Retrotunnelmaa: Saunaillan makkarapaistos

Kalevassa oli syyskuun 21. päivänä kiintoisa makkarajuttu. Siinä haastateltiin Suomen ruokahistoria -kirjan kirjoittanutta bloggarikollegaa Ritva Kylliä ja pyöriteltiin makkara-aihetta kuin sikaa vartaassa - pitkään ja hartaasti. Juttuun oli liitetty myös ruokaohje, joka houkutteli meidän talouden Armastusta niin vallan kovasti, että mielestäni makkarapaistospuhe oli mennä jo jankutuksen puolelle. Koska olen Hyvä Vaimo, toteutin tämän ruokatoiveen viime lauantaina - tietysti saunailtana. Minun oli vaikea makkarapaistoksesta innostua, kun riisin ja ketsupin yhdistäminen tuntui niin väärältä. Jos kysyisi keneltä tahansa lapselta, niin siinä ei ole mitään väärää!

Ja miten kävikään? Hitti vai huti?

Hitti! Tämä hämmentävä ainesten yhteenliittymä oli hyvää. Riisin ja ketsupin kohtaaminen oli hienovaraista, ja kukapa voisi vastustaa sipulia ja paprikaa. Joudun tekemään toistekin.

Kyllä 70-luvullakin ymmärrettiin hyvän päälle!

 

Basilikan tilalle oikea retrokokki olisi heittänyt kiharaista persiljaa!

SAUNAILLAN MAKKARAPAISTOS

1 lenkkimakkara

1 sipuli suikaleina/renkaina

1 punainen paprika suikaleina/renkaina

sinappia

ketsuppia

n. 2 dl riisiä (minulla oli reilu 2 dl keitettyä villiriisiseosta)

reilusti paprikajauhetta

valkopippuria

hieman öljyä ja vettä kostukkeeksi

(emmental)juustoa

Siivuta makkara. Levitä kerros makkaraviipaleita padan/uunivuoan reunoille ja sivele niiden päälle sinappia ja ketsuppia. Levitä päälle kerros sipuli- ja paprikasiivuja ja paprikajauhetta ja valkopippuria (unohdin täpinöissäni nämä ripottelut). Tee tällaisia kerroksia niin kauan kuin aineksia riittää. Lisää padan keskelle keitetyt riisit, joihin olet sekoittanut paprikajauhetta (ja ketsuppia, kuten ohjeessa, mutta minä en laittanut). Kostuta annos vedellä ja öljyllä. Minä en tätä tehnyt, koska riisi oli irtonaista ja mehevää. Turautin vain päälle vähän ketsuppia. Päälle levitetään kerros juustoraastetta tai juustosiivuja (meillä sattui olemaan pizzajuustoraastetta).

Peitä paistos kannella/foliolla ja paista uunissa 200 asteessa puoli tuntia. Minä otin puolivälissä folion pois, että juusto sai väriä.

Näin rakentuu retropaistos.

Mulligatawny - intialainen kanakeitto

Etelä-Intiasta lähtöisin oleva kanakeitto mulligatawny tuli vastaan netissä jotain aivan muuta etsiskellessä, mutta jäi kaihertamaan mieleen tosi houkuttelevana. Kun googlettelin lisää, tuli vastaan sekä suomeksi että englanniksi aivan valtaisa määrä erilaisia reseptejä. Sehän tarkoitti valinnan vaikeutta. Mikä niistä nyt olisi sellainen tooooosi hyvä??? Kun en osannut päättää, tein oman versioni, vaikka kuuluisan ruuan virittely omatoimisesti, ilman maistelukokemuksia, voisi olla riskaabelia. Joissain ohjeissa oli linssejä, toisissa ei. Joissain oli kookosmaitoa, joissain ei. Yhteisiä nimittäjiä oikeastaan kaikissa olivat kanaliemi, riisi, porkkana, valkosipuli, inkivääri ja curryjauhe sekä aika monessa varsiselleri. Näistä ja muutamista muista aineksista syntyi Kokkeillaan-keittön oikein maukas mulligatawny.

Kun ryhdyin kirjaamaan aineksia muistiin, meinasin säikähtää mahdottoman pitkää raaka-aineluetteloa. Eniten aikaa menee kuorimiseen ja suikaloimiseen, ja sen urakan jälkeen homma hoituu näpsäkästi. Voit tehdä valmistelut vaikka edellispäivänä, niin työpäivän jälkeen ruuanlaitto on joutuisaa. Herkullinen lopputulos palkitsee vaivannäön!

KOTIHARMIN MULLIGATAWNY

 

3 rkl öljyä

1 iso sipuli

1 varsisellerin varsi

1 tl mustia sinapinsiemeniä

1 iso peruna

3 pientä porkkanaa

n. 100 g palsternakkaa

2 tl curryjauhetta

peukalonpään kokoinen pala inkivääriä

3 valkosipulinkynttä

1 omena

litra vettä

2 kanaliemikuutiota

(1/2 tl chilihiutaleita)

n. 1 tl hunajaa

2-3 rkl sitruunamehua

2 kypsää broilerin koipireittä

1/2 dl basmatiriisiä

muutama rouhaisu mustapippuria

1 kevätsipuli

puoli ruukkua lehtipersiljaa (tai korianteria, jos siitä tykkäät)

(tarjoiluun ranskankermaa)

Kuori sipuli, valkosipulinkynnet, inkivääri, porkkanat, palsternakka, peruna ja omena. Raasta inkivääri ja valkosipulinkynnet hienoksi, ja leikkaa muut ainekset ohuiksi noin parin sentin mittaisiksi suikaleiksi. Suikaloi myös varsiselleri. Kuumenna kattilassa öljyä ja kuullota siinä ensin sipulia, varsiselleriä ja sinapinsiemeniä muutaman minuutin ajan sekoitellen. Lisää porkkanat, perunat, palsternakka, omena, valkosipuli- ja inkivääriraaste sekä curryjauhe (ja chilihiutaleita, jos haluat), ja jatka sekoittelua hetki. Kaada kattilaan litra vettä ja murenna sekaan kanaliemikuutiot. Anna keiton kiehua noin 10 minuuttia. Kasvissuikaleet kypsyvät nopeasti. Riivi sillä välin broilerin koipireisistä lihat. Kun kasvikset keitossa alkavat pehmentyä, lisää sekaan riivitty broilerinliha ja riisi. Anna kiehua vielä niin kauan, että riisi on kypsää. Sekoita välillä. Lisää loppuvaiheessa mukaan sitruunamehua ja hunajaa niin, että saat mausta tasapainoisen. Tarkista myös suolaisuus ja rouhi sekaan vähän mustapippuria. Juuri ennen tarjoilua lisää joukkoon silputtu kevätsipuli ja lehtipersilja/korianteri. Laita tarjolle ranskankermaa, jota voi lisätä halutessaan keittolautaselle nokareen. Meidän mielestämme se sopi tähän hyvin.

