakkuus- ja mehevyysvinkkiä: pohjan kypsyminen saatetaan alkuun liedellä, ja pohjan päälle voi laittaa smetanaa tuomaan pannupizzalle ominaista mehevyyttä. Tykkäsin! Ja olihan vielä yksi: Jos käytät pizzassa salamia, vältät pinnalle kertyvät rasvat yksinkertaisella kikalla. Lado salamiviipaleet talouspaperin päälle lautaselle. Käytä niitä hetken ajan mikrossa ja painele sitten toisella talouspaperilla, jotta rasva imeytyy pois. Me emme löytäneet pikkukaupasta salamia, joten ostimme metvurstia ja teimme sille tämän tempun. Toimi!


PANNUPIZZA (x 2)

Pohja:

2 dl + 2 rkl kädenlämpöistä maitoa
20 g tuorehiivaa
2 tl sokeria
0,5 dl oliiviöljyä
0,5 tl suolaa
2 tl sokeria
5,5 dl vehnäjauhoja

lisäksi uuninkestävä paistinpannu ja oliiviöljyä pannua varten

Sekoita murennettu hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Lisää sekaan suola, sokeri ja öljy. Sekoita joukkoon jauhot ja vaivaa taikinaa 10 minuuttia (oikeasti, vaivaa, niin saat hyvän koostumuksen). Jätä taikina nousemaan liinan alle puoleksi tunniksi.

Jaa kohonnut taikina kahteen osaan ja kauli ne pyöreiksi, hieman pannua suuremmiksi levyiksi. Öljyä uuninkestävä pannu reilulla kädellä ja esilämmitä sitä 220-asteisessa uunissa hetken ajan. Laita sitten taikinalevy pannulle ja jätä liinan alle nousemaan 15 minuutiksi. Nosta pannu liedelle ja paista pohjaa keskilämmöllä pari minuuttia. Lado vasta tämän jälkeen täytteet pizzan päälle ja paista pizza 220-asteisessa uunissa 15-20 minuuttia tai kunnes reunat saavat nätisti väriä.

Täyte-esimerkki 1:

3 rkl smetanaa
3 rkl tomaattimurskaa (jota voi maustaa ripauksella suolaa, oreganoa ja cayennepippuria)
kinkkua
sipulia
paprikaa
salamia / metvurstia
mozzarellaraastetta (puoli pussia)
parmesaaniraastetta (muutama ruokalusikallinen)

Levitä ensin pohjalle kerros smetanaa ja lätki päälle huolettomasti tomaattimurskaa. Ripottele seuraavaksi mozzarellaraaste ja muut täytteet.

Täyte-esimerkki 2:

tomaattimurskaa tai -salsaa (purkista)
valkoisia papuja tomaattiliemessä
tuoretta tai purkitettua chiliä
kinkkua
salamia
mozzarellaraastetta (puoli pussia)
parmesaaniraastetta


sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Raparperia pannukakussa

Peruspannukakku on hyvää, mutta sitä voi myös viritellä uusiin sfääreihin erilaisin lisukkein. Monesti olen käyttänyt raastettua omenaa tai ananasmurskaa, jota olen ripotellut pannukakkutaikinan päälle, mutta myös tuoreet kirsikat antavat mainion maun pannarille. Kotimaisen raparperin kulta-aikaa odotellessa ostin kaupasta ulkomaista kauniin punaista raparperia, jota tällä kertaa laitoin pannarin päälle. Pehmensin raparperia hetkisen kattilassa sokerin kera, ja lusikoin sitä sitten taikinan päälle ennen paistamista. Raparpereista irtosi mehua, jota käytin osana taikinanestettä. Oikein hyvää!


RAPARPERIPANNUKAKKU

n. 0,5 kg raparperia + 3/4 dl (ruoko)sokeria + 1 tl vaniljasokeria

n. 7 dl nestettä (maitoa+raparperimehua)
4 munaa
n. 3,5 dl vehnäjauhoja
3 rkl pullomargariinia
ripaus suolaa

Aloita raparpereista. Huuhtele raparperit ja pilko ne reilun sormenpään kokoisiksi paloiksi. Laita raparperipalat kattilaan (ruoko)sokerin kanssa ja kuumenna kiehuvaksi sekoitellen. Nestettä et tarvitse, sillä sitä muodostuu nopeasti itsekseen. Keitä viisi minuuttia ja nosta jäähtymään. Kun seos on sopivasti jäähtynyt, siivilöi mehu talteen. Minulla mehua tuli noin 1,5 dl. Lisää raparperien joukkoon vaniljasokeri ja sekoita varovasti.

Mittaa kulhoon raparperimehu ja maitoa niin, että nestettä tulee yhteensä 7 dl. Sekoita joukkoon kananmunat, suola, margariini ja vehnäjauhot ja vispaa tasaiseksi taikinaksi.  Kaada taikina leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Nostele päälle sinne tänne lusikalla raparperia. Paista pannukakkua 225-asteisessa uunissa 20-30 minuuttia, kunnes se on kypsä ja siinä alkaa olla hiukan väriäkin. Ripottele päälle kanelisokeriseosta.