sunnuntai 30. joulukuuta 2012

Tuoreehko tomaattikastike pizzan päälle

Pizzaa tehdessäni olen keitellyt tai sekoitellut erilaisia tomaattikastikeversioita pohjan päälle levitettäväksi. Tällä kertaa valmistui nopea, helppo ja maukas kastike, jota kutsun tuoreehkoksi. Tuoreehkon tästä teki yhdistelmä paseerattu tomaatti + tuoreet miniluumutomaatit.


Erään hyvännäköisen tuoretomaattikastikeversion voit katsoa esim. Makuja kotoa -blogista, jossa oli tehty Sikke Sumarin idean pohjalta soosia. Minulla oli ensin ajatus lähteä tuolle linjalle, mutta meillä ei sitten ollutkaan säilyketomaatteja. Erittäin hyvää tuli näinkin:


TUORETOMAATTIKASTIKE PIZZALLE

2 dl paseerattua tomaattia
1 rasia miniluumutomaatteja tai kirsikkatomaatteja ihan pieniksi silputtuna
ripaus suolaa
1/2 tl sokeria
oreganoa, basilikaa, timjamia (tuoreena tai kuivattuna; minulla oregano oli tuoretta, kuivattua basilikaa laitoin noin 1 tl ja timjamia noin 1/2 tl)
mustapippuria myllystä

Ainekset sekoitetaan ja annetaan maustua sen aikaa kun pizzataikina kohoaa.

Tämä määrä kastiketta riitti kahden lähes pellin kokoisen pizzapohjan päälle.

perjantai 28. joulukuuta 2012

Appelsiini-suklaapavlovat

Suussa sulavat ja sydämessä palavat! Semmoisia tuli appelsiini-suklaapavlovaleivoksista, joita yhtenä päivänä värkkäsin. Appelsiininkuoriraaste toi mukavan maun (ja hennon kellertävän värin) makeanrapeisiin pavlovapohjiin. Aion maustaa marenkimassaa toistekin tällä tavalla. Aiemmin olen korkeintaan pähkinärouhetta ripotellut pinnalle. Täyte ei ollut yltiömakea, sillä se sisälsi kermavaahtoa, johon oli sekoitettu sulatettua tummaa suklaata. Päälle kun vielä sipaisi pari appelsiinisiivua, niin lopputulos oli raikkaan makea.

Marenkiohjetta tiirasin "Täydellinen ohje" -kirjasta, mutta puolitin ohjeen ja lisäsin joukkoon appelsiininkuoriraastetta.


APPELSIINI-SUKLAAPAVLOVAT (noin 8 kpl)

2 kananmunanvalkuaista
1,25 dl sokeria
1 tl Maizenaa
muutama tippa sitruunamehua
1 appelsiinin kuori raastettuna

Sekoita noin puoleen sokerimäärästä Maizena. Vaahdota valkuaiset kevyeksi vaahdoksi ja lisää sitten puolet sokerista hitaasti valutellen ja koko ajan vaahdottaen. Lisää sen jälkeen maizenasokeri varovasti, ja vaahdota. Lisää lopuksi sitruunamehu ja appelsiininkuoriraaste kevyesti sekoitellen.

Nosta vaahtoa pellille leivinpaperin päälle haluamasi kokoisiksi kasoiksi. Paista 125 asteessa reilu puoli tuntia, riippuen leivosten koosta. Nosta jäähtymään.

Juuri ennen tarjoilua tee täyte:

10 palaa tummaa suklaata
2 dl kuohukermaa
ripaus vaniljasokeria

Sulata suklaapalat vesihauteessa ja anna suklaan jäähtyä vähän (varo ettei jankkiinnu, kuten minun suklaalleni meinasi...siis kävi). Vatkaa kerma. Sekoita pari ruokalusikallista kermavaahtoa suklaaseen ja sitten se massa loppukermavaahtoon. Kuori appelsiinista veitsellä leikaten kuori pois ja leikkaa appelsiinista lohkot veitsellä niin, että kalvoja ei tule mukaan. Nosta suklaavaahtoa marenkipohjien päälle ja koristele appelsiinisiivuilla.

lauantai 22. joulukuuta 2012

Porkkanaloota

Kaikilla meillä on omat joulureseptimme - ihanat, parhaat ja perinteiset, miksei uudemmatkin. Minä olen löytänyt jo lanttulaatikkosuosikkini (johon lisäsin tänä vuonna 1/2 tl tuoretta, raastettua inkivääriä), mutta porkkanalaatikko-ohje on ollut hakusalla. Minun vanhempani ovat olleet aivan mestareita näissä laatikkoasioissa, mutta muutama vuosi on nyt pitänyt olla ilman niitä herkkuja, ja värkätä itse. Hankalaa on ollut... Nyt kuitenkin syntyi oikein maukas porkkanalaatikko, joten resepti pääsee esiin. Virittelemäni perusohje löytyi jostain kauhian vanahasta (80-luvulta!) Valion joulureseptilipareesta.