Kylmää kahvia kaunistukseksi

Hellettä on näilläkin korkeuksilla nyt riittänyt, ja kylmille juomille on tarvetta. Tämän kesän uutuutena meillä on nautittu kylmäuutettua kahvia. Minä lirautan sekaan hiukan agavesiirappia, Armastus juo sellaisenaan. Kannattaa testata!

Ohje on helppo ja peräisin täältä.

KYLMÄUUTETTU KAHVI 

110 - 120 g tummapaahtoista kahvia

litra kylmää vettä

Mittaa kahvi ja vesi pressopannuun. Sekoita lusikalla. Laita kansi paikalleen ja paina mäntää muutama sentti alaspäin, ja nosta pannu jääkaappiin vähintään kahdeksaksi tunniksi. Kun kahvi on muhinut, paina mäntä alas ja tarjoile kahvi.

Kymmenen vuotta Kokkeilua

Armastus hoksautti tänään, että Kokkeillaan-blogilla on kymmenvuotissyntymäpäivä. Siitä alkoi virkeä kysely, mitä ajattelin kokata juhlapäivän kunniaksi. Hirveä hikihelle hyydytti pään, enkä keksinyt ihan yhtään mitään. Ja jos olisin keksinyt, en olisi jaksanut alkaa värkkäämään tässä kuumuudessa. No, uintiretki Nallikarissa jäsenteli ajatuksia, ja tässä nyt ollaan. Ruokareseptin äärellä.

Olimme pienellä ruokabloggariporukalla (Pastanjauhantaa, Kokit ja potit sekä Kokkeillaan, ja Kärähtäneet ruokailuvahvistuksena) yhden yön kesälomamatkalla Ranua-Posio -akselilla. Osa porukasta yöpyi kertakaikkisen hurmaavassa Naali Lodgessa, jonka vieressä sijaitsee aivan taivaallisen ihana ja super (potenssiin sata) Ravintola Tapio. Yöpaikka vei sydämemme, ja sinne on palattava uudelleen joskus. Samoin Tapio! Yksi illallisen osa oli savustettua lohta pökerryttävän hyvässä liemessä. Olisin halunnut pikkuisen sitä iltapalaksi kotipakettiin kera leivän, mutten kehdannut pyytää :) Tuo liemi jäi kytemään päähän, ja inspiroi tekemään kotona pienen iltapalan uusiin kauniisiin posiolaisiin kulhoihin.

KAMPASIMPUKOITA JA KOOKOSLIENTÄ (2 annosta)

 

8 kampasimpukkaa

250 ml kookosmaitoa

n. 2 cm:n pala inkivääriä

1 iso valkosipulinkynsi

1 punainen chili

yhden limetin mehu

3 rkl kalakastiketta (aasialaista)

1 tl kookossokeria

vähän sipulinvarsia/kevätsipulia

 

Sulata kampasimpukat. Aloita ruuan valmistaminen liemestä. Kaada kookosmaito pieneen kattilaan. Silppua joukkoon inkivääri, valkosipulinkynsi ja chili. Purista liemeen limetin mehu ja lisää kalakastike ja kookossokeri. Kiehauta liemi ja anna sen poreilla hetken aikaa. Maista ja säädä maut (kalakastikkeella ja limetin mehulla se onnistuu). Leikkaa lopuksi mukaan sipulinvarsia. 

Taputtele kampasimpukat kuiviksi paperilla. Paista ne kuumalla pannulla voin ja öljyn seoksessa kullanruskeiksi (noin minuutti-puolitoista per puoli). Nosta kampasimpukat tarjoiluastioihin ja kaada lientä kuppeihin.

Lientä tulee paljon enemmän kuin kahdeksan kampasimpukkaa tarvitsisi. Liemestä tuli kuitenkin niin hyvää, että lusikoimme sen lopun kuin keiton.

Italianpata ja italianpata

Kuinka moni tunnustaa syöneensä Italianpataa, sitä pussituotetta? Hep, täällä ainakin kaksi syöjää! Myös meksikonpataa ja jotain muutakin on tullut kokeiltua. Kun bongasin Glorian Ruoka&viini -lehden italianumerosta (kesäkuu 2021) heidän italianpataversionsa, niin päätin verestää muistoja ja tehdä vertailun.

Toinen on pussipata, toinen vähän enemmän puuhastelua vaatinut. Kumpi on kumpi?

Jos haluat tehdä italianpataa itse, kokeile tätä reseptiä. Ei ole vaivalloinen, mutta herkullinen kylläkin. Lisäsin valkosipulinkynnen ja tomaattia, poistin oliivit, enkä löytänyt rosmariinia maustekaapista.

ITALIANPATA (3-4 annosta)

 

400 g naudan jauhelihaa

1-2 sipulia (laitoin yhden ison sipulin)

150 g lehtikaalta

1 valkosipulinkynsi

2 rkl tomaattipyrettä

1 tl suolaa

muutama rouhaisu mustapippuria

2 dl punaviiniä

5 dl lihalientä

2 dl orzo-pastaa (tai jotain muuta ihan pientä pastaa)

kourallinen tuoreita yrttejä, laitoin oreganoa ja basilikaa

(mustia oliiveja ja rosmariinia)

Ruskista jauheliha korkeareunaisella pannulla, tarvittaessa tilkassa öljyä. Kuori ja hienonna sipuli, ja suikaloi lehtikaali. Hienonna valkosipulinkynsi. Lisää sipuli ja lehtikaali jauhelihan joukkoon ja paista sekoitellen muutaman minuutin ajan. Lisää sitten tomaattipyre ja valkosipuli, ja paista taas pari minuuttia. Lisää suolaa ja pippuria. Kaada pannulle punaviini ja anna kiehahtaa kunnolla. Lisää sen jälkeen lihaliemi ja pasta, ja anna kiehua kymmenisen minuuttia tai kunnes pasta alkaa olla kypsää. Jos käytät tomaatteja, lisää ne vasta ihan loppuvaiheessa, jotta eivät kypsy muhjuksi. Myös yrtit lisätään samassa vaiheessa. Tarkista suolaisuus ennen tarjoilua. Lisänä kehotettiin tarjoilemaan ricottajuustoa, ja sitä meilläkin kokeiltiin. Pärjää ilmankin, sanoisin.

Helppo, nopea ja maukas ruoka!