PORKKANALAATIKKO

2 kg porkkanoita
vettä
2,5 dl puuroriisiä
2 dl kuohukermaa
3 dl kulutusmaitoa
2 munaa
n. 3 rkl siirappia
suolaa
muskottipähkinää
valkopippuria

Keitä kuoritut ja paloitellut porkkanat kypsiksi suolalla maustetussa vedessä. Vettä saa olla kattilassa niin, että porkkanat juuri ja juuri peittyvät. Ota keitinvesi talteen ja keitä siinä riisi (minä käytin vedestä ehkä 2/3). Soseuta sillä välin porkkanat, ja lisää soseeseen kerma, maito ja munat. Lisää joukkoon myös kypsä riisi, suolaa, siirappi, ripaus muskottipähkinää (parasta raastettuna pähkinästä) sekä ripaus valkopippuria (myllystä). Sekoita hyvin ja maista, pitääkö suolaa lisätä. Kaada seos vuokiin (seosta on noin 3 litraa) ja ripottele pinnalle korppujauhoja. Paista 200 asteessa vähintään 45 minuuttia tai hauduttele uunissa jopa puolitoista tuntia.


Ou jee, mitkä tuoksut täällä on!!!!

Taatelikakku

Minä olen pitänyt itseäni taatelikakun epäystävänä, ja siksipä sitä ei ole meillä koskaan leivottu. Ei vaikka Armastukselle se maistuisikin. Hyi, miten itsekäs olen ollutkaan! Nyt tuli muutos tähän: karistelin taatelikammon harteiltani (suustani) ja leivoin kakkua kovasti kehutulla työkaverini ohjeella. Kakkua maisteltuani jouduin toteamaan, että pidän taatelikakusta. Ainakin tästä versiosta :)


TOSI HYVÄ TAATELIKAKKU

100 g voita tai margariinia
1,5 dl sokeria
3 munaa
3,5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl soodaa
2 tl vanilliinisokeria
0,5 tl suolaa
1 tl kanelia
1 dl taateleita
1 tlk ananasmurskaa
1 dl kermaviiliä

Keitä taateleita noin desilitrassa vettä, kunnes ne pehmenevät. Minä käytin pehmeitä taateleita, mutta keitin niitä kuitenkin, ja soseutin ne sitten haarukalla. Voit myös pilkkoa taatelit keittämisen jälkeen.

Vatkaa rasva ja sokeri vaahdoksi ja lisää munat yksitellen vaahdottaen joukkoon. Jos olet soseuttanut taatelit, voit lisätä ne sekoittaen vaahtoon (minä tein näin). Sekoita vehnäjauhoihin leivinjauhe, sooda, suola, kaneli (ja pieniksi paloiksi leikatut taatelit, jos olet tehnyt niin). Lisää seos taikinaan yhdessä ananasmurskan ja kermaviilin kanssa. Sekoita taikina tasaiseksi.

Kaada taikina voideltuun ja jauhotettuun vuokaan (noin kahden litran vetoiseen) ja paista kakkua 175 asteessa tunnin verran tai kunnes kakku on kypsä eli kakkutikkuun ei jää taikinaa. Kumoa kakku hiukan jäähtyneenä.

perjantai 21. joulukuuta 2012

Vaniljainen riisilumi

Silloin ennen vanhaan, kun meillä kotona tuunattiin riisipuuronjämät kermavaahdolla jälkiruuaksi, ei lopputulemaa kutsuttu muistaakseni millään erikoisella nimellä. Lieneekö sillä ollut nimeä ollenkaan... Pomminvarmat-kirjasta (Mikko Takala) löytyy vaniljaisen riisilumen ohje, joka on hienostuneempi versio vanhasta tutusta riisipuuroviritelmästä. Ohjeessa on käytetty sitruunankuoriraastetta, jota ei lapsuuden herkussa ollut. Ei tainnut olla kaneliakaan, mutta vanilja löytyi sokerin muodossa hentona makuna.


Tämä ohje on kirjan mukaan itsensä Gordon Ramsayn peruja. Oikein hyvää, ihan sellaisenaankin. Luumusoppa sopisi kaveriksi hyvin, samoin esimerkiksi inkiväärisiirappi.

VANILJAINEN RIISILUMI

2 dl puuroriisiä
2 dl vettä
1 kanelitanko
2 vaniljatankoa
2 rkl sokeria
8 dl maitoa
1 sitruunan kuori
1 tl suolaa
4 dl kuohukermaa

Huuhdo riisi kahteen kertaan. Laita riisi, vesi, kanelitanko ja halkaistut vanijatangot kattilaan. Keitä kunnes vesi on haihtunut.

Lisää sokeri ja maito. Keitä miedolla lämmöllä, kunnes riisi on kypsää ja puuromaista. Jäähdytä, ja lisää joukkoon raastettu sitruunankuori ja suola. Poista kaneli- ja vaniljatangot. Vaahdota kerma ja sekoita se lempein ottein riisipuuron joukkoon.