Mustatorvisieni-lohipiiras

Suolaisten piirakoiden valmistus on taloudessamme nykyään aika harvinaista. Taisin tehdä niitä joskus vähän kyllästymiseen asti. Piirakoissa tökkää joskus pohja. Liian mureneva, vähän raaka, vähän mauton... Hirmu hyvällä täytteellä voi tosin kompensoida pohjan puutteita. Olen pitkään hautonut mielessäni ja kirjanmerkeissä tätä mustatorvisieni-lohipiiraan ohjetta, ja tässähän olikin sitten kaikki kohdallaan! Pohjia myöten hyvä piirakka!

Käytin piirakkaan reilun kourallisen kuivattuja sieniä, joita liotin ensin kuumassa vedessä kotvasen. Ennen liotusta murensin kuivia sieniä kädessä vähän, eikä niitä sitten tarvinnut enää leivontavaiheessa leikellä pienemmiksi.

Alkuperäinen ohje on täällä.

MUSTATORVISIENI-LOHIPIIRAKKA

 

Pohja:

100 g voita

50 g juustoraastetta

0,5 dl perunajauhoja

2 dl vehnäjauhoja

0,5 dl vettä

Täyte:

7 dl mustatorvisieniä (tai reilu kourallinen kuivattuja, jotka liotetaan pehmeiksi)

1 rkl rypsiöljyä

puolikas purjo

150 g kylmäsavustettua kirjolohta

puolikas punainen paprika

100 g juustoa

2 dl ruokakermaa

pari rouhaisua mustapippuria

0,5 tl yrttisuolaa (laitoin itsetehtyä)

1 tl timjamia

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Sekoita vehnäjauhot, perunajauhot ja leivinjauhe keskenään hyvin. Sekoita huoneenlämpöiseen voihin juustoraaste ja jauhoseos. Lisää kylmä vesi ja sekoita nopeasti taikinaksi. Painele taikina piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Pistele pohjaan haarukalla vähän reikiä ja kypsennä pohjaa uunissa noin 10 minuuttia (minulla taisi olla melkein vartin).

Valmista täyte. Paista sieniä (vähän pienittyjä) pannulla ensin yksinään, jotta niistä haihtuu liika neste. Lisää sitten öljyä ja renkaiksi leikattu purjo. Paista sekoitellen, kunnes purjo vähän pehmenee, ja jätä jäähtymään.

Leikkaa lohi suikaleiksi ja paprika kuutioiksi. Sekoita ne jäähtyneeseen sieni-sipuliseokseen yhdessä juustoraasteen kanssa.

Riko kulhoon munat ja sekoita joukkoon ruokakerma ja mausteet. Levitä esikypsennetylle piirakkapohjalle täyteainekset ja kaada päälle muna-kermaseos. Paista piirasta 200-asteisessa uunissa noin 30-40 minuuttia, kunnes täyte on hyytynyt ja pohja paistunut.

Kuha on rullalla

Löysin kamerasta kuvia aika herkullisen näköisestä kalaruuasta. Se oli niin helppo tehdä, ettei varsinaista ohjetta tarkkoine raaka-ainemäärineen tarvita, mutta ehkäpä kirjaan tänne suurpiirteisesti, mitä tarvitaan. Tulee itsellekin muistutukseksi, että kannattaa tehdä uudelleen.

KUHA-LOHIRULLAT

- kuhafileitä

- kylmäsavustettua lohta ohuina siivuina

- tilliä, suolaa, mustapippuria

- sitruunaa

Halkaise kuhafileet ja poista pääpuolen keskiosasta terävä ruotokohta (jonka huomaat sormin tunnustelemalla). Tiristä fileille vähän sitruunamehua, ripottele päälle suolaa ja hippusen mustapippurirouhetta. Laita päälle siivu kylmäsavulohta ja tuoretta tilliä. Kääräise rullalle niin, että lohi jää sisäpuolelle. Kiinnitä tikulla.

Paista kuharullat pannulla tai uunissa. Minä latasin rullat vuokaan perunoiden ja kukkakaalin päälle. Paloittelin hyvin pestyt perunat ja huiskin päälle oliiviöljyä, suolaa, pippuria ja sitruunamehua. Annoin perunoiden muhia uunissa 10-15 minuuttia ennen kuin laitoin sekaan kukkakaalipalat (joiden päälle vielä lurautin pikkuisen öljyä). Noin kymmenen minuutin kuluttua nostin päälle kalarullat, joiden päälle tiristin vielä sitruunaa ja ripsautin suolaa. Rullat kypsyivät nopeasti, jopa yllättävän nopeasti. 10-15 minuuttia riittää varmaan kypsymisajaksi, riippuen tietysti siitä, miten paksuja kuhafileet ovat. Perunoiden kypsymisaika riippuu lajikkeesta ja palojen koosta, joten kokeile ja pistele haarukalla välillä.

Herkuttelimme kalan, perunoiden ja kukkakaalin lisäksi myös taivaallisella korvasienikastikkeella. Aivan mielettömät herkut!

Juhannusjäätelö

Löysin naapurimaan ruokakaupan reseptistöstä oikein houkuttelevan jälkkäriohjeen: raparperijäätelön. En ole ennen käyttänyt mascarponejuustoa jäätelömassaan, ja sehän toimi tässä aivan mainiosti! Raparperi tietysti on niin ihana raaka-aine, että sen sopivuutta en epäillyt tai miettinyt lainkaan. Jäätelön tekeminen kotona ei vaadi jäätelökonetta, kun käyttää kondensoitua maitoa massaan. Siitä tulee sopiva rakenne, ja mielestäni tuo mascarponejuusto toi vielä lisää hyvää jäätelömäistä rakennetta ja täyteläisyyttä. Pieni lisäpuuhastelu tuli raparperisoseen keittämisestä, mutta sen jäähtyessä ehti tehdä paljon muuta, joten ei haitannut.

Jos olet etsinyt juhannusjuhlien jälkiruokaa, niin etsimisen voi lopettaa nyt :)

RAPARPERIJÄÄTELÖ (ilman jäätelökonetta)

 

400 g raparperia

2 rkl vettä

3 rkl raakaruokosokeria (laitoin kookossokeria)

hyppysellinen vaniljajauhetta

2,5 dl kuohukermaa

250 g mascarponejuustoa

1 prk kondensoitua maitoa

Valmista ensin raparperisose. Paloittele raparperinvarret ja laita ne kattilaan veden, sokerin ja vaniljan kanssa. Keittele 10-15 minuuttia, kunnes raparperinpalat ovat pehmenneet. Jäähdytä hyvin.