- - -

Voit tehdä saman myös eilispäivän riisipuuroon ja lisätä vaniljasokeria sekä ripauksen kanelia, ja lopuksi sitruunankuoriraastetta.

sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Rukiiset ahvenburgerit


Alkuviikon kalalupaus tuli vihdoin eräänä iltana täytettyä! Ruuanvalmistus siirtyi kylläkin niin myöhäiseen ajankohtaan, etten enää alkanut pottuja (taikka riisiä, vaikka sitruunarisotto paistettujen ahvenien kanssa hyvää olisikin) kalan kaveriksi keittämään. Niin syntyivät rukiiset ahvenburgerit tuoreesta ruisleivästä ja ahvenfileistä sekä helpoista lisukkeista:

ruisleipää
ahvenfileitä
vähän smetanaa + 1 salottisipuli + suolaa ja pippuria (tilliä)
purjosipulia ohuina renkaina
kurkkua
tomaattia

Hienonna salottisipuli ja sekoita se pariin reiluun ruokalusikalliseen smetanaa. Lisää ripsaus suolaa ja mustapippuria (ja tilliä, jos haluat). Ripottele ahvenfileille vähän suolaa ja paista ne nopeasti voissa kuumalla pannulla. Levitä ruisleivän päälle vähän smetanakastiketta ja muutama kurkkuviipale. Nosta päälle ahvenfileitä ja laita päälle vielä smetanakastiketta. Lisää muutama tomaattisiivu sekä purjorenkaita ja nosta toinen puolikas ruisleipää päälle. Haukkaa ja nauti!

torstai 13. joulukuuta 2012

Creme brulee uusilla sävyillä

Uhkarohkeasti päätin ryhtyä virittelemään lempijälkiruokaani creme bruleeta. Minulla käytössä oleva ohje on niin hyvä, että harvoin edes ravintolassa saa niin hyvää bruleeta. Siksi olen ollut epäluuloinen kaikenlaisten sinänsä herkullisen kuuloisten makuviritelmien suhteen, ja pitäytynyt tutussa hyvässä ohjeessa. Nyt riehaannuin täysin, ja laiton kerman sekaan kanelia, appelsiininkuorta ja omenapaloja!

Tämä oli aika hyvä kokkeilu! Appelsiinin aromi tuntui selvästi (ja miellyttävänä), mutta omena ja kaneli eivät ehtineet kovin hyvin antaa makuansa kermaan. Ehkä joku etäinen häivähdys niistä tuntui. Vähän pidempi muhitteluaika olisi tuonut niidenkin makua varmasti vielä paremmin esille.

APPELSIININEN CREME BRULEE (2-4 annosta)

2 dl kuohukermaa
1/2 dl maitoa
1/2 dl sokeria
1/2 vaniljatankoa + sen siemenet
2 palaa appelsiininkuorta
1 kanelitanko
1/4 omenaa muutamaan palaan paloiteltuna
3 keltuaista

kuorruttamiseen n. 1 - 1,5 tl sokeria per vuoka

Pane uuni kuumenemaan 150 asteeseen. Mittaa kerma, maito ja sokeri kattilaan. Halkaise vaniljatangon puolikas pitkittäin ja raaputa siemenet kermamaitoon. Heitä tangonpuolikkaat sekaan. Pese appelsiini2 huolella ja viillä kuoresta perunankuorimaveitsellä kaksi suikaletta ja laita ne kattilaan. Laita kattilaan myös omenapalat ja kanelitanko. Kiehauta seosta hetken ajan ja nosta kattila liedeltä.

Vatkaa keltuaisten rakenne rikki. Poista kermamaidosta vaniljatanko,  appelsiininkuorisiivut, kanelitanko ja omenapalat. Kaada kuuma neste munien joukkoon koko ajan sekoittaen. Jaa seos uuninkestäviin vuokiin ja nosta vuoat uunipannuun, jossa on kuumaa vettä vuokien puoliväliin saakka. Kypsennä vanukkaita 150 asteessa uunin alatasolla noin 60 minuuttia (minulla pikkuannokset Nero-kupeissa ovat yleensä 45 - 50 minuuttia), kunnes vanukas on hyytynyt. Jäähdytä ja pidä jääkaapissa odottamassa tarjoilua.

Ennen tarjoilua ripottele vanukkaiden päälle hienoa sokeria ohuehko kerros. Sulata ja ruskista sokeri kaasutohottimella, tai käytä vuokia uunissa kuumien grillivastusten alla, kunnes sokeri on saanut väriä. Varo polttamasta.

keskiviikko 12. joulukuuta 2012

Enchiladat jauheliha-pinaattitäytteellä

Lupasin Armastukselle eräänä päivänä illalliseksi kalaa, mutta petin lupaukseni. Unohdin nimittäin ostaa sitä kaupasta, enkä jaksanut lähteä uudelle kauppareissulle. Tein sen sijaan kuorrutettuja tortillalättyjä, joita kaiketi enchilada-nimellä kutsutaan. Käytin kaupan valmiita tortillalättyjä ja keltaista cheddar-aromitettua kastiketta, mutta maustoin täytteen itse ja höystin sitä mm. pinaatilla ja smetanalla. Kelpo ateria!

Tupsauttelin jauhelihan joukkoon mausteita suoraan purkeista, joten määrät tässä ohjeessa ovat vähän summittaiset. Sävellä maut omien mieltymyksiesi mukaan.