Vaahdota kerma pehmeäksi vaahdoksi. Sekoita nopeasti keskenään mascarpone ja kondensoitu maito, ja lisää ne kermavaahdon joukkoon yhdessä raparperisoseen kanssa. Vähän sosetta kannattaa jättää jäätelön kanssa syötäväksi. Kaada hyvin sekoitettu jäätelöseos astiaan, joka sopii pakasteeseen. Peitä kannella tai foliolla. Anna jäätelön muotoutua pakasteessa vähintään kuusi tuntia. Ota jäätelö lämpiämään noin 15-20 minuuttia ennen tarjoilua.

Koristeeksi sopivat esimerkiksi tuoreet marjat.

Yhdeksän tunnin ohrapuuro

Mikäpä olisi helpompi aamiainen kuin yön yli hautunut puuro! Se toimii näin: Laitat illalla ainekset vuokaan ja vuoan uuniin, otat pitkät yöunet ja tallustelet aamulla keittiöön, otat vuoan uunista ja alat aamupalalle. Meillä on nyt paketti rikottuja ohrasuurimoita, joista olen valmistanut uunipuuroa, mutta puuroon sopivat tietenkin ihan kokonaiset ryynit, myös kauraryynit.

Poimin vinkit yön yli ohrapuuron tekoon täältä, mutta laiskuuttani oikaisin parissa vaiheessa: en voidellut vuokaa enkä huuhdellut suurimoita. Pitkään hautunut puuro oli ihana aloitus lauantaipäivälle!

YÖN YLI HAUTUNUT OHRAPUURO

1 l maitoa

1,5 dl ohrasuurimoita (rikottuja tai kokonaisia)

0,5 - 1 tl suolaa

Laita illalla uuni kuumenemaan 100 asteeseen. Laita puuroainekset uunivuokaan, sekoita vähän ja peitä vuoka foliolla tai kannella. Suolan määrää voi säätää vielä aamulla, kun puuro on valmista, joten laita ensin vähemmn suolaa. Nosta vuoka uuniin ja jätä puuro hautumaan vähintään 8 tunnin ajaksi. Aamulla sekoita puuro ja maista, pitääkö lisätä suolaa.

Inkiväärilohta ja paprikatahnaa

Vapun tapaspöydässä meillä oli vanhojen tuttujen herkkujen lisäksi lohta ja paprikatahnaa. Raikasta ja hyvää! Tarjoilin suupalat lusikoista, mutta aivan hyvin tämän voisi tarjota lounaana/päivällisenä isompina lohipaloina vaikkapa riisin tai salaatin kanssa.

Ohje löytyi täältä. 

INKIVÄÄRILOHTA JA PAPRIKATAHNAA

 

Paprikatahna:

2 keltaista paprikaa

1 valkosipulinkynsi

0,5 - 1 dl rypsiöljyä

1 tl hunajaa

1 tl (sherry)viitietikkaa

suolaa

Aloita paprikatahnasta. Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Pilko paprikat muutamaan osaan ja laita uuniin yhdessä kuorellisen valkosipulinkynnen kanssa. Pirskota vähän öljyä päälle. Paahda uunissa 15-20 minuuttia. Ei haittaa vaikka paprikat pehmenevät ja saavat väriä. Kun paprikat ovat uunissa, voit laittaa lohen marinoitumaan. Kun paprikat ovat valmiit, kuori valkosipulinkynsi ja surauta kaikki ainekset sauvasekoittimella tai blenderissä tahnaksi. Suolan määrän saa säätää itselleen sopivaksi. Öljyä laitoin alle desin, koska paprikat olivat niin pehmeitä, enkä halunnut tahnasta kastikemaista.

 

400 g lohifilee (paksu pala)

0,5 dl raastettua inkivääriä

suolaa ja mustapippuria

Leikkaa lohipalat suupaloiksi tai annospaloiksi. Sekoita inkivääriraaste lohen kanssa ja jätä jääkaappiin maustumaan noin 20 minuutin ajaksi. Suolaa ja pippuroi lohi ennen paistamista. Paista lohipalat kuumalla pannulla pienessä öljymäärässä nopeasti, muutamassa minuutissa. Tarjoile paprikatahnan kanssa.

Briesämpylät

Etsiskellessäni vappuherkkuja netistä törmäsin briejuustolla täytettyjen sämpylöiden ohjeeseen. Ne näyttivät vastustamattomilta, joten olin pakotettu leipomaan. Mahottoman kiva ohje - teen toistekin! Alkuperäisreseptin kuvissa briejuustoa oli tuutin täydeltä, meillä sisään oli jäänyt ilmatasku. Minä en poistanut juuston päällä olevaa kuorikerrosta, olisi ehkä pitänyt. Tai sitten olisi pitänyt ottaa jotain toisenmerkkistä juustoa, onhan niissäkin eroa. Ilmataskulla tai ilman, hyviä olivat!

 

BRIEJUUSTOTÄYTTEISET VEHNÄSÄMPYLÄT (12 kpl)

3 dl kädenlämpöistä vettä

25 g tuorehiivaa

7 dl vehnäjauhoja

1/2 tl suolaa

200 g briejuustoa

1/2 dl tuoretta lehtipersiljaa silputtuna

kananmunaa voiteluun + sormisuolaa koristeluun

Liota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää vehnäjauhoja vähitellen ja vaivaa taikinaksi. Lisää ihan lopussa suola ja vaivaa se taikinaan. Kohota taikinaa liinan alla tunnin verran.

Leikkaa briejuusto kahteentoista osaan ja pyörittele palat persiljasilpussa. Leivo kohonneesta taikinasta pötkö ja leikkaa se kahteentoista osaan. Pyörittele sämpylöiksi. Paina jokaiseen sämpylään kuoppa, aseta juustopala sinne, venyttele taikina päälle ja laita leivinpaperin päälle pellille. Anna kohota puolisen tuntia leivinliinan alla. Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Voitele kananmunalla ja ripottele hiukan sormisuolaa päälle. Paista 12-15 minuuttia.

Sunnuntain suklaakakku

Viikonpäiväleivonnaisten sarja on päässyt viimeiseen osaan. Jos oikein leivotuttaa, eikä keksi mitä leipoisi, voi valikoida leivonnaisen viikonpäivän alun mukaan. Tänään on...

...SU eli sunnuntai. Suklaakakku.

Su...-alkuisista ruokasanoista tuli ensimmäisenä mieleen suklaa, ja sen jälkeen olikin jo vaikea saada mieleen ajatuksiin mitään muuta. Suklaakakkua ei taloudessamme kovinkaan usein näy, joten se oli selvä valinta viikonpäiväleivonnaisten listan loppuun. Tämä kakku on yhdistelmä kahdesta eri ohjeesta: Kinuskikissan korkea suklaakakkupohja (pienin muokkauksian) ja Fazerin Marianne-pokekakun täyte. Pokekakkua eli tökkäyskakkua en olekaan ennen tehnyt, vaikka se jokin aika sitten oli hyvinkin trendikäs kakkumuoto. Tuossa Fazerin ohjeessa säikyin valtavaa sokerin määrää, ja siksi vaihdoin pohjaa. Kinuskikissalta löytyi sopiva, jossa vaihdoin fariinisokerin tilalle kookossokerin (sekin vähensi makeutta vielä lisää). Kuuman veden sijaan laitoin kuumaa kahvia.

Tein kakun pienoisversiona. Irtopohjavuokani oli vain 15 halkaisijaltaan, ja Kinuskikissan sivulta löysin oivallisen muunnostaulukon, jonka avulla ohje oli näppärä muuttaa omaan vuokaan sopivaksi. Tein vuokaan korkeat reunat leivinpaperin avulla, ja ne toimivat hyvin. Kakusta tuli komean korkea. Paistoin kakkua hiukan liian pitkään, eikä siitä tullut ihan niin mehevä ja kostea kuin olisin toivonut. Maukas siitä kuitenkin tuli! Ei liian makea, vaan meidän makuumme juuri sopiva.

SUKLAINEN POKE-KAKKU (20 cm:n vuokaan)

Pohja:

6,25 dl vehnäjauhoja

2,5 dl sokeria

1 dl kookossokeria (tai fariinisokeria)

0,75 dl tummaa kaakaojauhetta

1,5 tl ruokasoodaa

1 tl leivinjauhetta

hippunen suolaa

2,25 dl maitoa

2,25 dl kuumaa kahvia (tai kuumaa vettä)

0,75 dl öljyä

3 munaa

 

Laita uuni kuumenemaan 185 asteeseen. Voitele ja korppujauhota 20 cm:n kokoisen irtopohjavuoan pohja. Leikkaa leivinpaperista suikaleet, jotka nousevat vähintään 5 cm reunoja korkeammalle. Voitele vuoan reunat sisältä ja painele suikaleet reunoihin sisäpuolelle. Laita suikaleita vähän limittäin toistensa kanssa, jotta ei jää rakoja.

Sekoita kuivat aineet kulhossa, lisää sitten maito, kahvi ja öljy. Sekoita vatkaimella tasaiseksi ja lisää lopuksi kananmunat vielä hyvin sekoittaen. Kaada taikina vuokaan ja paista 185-asteisessa uunissa noin 50 minuuttia. Jäähdytä kakkupohja hyvin. Minun pohjani nousi keskeltä komeasti pallomaiseksi, ja leikkasin sen tasaisemmaksi, kun pohja oli jäähtynyt.

Täyte: 

2 dl kuohukermaa

1 dl Marianne Cruchia (eli Mariannekarkkimurskaa)

100 g tummaa suklaata (väh. 70%:sta)

Kiehauta kerma kattilassa. Lisää Mariannemurska ja sekoittele, kunnes se on liuennut kokonaan. Voi olla viisasta lisätä murskaa vähän kerrallaan. Minä kaadoin koko satsin ja sain aikaan kunnon möykyn, jonka liottelu kesti niin kauan että jouduin lämmittämään kermaa uudelleen. Kun karkkimurska on liuennut, lisää kuumaan kermaseokseen paloiteltu suklaa. Sekoita, kunnes suklaa on sulanut ja seos on tasaista.

Tee jollain sopivalla pyöreällä välineellä kakkuun koloja. Minä käytin vihannesveistä, jonka varsi on pyöreä. Tökkää kakkupohjaan koloja niin, että et tökkää pohjaa rikki. Sopivan kolomäärän pähkäily otti aikansa minulla. Pitää varoa, ettei kakkupohja ihan kokonaan hajoa tökkäillessä, vaan pysyy kasassa kunnolla. Kaada sitten minttusuklaakermaa koloihin ja lopuksi vähän kakun päällekin.

Päälle:

2 dl kermavaahtoa + 0,5 dl Marianne Crushia keskenään sekoitettuna

tuoreita marjoja (vadelmia tai mansikoita)

* * *

Viikonpäiväleivonnaiset: 

Maanantain mantelikakku

Tiistain tiikerikakku

Keskiviikon kesäkurpitsagalette

Torstain tonnikala-perunapiirakka

Perjantain perunakakku

Lauantain lakkakääretorttu

Retkikeitto

Tänä(kin) koronakeväänä kansa on hullaantunut ulkoilusta ja retkeilystä. Roskien määrä taukopaikoilla on moninkertaistunut, samoin nuotiopuiden kulutus. Moni on ehkä miettinyt makkaran sijaan muunkinlaista retkievästä. Meillä on syöty tänä keväänä retkellä esimerkiksi lämpimiä leipiä, jotka ovat herättäneet kiinnostusta muissakin retkeilijöissä. Eräänä viikonloppuna kävimme kiikaroimassa lintuja, ja päätimme ottaa mukaan keittoa. Armastus on hommannut oikein tähän tarkoitukseen soveltuvan termosastian, ja sitä piti testata. Liminganlahden luontokeskuksessa grillauspaikat olivat hyvin kansoitettuja, joten vältimme oman sopan ansiosta ruuhkan niiden ympärillä.

Keitto syntyi osin jääkaapin jämäaarteista. Paprikasosekeitto oli mielessäni, ja se jalostui juuripersiljalla. Hain kasviksiin lisämakua paahtamalla niitä uunissa. Sitten olikin helppo surauttaa keitto soseeksi ja maustaa. Nopeaa ja erittäin hyvää! Sopii syötäväksi myös muulloin kuin retkiolosuhteissa. Keiton päälle ripoteltavaksi voisivat sopia raejuusto, fetajuusto tai jokin siemensekoitus.

PAAHDETTU PAPRIKASOSEKEITTO (3-4 annosta)

 

3 punaista paprikaa

2 juuripersiljaa (tai ihan pieni palanen juuriselleriä)

1 iso porkkana

3 valkosipulinkynttä kuorineen

öljyä

1 prk säilöttyjä tomaatteja (tai tomaattimurskaa) + noin purkillinen vettä

suolaa

noin lusikallinen hunajaa

1 tl balsamiviinietikkaa

Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Pese ja lohko paprikat, poista siemenet. Kuori juuripersiljat, leikkaa ne puoliksi ja sitten puolikkaat pitkittäin korkeintaan pikkurillin paksuisiksi suikaleiksi (jotta kyspyminen nopeutuu). Kuori myös porkkanat ja leikkaa samankaltaisiksi suikuloiksi. Valkosipulinkynsiä ei tarvitse vielä kuoria. Lataa kasvikset leivinpaperin päälle uunipellille. Liruttele niiden päälle hiukan öljyä. Laita kasvikset uuniin paahtumaan. Noin 15-30 minuutin kuluttua alkaa olla valmista eli kasviksissa on vähän väriä (ei haittaa, vaikka on paljonkin, kunhan eivät pala karrelle). Laita kattilaan purkillinen tomaatteja, noin purkillinen vettä ja kasvikset. Tässä vaiheessa voit puristaa pehmenneet valkosipulit pois kuoristaan. Varo ettet vahingossa syö niitä, ovat nimittän tooooodella hyviä ja makoisia. Jos juurekset eivät vielä uunista otettaessa ole täysin kypsiä, voit vielä keitellä niitä tomaattiliemessä hetken aikaa. Soseuta keitto ja mausta mieleiselläsi suolamäärällä, hitusella hunajaa sekä teelusikallisella balsamiviinietikkaa. Säädä keiton nestemäisyysaste sopivaksi. Me söimme, tai oikeastaan hörpimme retkellä keittoa mukeista, joten se sai olla aika juoksevaa. Lusikoitava keitto voi olla vähän paksumpaa.