KUORRUTETUT TORTILLARULLAT JAUHELIHA-PINAATTITÄYTTEELLÄ (8 kpl)

8 tortillalättyä

400 - 500 g jauhelihaa
1 pieni sipuli
reilu pätkä purjosipulia
3 valkosipulinkynttä
1 pieni paprika
1 iso tomaatti
1 rasia tuoretta pinaattia
2 rkl paprikajauhetta
2 rkl juustokuminaa
1-2 tl cayennepippuria
1 tl chilirouhetta
1 tl vastarouhittuja korianterinsiemeniä
2 tl oreganoa
1 tl hunajaa
2 rkl smetanaa
mustapippuria
suolaa maun mukaan
pari(kymmentä) tippaa chipotle-Tabascoa (maun mukaan siis)

Päälle: 1 prk keltaista juustokastiketta (mexico-osastolta kaupasta) + jotain juustoraastetta (minulla cheddaria)

Halkaise ja huuhdo purjonpätkä ja siivuta se. Silppua sipuli ja valkosipulinkynnet. Kuutioi paprika. Huuhtele pinaatinlehdet, poista paksuimmat lehtiruodit ja silppua lehtiä vähän vaikka saksilla. Kuutioi tomaatti.

Paista jauheliha pannulla ja lisää paistamisen puolivälissä sipulit sekä mausteet. Kun jauheliha alkaa olla ruskistunut ja sipulit pehmenneet, lisää paprika- ja tomaattikuutiot sekä pinaatinlehdet. Lisää myös hunaja ja smetana, sekoita ja anna hautua hetki. Tarkista maut, ja lisäile mausteita mielesi mukaan.

Nosta täytettä tortillalätyn päälle ja rullaa kiinni. Nosta rullat kevyesti öljyllä sipaistuun uunivuokaan. Levitä päälle purkillinen juustokastiketta ja juustoraastetta. Paista 225 asteessa, kunnes juusto alkaa saada vähän väriä.

tiistai 11. joulukuuta 2012

Kohti joulua

Mikäpä se on tonttutytöllä mielessä päiväkahviaikaan? No jouluruuat tietenkin!


Tiedän monen jo aloittaneen jouluvalmistelut ja esimerkiksi leiponeen kakkuja (muuan leipurihirmu tätini on tehnyt toistakymmentä!!!) ja pipareita ja tehneen laatikoita. Minä olen tässä asiassa aina hyvin  myöhäisherännäinen, ja ryhdyn luultavasti toimeen vasta viimeisenä viikonloppuna. Kinkunpuolikas sentään on tilattu, eli tunnen jo aloittaneeni jouluvalmistelut.  Sitten viime tingassa teen porkkana- ja lanttulaatikkoa, ja jos oikein riehaannun, leivon tähtipullia ja ruispipareita ja ehkä yhden kakun. Italiansalaatti valmistuu kädenkäänteessä vaikka aattoaamuna, ja on raikas lisä joulupöytään, mutta rosolli ei oikein meidän perheessämme uppoa. Taidan sen sijaan paahtaa punajuuria uunissa ja tarjoilla niitä vuohenjuuston kera rucolapedillä.

Jokin kiva, kevyt ja raikas jälkiruoka olisi vielä hakusalla. Mitä ehdottaisitte?

maanantai 10. joulukuuta 2012

Pizzahenkinen lohifocaccia


Tämä herkullinen lohifocaccia on ruokaisa herkku, jota voi tarjoilla niin kahvipöydän suolaisena palana kuin pikkuruokanakin salaatin kera. Joskus olen vaihtanut lohen parmankinkkuun, mikä sekin on erinomaista. Jos käytät parmankinkkua, asettele kinkkusiivut vähän ruttuun vasta juuston päälle. Kasvisversioon sopivat esimerkiksi sienet ja kesäkurpitsa. Nyt laitoin runsaasti (koko pussillisen) juustoa päälle, vähempikin olisi riittänyt. Nyt focacciasta tuli jopa vähän pizzahenkinen :)

Ohje on peräisin jostain vuosien takaisesta Valion lehdykäisestä.

LOHIFOCACCIA

2 dl kädenlämpöistä vettä
25 g hiivaa
100 g paprika-chilituorejuustoa
4 dl vehnäjauhoja
1/4 tl suolaa

Liota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää juusto, vehnäjauhot ja suola ja sekoita taikinaksi. Vaivaa taikinaa hetki, jotta saat siihen sitkoa. Taputtele taikina jauhojen avulla pellille leivinpaperin päälle n. 25 x 35 cm levyksi. Anna kohota liinan alla.

Valmista sillä välin täyte:

1 iso sipuli
1 rkl voita (tai oliiviöljyä)
100 g paprika-chilituorejuustoa
250 g tuoretta lohta
1/2 tl suolaa
1 tl sitruunapippuria (minä käytin ripauksen mustapippuria)
(anjovista)
1/2 - 1 pussia mozzarellajuustoraastetta

Silppua sipuli ja kuullota sitä voissa (öljyssä) pannulla hetken aikaa. Nosta pannu pois liedeltä ja lisää tuorejuusto joukkoon. Sekoita. Poista lohesta nahka ja ruodot ja leikkaa ohuiksi siivuiksi. Ripottele lohiviipaleille suolaa ja pippuria. Jos käytät anjoviksia, valuta niistä liemi ja leikkaa fileet pituussuunnassa kahtia.

Levitä kohonneen taikinapohjan päälle sipuli-juustoseosta ja lohiviipaleet (sekä anjovista, jos sitä käytät). Ropottele päälle juustoraaste. Paista 225 asteessa n. 20 minuuttia tai kunnes pinta on saanut kauniin värin.

lauantai 8. joulukuuta 2012

Hasselpähkinätorttu

Tuoreessa Me Naiset -lehdessä oli kivan näköinen hasselpähkinätortun ohje. Toteutin sen puolikkaana (mutta laitan tähän alkuperäiset määrät), korvasin maidon appelsiinimehulla (että sain maidottoman kaakun) ja paistoin huolimattomuuttani liian kovassa lämpötilassa. Kaikesta tästä huolimatta tortusta tuli oikein maukas. Kun kahvipöydässä on keliaakikkoja, tarjoan heille ehdottomasti tätä, mutta ihan yhtä hyvin tämä maistuu myös sille, joka voi syödä kaikkea. Ja hasselpähkinän ystävälle torttu on ehdoton herkku!

Lisukkeeksi lehden ohje ehdotti zabaglionekastiketta, mutta minä poikkesin ruodusta ja valmistin nopean ja helpon ranskankermakastikkeen. Se olikin mukavan raikas lisä tortulle. Pitää joskus, kun aikaa on enemmän, kokeilla myös zabaglionen kanssa.

Ohjeessa oli ohjattu käyttämään kevyesti paahdettuja, hienonnettuja hasselpähkinöitä tai valmista pähkinäjauhetta. Minä ostin hasselpähkinärouhetta ja surautin sen jauhoksi. Jäin miettimään, että olisiko jauhanta hyvä tehdä vaikka edellisenä päivänä ja jättää sitten jauhe kuivumaan ilmavasti. Nyt "jauhe" oli aika paakkuuntuvaa, eikä suostunut siivilöitymään. Kippasin siis vain pähkinäjauheen (johon sokerin sekoitin) vaahdotettujen munien joukkoon ja pörräsin hetken sähkövatkaimella, jotta seoksesta tuli tasaista.


HASSELPÄHKINÄTORTTU (8 annosta)

4 kananmunaa
200 g kevyesti paahdettuja, hienonnettuja hasselpähkinöitä tai valmista pähkinäjauhoa
1,75 dl sokeria
3-4 rkl maitoa (minä käytin appelsiinimehua)

voita ja korppujauhoja vuoan jauhottamiseen

Vatkaa munat ja noin desilitra sokeria vaahdoksi. Sekoita loput sokerista pähkinäjauheen joukkoon ja ripottele seos muna-sokerivaahtoon varovasti esimerkiksi siivilän läpi. Lisää taikinaan maitoa. Sekoita tasaiseksi ja kaada voideltuun, korppujauhotettuun vuokaan (halk. 22 cm). Paista uunin keskitasolla 180 asteessa noin 20 minuuttia. Nosta jäähtymään.


ZABAGLIONEKASTIKE (minä en tehnyt tätä)

4 keltuaista
2 dl rypälemehua
1/2 dl sokeria

Vatkaa keltuaisia, rypälemehua ja sokeria vaahdoksi pyöreäpohjaisessa metallikupissa vesihauteen päällä noin 12 minuuttia, kunnes keltuaiset kypsyvät. Siirrä sitten vaahto kylmään kulhoon ja jatka vatkaamista, kunnes seos on jäähtynyt.

RANSKANKERMAKASTIKE (Kotiharmin lisuke pähkinätortulle)

2-3 tl tomusokeria
1 dl laktoositonta creme fraichea (kevytversio)
1 tl sitruunamehua

Sekoita ainekset ja tarjoa pähkinätortun kera.

keskiviikko 5. joulukuuta 2012

Pipo päässä Lontoossa

Viileäksi veti Lontoon ilman viikonloppuna, jolloin seurueemme siellä visiteerasi. Pipo oli kaivettava laukusta päähän. Lämpimiksemme kävelimme ja katselimme nähtävyyksiä, söimme ja joimme hyvin, ja pikkuisen shoppailimmekin. Miten mukavaa meillä olikaan!!!

Tämä rouva... ("Episalet", kuten häntä sattumoisin kutsuimme)
...ei harmiksemme kutsunut meitä teelle olohuoneeseensa, vaikka yritimme hetken pyöriskellä hänen residenssinsä liepeillä. Kuvassa on silmälasikaupan näyteikkunassa ollut kättä heiluttava minikuningatar :) kun ei muuhun kuvaamiseen mahdollisuutta tullut.

Hotellimme sijaitsi viehättävällä Bloomsburyn alueella, josta löytyi myös hyviä ruokapaikkoja. Kävelymatka ostospaikoille ja nähtävyyksille oli kohtuullinen, ja Goodge Streetin metroasema oli kivenheiton päässä.

Minun mielestäni reissun parasta ruoka-antia tarjoili kiinalainen ravintola Tao Tao Ju, jossa me naiset (Charlien enkelit, kuten muuan vastaantuleva herra ääneen meitä luonnehti!) lounastimme samalla kun miesväki popsi kanaa KFC:llä.
En ole ennen maistellut "dumplingeja", kiinalaisia nyttyröitä, mutta otin niitä nyt alkuun. Olisi pitänyt ottaa dim sum -menu, eli syödä paljon niitä, olivat niin hyviä! Sitäpaitsi naapuripöydässä syötiin niitä niin monenlaisia, että olin pienehkön annoskateuden kourissa. Pääruuaksi syömäni kolmen marinadin hot pot -kana oli kyllä sitten niin maukasta, että annoskateus unohtui.