Lauantain lakkakääretorttu

Hiihtolomaviikolla tuli mieleen tehdä viikonpäiväleivonnaisia. Julkaisen viikoittain yhden viikonpäiväleivonnaisen - jospa leivontainnostus tarttuisi!

 

LA eli lauantai

La-alkuisia leivontaan sopivia sanoja tuli mieleen vain lakritsa ja lakka. Lakritsa-aiheinen leivonta ei nyt innostanut, joten valitsin lakan. Siitäkin huolimatta, että en ole eläissäni sanonut hillaa lakaksi, vaan hilla on hilla. Ja tämä on hillakääretorttu. Olkoon nimi kumpi tahansa, kääretorttu oli hyvää. Tein kääretorttua kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla sössin täytteen kanssa, kun liivatetta oli liian vähän enkä malttanut hyydytellä täytettä ennen sen lisäämistä kääretorttulevylle. Lopputuloksena oli kauhean ruma, mutta hyvänmakuinen litteä ja levinnyt, täytettä pursuileva tekele. Ei blogiainesta. En ottanut edes valokuvaa. Toinen yritys onnistui paremmin eli on julkaisukelpoinen.

Tein meidän kahden hengen talouteemme sopivan pienen kääretortun (pieni leivinpelti oli kokoa 25 cm x 33 cm).

LAKKAKÄÄRETORTTU  /  HILLAKÄÄRETORTTU

 

Pieni pohja:

2 kananmunaa

0,5 dl sokeria

0,5 dl vehnäjauhoja

1 rkl tummaa kaakaojauhetta

2 rkl maissijauhoa (Maizenaa)

1 tl leivinjauhetta

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Sekoita vehnäjauhot, kaakaojauhe, maissijauho ja leivinjauhe keskenään. Vaahdota kananmunat ja sokeri vaaleaksi ja kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää jauhoseos mukaan siivilän läpi hyvin varovaisesti samalla sekoittaen (puuhaarukka tai nuolija sopivat tähän tarkoitukseen). Jos olet liian tehokas, vaahto lässähtää. Kaada taikina leivinpaperin päälle pienelle uunipellille tai vuokaan. Paista noin 8 minuuttia. Ole tarkkana paiston kanssa, koska näin pieni ja ohut levy kärähtää äkkiä. Ota paistos uunista ja anna sen jäähtyä hetki. Levitä puhtaalle leivinpaperille hiukan sokeria ja kumoa kääretorttulevy sokerin päälle. Poista leivinpaperi levystä varovasti ja jätä levy odottamaan täytettä.

Täyte:

2 liivatelehteä

2 rkl appelsiinimehua

1 prk lakkarahkaa

3 reilua ruokalusikallista paksua turkkilaista jugurttia

1 - 1,5 dl lakkoja/hilloja

(Lisää sokeria, jos haluat. Minä en lisännyt lainkaan, koska tuo lakkarahka on niin makeaa. Makuasioita!)

Aloita täytteen valmistus liivatteista ja laita ne kylmään veteen pehmenemään (laita ne likoamaan jo samaan aikaan, kun laitat kääretorttulevyn paistumaan). Sekoita kulhossa rahka ja jugurtti sekä hillat. Lisää sokeria, jos tunnet siihen tarvetta (maustettu rahka on aika makeaa jo sellaisenaan). Kuumenna appelsiinimehua ja lisää sinne pehmenneet liivatelehdet, josta olet pusertanut ylimääräisen veden pois. Sekoita nopeasti. Kaada liivateliemi ohuena norona täyteseoksen joukkoon koko ajan reippaasti sekoittaen. Nosta täyte jääkaappiin ässettymään ainakin vartiksi. Kun täyte alkaa vähän jämähtää, ota se jääkaapista ja sekoita rivakasti. Levitä täyte kääretorttulevylle ja rullaa torttu. Minä rullasin lyhyeltä sivulta. Kääri kääretorttu leivinpaperiin ja nostaa jääkaappiin. Noin tunnin kuluttua pitäisi olla valmista ja kääretorttu leikattavassa kunnossa.

* * *

Viikonpäiväleivonnaiset: 

Maanantain mantelikakku

Tiistain tiikerikakku

Keskiviikon kesäkurpitsagalette

Torstain tonnikala-perunapiirakka

Perjantain perunakakku

Riisimakaronilaatikko

Tässä on taas sellainen vahingossa hyvää -tyyppinen jääkaapintyhjennysruoka. Olen tehnyt tätä nyt pari kertaa, ja kummallakin kerralla on tullut vähän erilaista riippuen siitä, mitä ja minkä verran on ollut aineksina. Minä olen käyttänyt ruokaan broilerinjauhelihaa, mutta sinä voit laittaa itsellesi mieluisaa proteiinia. Esimerkiksi kauramuru voisi toimia hyvin, ja sitä minä aion kokeilla seuraavassa satsissa. Tässä ruuassa on jotain lasagnemaista, mutta myös makaronilaatikkohenkistä. Nimestään huolimatta ruoka ei sisällä riisiä, vaan riisin näköistä pastaa, joka kulkee nimellä risoni tai orzo.

Risonivuoka valmistuu melko nopeasti, koska valmistelujen jälkeen noin 20 minuuttia uunitusta riittää. Oivallinen arkiruoka siis!

Päällä olevat parsat paistoin pannulla erikseen.

 

RISONI-BROILERVUOKA (3 reiluhkoa annosta)

(Pahoittelen, ohjeen määrät ovat summittaisia. Käytin purkin- ja pussinpohjilta löytyviä aineksia ja arvioin määrät.)