Chinatownin katukeittiöiden tarjontaa avojalakanen oululainen ihmetteli välillä suu ammollaan:

Joulumarkkinakausi oli päässyt Lontoossa täyteen vauhtiinsa, ja me palloilimme hetkisen iltapimeässä Thamesin varrelle valjastetulla joulutorilla. Lämmikkeeksi maistelimme jotain saksalais-englantilaisviritelmää glögistä sekä paahdettuja kastanjoita.


Pubilounasta piti tietysti reissulla syödä, sillä se jos mikä on mielestäni perienglantilaista ruokaa. Armastukselle maistui lihaisa "pudding", mutta minun suuhuni se jäi pyöriskelemään vähän pidemmäksi aikaa :)

Fish and chips oli parempaa! Kiitos maistiaisista :)

Vain yksi asia jäi harmittamaan: Emme ennättäneet lumimyräkän myöhästyttämien lentojen vuoksi illallistamaan tuoreen avioparin kunniaksi kuulemma tosi hyvään Smithy's-ravintolaan. Olimme hengessä mukana Helsinki-Vantaalla ja söimme ihan hyvät ruuat My City Helsinki -ravintolassa, joka sijaitsee siellä uudemmalla puolella.


Matkakumppanit, kiitos loistoseurasta!!! Mihinkä me seuraavaksi lähdetään?


Lisähuomatutus 6.12.2012: Se jäi vielä sanomatta, että paljon terveisiä Hänelle-jonka-lähikauppa-on-Harrods :) Oli kiva treffata siellä isossa kylässä!!!!
- - -

P.S.: Mistähän saisi omaan oveensa tällaisen kolkuttimen? Niin on hieno!

torstai 29. marraskuuta 2012

Poronyttyrät

Kauan kauan kauan sitten maistoin ensi kertaa ystäväni tekemiä pororullia, joihin resepti oli saatu joltain aiemmalta anopintekeleeltä. Ja nepä olivatkin ihania! Rullat (tai nyttyrät, kuten kuvassa) sopivat alkupaloiksi tai noutopöytään tai glögin kaveriksi tai vaikkapa suomalaisiksi tapas-paloiksi.
Viimeksi tein näitä blogiporukan pikkujouluun. Maistuivat!

Resepti on vallan yksinkertainen. Tarvitaan

- kylmäsavuporosiivuja
- valkosipulituorejuustoa (tai minä laitan joskus ruohosipulijuustoa ja raastan sekaan yhden valkosipulinkynnen)
- hitunen smetanaa tai ranskankermaa
- mustapippuria

- lisukkeeksi säilykepersikkaa

Sekoita juuston sekaan hiukan smetanaa tai ranskankermaa ja ripauta joukkoon mustapippuria. Sipaise seosta porosiivulle ja kääräise rullalle tai rutista nyttyräksi. Nosta tarjolle persikkasiivujen tai -palojen kera. Mahtava makuyhdistelmä!

Menikö se jotenkin näin, ystävä rakas??? Ainakin meillä tarjoillut versiot ovat olleet tällaisia :)  Ja hyviä!

tiistai 27. marraskuuta 2012

Portteriglögi

Viime aikojen glögikokeilut eivät ole olleet ihan napakymppejä. Kuuma colajuoma oli ihan jees, mutta earl grey -pohjainen kuuma mojito vähemmän jees. Kolmannella kokeilulla löytyi jo enemmän miellyttävä juoma, ihan oikeasti glögin makuinen lämmittäjä. Voittaja on nimeltään portteriglögi! Epäilin ensin tumman oluen ja punaviinin yhdistämistä, mutta onneksi ryhdyin tuumasta toimeen. Minä en maistanut portteria juomassa, ehkä se toi vain jonkinlaista täyteläisyyttä makuun. Portteri-sokerimausteliemi ainakin oli todella hyvää.

Hyväksi todettua glögiä tarjoiltiin bloggaripikkujouluissa viime viikonloppuna. Kolminkertainen annos riitti tuolle 18 hengen joukolle kahvikupposista tarjoiltuna hyvin, ja santsiakin riitti.

Ohje on Kotivinkin Joululehdestä vuodelta 2004.

PORTTERIGLÖGI (neljälle)

1,5 dl sokeria
0,33 dl porter-olutta
2 tl kardemumman siemeniä
1 pala pomeranssin kuorta (tai vajaa 1 tl jauhettua)
1 kanelitanko
5 kokonaista neilikkaa
1 pullo punaviiniä

Sulata sokeri paistinpannulla vaaleanruskeaksi ja juoksevaksi. Lisää portteri vähitellen sokeriin. Lisää joukkoon mausteet ja kiehauta uudelleen. Ota pannu pois liedeltä ja jätä seos maustumaan pariksi tunniksi. Siivilöi liemi ja kaada se kattilaan. Lisää joukkoon punaviini, ja kuumenna seos. Älä keitä enää. Tarjoile kuumana.

sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Pikkujoulu, iso väki

Peräti 18 hengen voimin juhlimme eilen ruokabloggareiden pikkujouluja Kotiharmilassa, ja voitte uskoa, että tunnelma oli katossa. Suorastaan liekeissä! Vai mitä sanotte tästä?
Sokeritoppa tulessa!


Hehkuvan glögin lisäksi nautiskelimme myös niin monista erilaisista herkuista, että en ole ollenkaan varma siitä, että olen saanut kaikki kuvattua. Kaikki oli niiiiiiiin hyvää!!! Katsokaa kuvat, niin pääsette tunnelmaan :)

Joulusiili tuli kylään KokkiPottiHannelen ja SoppaMarjan mukana.

Kylmäsavuporoa, valkosipulituorejuustoa ja persikkaa.

Chilin lämpöä ja mangoa... en muista tarkkaan, mutta hyvää oli.
Lohikupposilla lienee jokin hienompikin nimi...

Lohi saaristolaisleivällä ei petä koskaan.

Karkkipossuleivät - myös aamupalana maukkaat :)

Rosmariinin lempeää punajuurivuokaa - tai lootaa, kuten erehdyin sanomaan :))

Sieniä ja yrttimantelivoita

Hirveän hyvää hirveä kaukaa pohjoisesta - kiitos muoniolaiselle mettämiehelle!

Lohipastrami.

Papusoppa teki kauppansa ja lämmitti mukavasti.

Tämä kakku ei ollut pelkästään päältä kaunis!

Parhaat macaronit ikinä! Salaisuus oli raikas piparminttu.

Luumupiilot ja Pekan itse tekemä jäätelö. Hyvä päätös mässyttelylle.
Pikkujoulutunnelmassa ja tasokkaassa tarinoinnissa mukana olivat oululaiset bloggarit Aina nälkäDiplomi-insinööri, Ghetto Gourmet, Kokit ja potit, Pastanjauhantaa, Peruspöperöä ja Sokerikukkasia sekä etelän vahvistukset Soppaa ja silmukoita ja Unelias kokki. Ruokailun jälkeen (tai miten niin jälkeen, koko ajan joku jotain naposteli...) päästiin visailemaan ja virittelemään päättelytaitoja, sillä ohjelmatoimisto H&P oli kehitellyt pari ohjelmanumeroa. Olimme koko porukka lopulta lähes hurmoksellisessa tilassa haarukka-aiheen ympärillä :) Sillä mistäpä se ruokabloggari muusta repii niin riemukkaita hetkiä kuin ruokaan liittyvästä aiheesta!

Suurkiitokset, te kaikki ihanat, kun tulitte ja teitte illasta huippuhienon!!! 

tiistai 20. marraskuuta 2012

Japanilaisittain


Olen hyvin harjaantumaton sushin tekijä, mutta syön sitä mielelläni pieninä annoksina. Makuja kotoa -blogin Heidi on kunnostautunut sushin tekijänä ja olen viime aikoina hänen blogistaan vaklaillut kuvia ja vinkkejä, ja haaveillut sushin tekemisestä. Viimein sitten sain itsekin sushit lautaselle. Melkoinen homma siinä oli, kun aiempia kokemuksia on tasan kaksi ja tekniikka on jokseenkin alkeellinen. Sushiriisin keittäminen tuntuu minusta ehkä kaikkein vaikeimmalta asialta, mutta kai siinäkin harjoitus tekisi mestarin. Ihan hauskaa puuhaahan tämä lopulta on.

Nyt tein ensi kertaa munakasrullaa (tuo vähän pitkulaisempi merilevällä "sidottu" viritelmä), josta tulikin hyvän makuista. Koossa pysyminen olikin sitten eri juttu :)

JAPANILAINEN MUNAKAS (yksi ohut munakas)

1 kananmuna
ripaus sokeria ja suolaa
vajaa 1/2 tl soijaa
vajaa 1/2 tl miriniä

Sekoita munakasainekset hyvin, mutta älä vaahdota. Kuumenna hiukan öljyä paistinpannulla ja kaada massa pannulle. Levitä massa ohueksi ja paista nopeasti molemmin puolin.

Minä nostin jäähtyneen munakkaan kelmun päälle bambumatolle ja levittelin päälle riisiä. Laitoin etureunalle sipauksen wasabitahnaa sekä paprikasiivuja ja mango-chilimarinoituja jokiravunpyrstöjä (ostin ne valmiina Stokkalta). Sitten vain rullasin (jopa se kuulostaa helpolta) bambumaton avulla ja yritin tehdä tiiviin paketin. Ei ihan onnistunut.

Kaliforniarulliin (riisi päällä, koristeena seesaminsiemeniä) laitoin sisälle lohta ja ravunpyrstöjä sekä avokadoa. Niiden tekeminen oli ihan hirveää puuhaa tämmöiselle räppäkäpälälle! Neljä jollain tapaa kuvauskuntoista yksilöä sain leikattua. Katsokaapa malliksi myös näitä nättejä.

Taustalla töröttävissä onigireissä (palloset) oli sisällä etualalla olevaa teriyakilohta (jonka marinoin samassa liemessä kuin tofut viime viikolla, ja paistoin pannulla ja valelin pannuun laittamallani vähäisellä liemimäärällä). Hyvää! Hienoja (hienompia) onigirejä on tehnyt myös Ankerias Vipunen.