1 pieni sipuli

1 valkosipulinkynsi

200 g broilerinjauhelihaa

1 iso porkkana

pari kourallista tuoretta pinaattia

n. 3 dl paseerattua tomaattia

n. 1/2 dl vettä

n. 1,5 dl  kermaa

(yrtti)suolaa

hunajaa

mustapippuria

2 dl risoni-pastaa

pinnalle raastettua parmesaanijuustoa

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Valmista kastike. Kuori ja silppua sipuli ja valkosipulinkynsi. Kuullota  niitä pannulla öljytilkassa hetken ajan ja lisää sitten joukkoon jauheliha. Ruskista hetken aikaa ja kuori ja raasta sillä välin porkkana. Lisää porkkanaraaste pannulle ja paista vielä hetki. Revi tai leikkaa pinaatinlehtiä vähän pienemmiksi ja lisää pannulle. Sekoittele vähän ja lisää sitten loput aineet risoni-pastaa lukuunottamatta. Mausta makusi mukaan suolalla, tilkkasella hunajaa (puoli teelusikallista on hyvä määrä ensi alkuun, sitten voi vähän säätää ja lisäillä, jos haluaa) ja ripauksella mustapippuria. Anna kastikkeen kiehahtaa hetki ja lisää sitten selkaan pasta. Sekoita ja kaada uunivuokaan. Huomioi, että pasta imaisee nestettä eli älä säikähdä, että tuotos on vähän keittomainen. Raasta päälle parmesaania ja työnnä vuoka uuniin. Noin 20 minuutissa pasta on kypsynyt ja ruoka valmista.

Perjantain perunakakku

Hiihtolomaviikolla tuli mieleen tehdä viikonpäiväleivonnaisia. Julkaisen viikoittain yhden viikonpäiväleivonnaisen - jospa leivontainnostus tarttuisi!

Perjantai eli PE.

Tämä oli vaikea. Ensin ajattelin perunaa (löysin yhden ohjeenkin), sitten persikkaa. Peruna kuulosti tylsältä, mutta kokeilujen myötä osoittautui ainoaksi julkaisukelpoiseksi vaihtoehdoksi - toisin kuin persikkaviritelmät. Ensin tein persikkapiiraan, jossa on persikkakiisseli ja taikinasta ristikko päällä. Nätti, mutta mauton. Päätin viritellä sitä - tulos vähän maukkaampi, mutta rumempi --> edelleen ö-mappiin. Kolmas persikkainen leivonnainen oli rahka-juustopiirakka. Aivan maukas ja suhteellisen nättikin, mutta ei vie voittoa aprikoosipiirakasta, jossa on kaikki kohdallaan.

Aloin jo masentua näistä kaikista leipomiskokeiluista, mutta en aikonut luovuttaa! Enää perjantai, lauantai ja sunnuntai jäljellä, kyllä tästä selvitään. Tartuin siihen perunaohjeeseen, joka oli ihan ensimmäiseksi tuntunut houkuttelevalta ja ryhdyin leipomaan. Mausteinen perunakakku oli helppo tehdä, mutta ennen kaikkea kerrassaan maukas leivonnainen. Ohjeessa sanotaan, että kakku on parhaimmillaan seuraavana päivänä, mutta... Tunnustan nyt vähän häpeillen, että söin vielä hyvinkin lämpimästä kakusta kaksi reilua siivua seisaallani keskellä keittiötä. Niin hyvää se oli!

Muutin ohjetta vain sen verran, että vähensin kanelin määrää ja lisäsin yhden limetin kuoren raastettuna. Mielestäni hyvä kombo!

 

PERUNAKAKKU

 

3 kananmunaa

2 dl sokeria

2-3 keitettyä perunaa (n. 200 g)

125 g margariinia

1,5 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

0,25 tl vaniljajauhetta (tai 2 tl vaniljasokeria)

0,5 tl kanelia

2 tl kardemummaa

yhden limetin kuori raastettuna (vihreää osaa kuoresta)

2,5 dl kaurahiutaleita

Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Voitele ja korppujauhota litran vetoinen suorakaiteen muotoinen kakku-/leipävuoka. Sulata ja jäähdytä margariini. Sekoita jauhot, leivinjauhe, mausteet, limetinkuoriraaste ja kaurahiutaleet kulhossa. Vaahdota munat ja sokeri toisessa kulhossa. Raasta perunat ja sekoita ne huolellisesti yhdessä sulatetun margariinin kanssa muna-sokerivaahtoon. Lisää lopuksi jauhoseos nopsakasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan. Paista 175 asteessa noin 45-50 minuuttia, kunnes kakku on kypsä. Kun tuikkaa varovasti tikun keskelle kakkua, eikä siihen tartu taikinaa, on kakku kypsä. Nosta kakku uunista, anna jäähtyä hetken vuoassa ja kumoa sitten.

Viikonpäiväleivonnaiset: 

Maanantain mantelikakku

Tiistain tiikerikakku

Keskiviikon kesäkurpitsagalette

Torstain tonnikala-perunapiirakka

 

***

PS: Tällaisia värkkäsin, mutta ei niistä oikein sen enempää...

Soma, mutta mauton.

Melko soma, melko hyvä, mutta raaka pohja.

Torstain tonnikala-perunapiirakka

Hiihtolomaviikolla tuli mieleen tehdä viikonpäiväleivonnaisia. Julkaisen viikoittain yhden viikonpäiväleivonnaisen - jospa leivontainnostus tarttuisi!

Torstai eli TO.

TO niinkuin tomaatti, tonnikala, to... Ja siinäpä olikin kaikki to-alkuiset, joita keksin. Tomaattipiirakan ohjeen olen tuutannut tänne viime vuonna (olikin hyvä tomaattipiiras se!), joten ehkäpä jotain tonnikalaisaa nyt. Löysin netistä mukavalta vaikuttavan ohjeen, josta tuli yhtäkkiä pikkuisen mieleen Nizzan salaatti. Tästä innostuneena virittelin ohjetta hiukan ja marinoin täytteeseen tulevia perunanpaloja muistellen blogiinkin kirjattua salaattia, jotta niihin tulisi vähän makua. Toimi! Suosittelen keittämään joskus hiukan enemmän perunoita (kuorineen), ja leipomaan sitten tätä piirasta.

Tämä herkullinen piiras on ruokaisa ja sopii mainiosti vaikkapa lounaaksi tai piknikevääksi.

TONNIKALA-PERUNAPIIRAS

1 pkt valmista pakastetaikinaa (esim. jokin ruispohjainen toimii perunan ja tonnikalan kanssa hyvin)

(tai aiemmin mainitusta linkistä löytyvä pohja)

Täyte:

1 purjosipuli

1 prk tonnikalaa öljyssä

2 keitettyä perunaa

3 kananmunaa

2,5 dl ruokakermaa

1 dl parmesaanijuustoraastetta

ripaus suolaa

muutama oliivi ja kirsikkatomaatti

Perunoiden marinadi:

1 tl karkeaa Dijon-sinappia

1 tl hunajaa

3 rkl oliiviöljyä

1 pieni valkosipulinkynsi hienonnettuna

2 tl sitruunamehua

ripaus suolaa ja mustapippuria

Aloita sulattamalla pakastetaikina. Ohut taikinalevy sulaa huoneenlämmössä yllättävän nopeasti.