- - -

Heidin kuvista saa vinkkiä rullaatirullauksesta. Minä en kyennyt kuvaamaan, kädet olivat ihan riisissä.

maanantai 19. marraskuuta 2012

Kuuma cola

Glögikausi on pyörähtänyt käyntiin ja täydellisen glögin etsintä on käynnissä. Parin valmisglögimaistelun jälkeen oli vuoro kokeilla ihan uutta glögireseptiä. Maku-lehti (6/09) esitteli mustan kolaglögin, joka pääsi meilläkin glögimukiin. Syy, miksi tartuin tähän reseptiin, oli chilipala mausteiden joukossa. Houkuttelevaa!

Tämä glögi on kokiksen ystävän glögi: makea ja kokismainen ilman happoja. Mausteet eivät ehtineet oikein kunnolla antaa makujansa juomaan. Ainoastaan tähtianis maistui, vaikka annoin mausteiden lilliä limpparissa hetken ajan ennen kuumennusta. En silti ihan huonona pitänyt... Mutta kuten sanottu, coca colan ystävä varmaan tykkää!


MUSTA KOLAGLÖGI (2 annosta)

puolikas vaniljatanko halkaistuna
1 tähtianis
pieni siivu appelsiininkuorta
pieni pala chiliä
4 dl kolajuomaa (meillä Coca Colaa)
4 cl jaloviinaa

Kuumenna mausteet ja kolajuoma kattilassa (minä annoin mausteiden olla vartin verran kattilassa kokiksen kanssa ennen kuumentamista). Lisää jaloviina ja nosta kattila pois liedeltä. Siivilöi glögi laseihin kaadettaessa.

sunnuntai 18. marraskuuta 2012

2 x aamupala

Joskus aamupala on niin hyvää, että se täytyy syödä kahdesti saman päivän aikana. Vaikkapa puoli yhdeltätoista ja sitten taas esimerkiksi kello yksi uudelleen.

Donna Hay -lehdessä nro 62 oli hyvin houkutteleva aamiaisleipä, jossa oli monta ihanan aamiaisen osasta yhdessä paketissa: leipä, muna, kinkku, juusto ja tomaatit, bonuksena ripaus chiliä! Ei tarvittu kuin kupponen hyvää teetä ja palanen tai kaksi (tai kolme) tätä leipää, ja aamiaistyytyväisyys oli taattu.

Tein ohjeeseen pieniä muutoksia johtuen jääkaapin tarjonnasta. Ohje on tässä nyt niin kuin minä sen tein, suluissa ovat Donna H:n aineet. Alkuperäisessä ohjeessa juusto käskettiin ripotella vasta munien jälkeen, mutta kun tein niin, niin munat jäivät tietysti piiloon, eivätkä näkyneet niin nätisti kuin lehden kuvassa. Siksi heitin vielä paistamisen puolivälissä koko komeuden päälle kaksi viiriäisen munaa, yksilöt nro 9 ja 10. Alunpitäen laitoin siis vain 8 munaa päälle. Tulikin nättejä! Siksi laitan ohjeeseen, kuten minä tein.

Jos haluaa kasvisversion, voi kinkun tilalle laittaa jotain muuta. Artisokansydämet voisivat sopia tähän hyvin.
Leipä, jolla on keltaiset silmät :) Halloween-kamaa!


AAMIAISLEIPÄ

1/5 pkt tuoretta hiivaa (1,25 tl kuivahiivaa)
1 tl sokeria
1,5 dl kädenlämpöistä vettä (160 ml)
n. 2,5 dl vehnäjauhoja (225 g)
1 tl suolaa
1 rkl oliiviöljyä (1/2 rkl)

10 viiriäisenmunaa (4 kananmunaa)
muutama siivu prosciuttokinkkua (pancettaa)
muutama miniluumutomaatti puolitettuna (250 g terttu kirsikkatomaatteja)
sopivasti raastettua parmesaanijuustoa (100 g raastettua gruyerejuustoa)
1 tl chilihiutaleita
1/2 tl kuivattua basilikaa (1/3 "cup" tuoretta basilikaa)

Tee ensin taikina. Liota hiiva veteen, lisää sokeri, suola ja oliiviöljy, sekoita. Lisää hiljalleen jauhoja, kunnes saat hyvän tuntuisen taikinan. Vaivaa taikinasta kimmoisa pallo ja jätä liinan alle nousemaan. Nostata taikinaa 20-30 minuuttia ja laita sitten uuni lämpiämään 220 asteeseen.

Ota esiin suunnilleen 25 x 25 cm kokoinen korkeareunainen vuoka (minulla oli vähän pienempi) ja vuoraa se leivinpaperilla. Painele taikina vuokaan, reunoihin saakka. Ripottele taikinan päälle ruustoraastetta ja nostele päälle kinkkusiivuja vähän ruttuisesti. Lisää myös puolitetut tomaatit ja basilikaa. Riko päälle munia. Jos käytät tavallisia kananmunia, laita ne tässä vaiheessa. Jos käytät viiriäisenmunia, etkä halua niiden kypsyvän täysin, lisää ne vasta paistamisen puolivälissä. Ripottele pinnalle myös chilinsiemenet.

Paista leipää 220-asteisessa uunissa 12-14 minuuttia tai kunnes paistos on saanut kauniin värin. Minulla leipä oli uunissa viitisentoista minuuttia.

Oho, loppu!