Kuori keitetyt perunat ja kuutioi ne. Sekoita marinadin ainekset keskenään ja lisää perunakuutioiden joukkoon. Sekoita varovasti, ja jätä marinoitumaan.

Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Voitele piirakkavuoka, tai vuoraa nelikulmainen uuni-/kakkuvuoka leivinpaperilla. Halkaise ja huuhtele purjo, ja leikkaa puolikkaat suikaleiksi. Kuumenna pannulla tonnikalapurkista valutettua öljyä ja kuullota sipuleita hetken aikaa, kunnes ne pehmenevät. Nosta jäähtymään.

Sekoita ruokakerma ja kananmunat, lisää joukkoon raastettu parmesaanijuusto ja ripaus suolaa.

Kauli piirakkataikina vuokaan sopivaksi, myös reunoja pitää olla. Pistele taikinapohjaan haarukalla reikiä ja esipaista pohjaa 10-12 minuuttia. Minä käytän esipaistovaiheessa pohjan päällä aina keraamisia paistokuulia. Laitan leivinpaperin taikinan päälle ja sen päälle paistokuulat. Ne pitävät pohjan tasaisena ja reunat muodossaan. Kuivat herneet toimivat yhtä hyvin. Jos pohjaa ei esipaista, se vettyy ja muhjaantuu täytteen alla.

Levitä esipaistetun pohjan päälle purjosipulit ja tonnikala. Kaada varovasti päälle ruokakermaseos. Nostele vuokaan marinoidut perunapalat, oliivit ja tomaatit. Nosta piiras uuniin paistumaan. Paista 175 asteessa noin 45-50 minuuttia, riippuen täytteen paksuudesta. Laakeampi piirakka, jossa on ohuemmalti täytettä, vaatii vähemmän paistoaikaa. 

* * *

Viikonpäiväleivonnaiset: 

Maanantain mantelikakku

Tiistain tiikerikakku

Keskiviikon kesäkurpitsagalette

Keskiviikon kesäkurpitsagalette

Hiihtolomaviikolla tuli mieleen tehdä viikonpäiväleivonnaisia. Julkaisen viikoittain yhden viikonpäiväleivonnaisen - jospa leivontainnostus tarttuisi!

Keskiviikko eli KE.

Mikä raaka-aine se alkaisi ke....? Keräkaali. Keltajuuri. Vähän laiskanlaisesti työskenteli hiihtolomalaisen pää, kun ei kovin paljon sanoja mieleen tullut. Kesäkurpitsa houkutteli esiin nousseista sanoista eniten, ja valmistin kesäkurpitsagelettea. Galette on piiras/piirakka, johon ei tarvita vuokaa, vaan se muotoillaan kääntämällä taikinan reunat täytteen päälle. Koskaan aiemmin en ole galettea tehnyt, vaikka se trendileivonnaisten listalla on jo aika tovin keikkunut. Meillä sattui olemaan jääkaapissa edellisviikonlopulta kermaviilivoitaikinaa, jota käytin nyt galetteen. Kirjaan sen ohjeen tähän, mutta voit tehdä myös Sikke Sumarin tekemän alkuperäisohjeen mukaisen taikinan, johon ohjeen löydät täältä. Ihan pieniä muutoksia tein täytteeseenkin, osan tahtomattani. Unohdin nimittäin basilikan ricottatäytteestä... Kesäkurpitsasiivuja en "itkettänyt" suolalla, vaan paistoin ne nopeasti kuumalla pannulla öljytilkassa.

KESÄKURPITSAGALETTE

 

Kermaviilivoitaikina:

150 g voita/margariinia

5 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

1 prk kermaviiliä

Kuutio jääkaappikylmä voi/margariini. Sekoita leivinjauhe vehnäjauhojen joukkoon ja nypi seos käsin rasvan kanssa hienoksi muruksi. Sekoita lopuksi joukkoon kermaviili. Anna taikinan levätä jääkaapissa hetken aikaa. --> Tästä taikinasta käytin galetteen noin puolet, ehkä hiukan enemmän.

Täyte:

1 pienehkö kesäkurpitsa

1 rkl öljyä

150 g ricottajuustoa

1 pieni valkosipulinkynsi

1 tl sitruunankuoriraastetta

1,5 dl parmesaanijuustoraastetta

1 rkl silputtua tuoretta basilikaa

ripaus mustapippuria

n. 50 g mozzarellajuustoa (juustopallo)

kananmunaa voiteluun

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Pese ja viipaloi kesäkurpitsa ohuiksi siivuiksi. Kuumenna pannulla öljyä ja paista kesäkurpitsaviipaleet nopeasti kuumalla pannulla, jotta saavat hiukan väriä.

Sekoita ricottan joukkoon raastettu valkosipulinkynsi, sitruunankuoriraaste, parmesaaniraaste, basilikasilppu ja rouhaisu mustapippuria. Maista seosta. Jos tuntuu, että suolaa tarvitaan, lisää sitä.

Kauli taikinasta (siis noin puolet tuosta kermaviilivoitaikinasta) pyöreä, muutaman millin paksuinen levy (alkuperäisessä ohjeessa oli noin 30 cm halkaisija, minä en mittaillut levyn kokoa). Nosta taikinalevy leivinpaperin päälle ja levitä sille ricottaseos. Jätä 4-5 cm reunoja vaille täytettä. Viipaloi mozzarellapala ja levitä viipaileita päälle. Minulla oli buffalomozzarellaa, josta revin paloja ricottan päälle. Lado päällimmäiseksi kesäkurpitsaviipaleet ja pyöräytä päälle vähän mustapippuria. Kääntele taikinalevyn reunat täytteen päälle. Ei tarvitse tulla nättiä ja säntillistä.

Voitele taikinareunat kananmunalla ja paista galettea 200-asteisessa uunissa noin 30 minuuttia, kunnes reunoissa on kaunis väri. Anna jäähtyä hetki ennen tarjoilua, vaikka kuinka tekisi mieli käydä kimppuun hetimiten.

***

Viikonpäiväleivonnaiset: 

Maanantain mantelikakku

Tiistain tiikerikakku

Kasvispihvit jääkaapin aarteista

Jääkaapin vihanneslokero on joskus varsinainen aarreaitta. Aarteista syntyy helposti kasvissosekeitto, mutta pienellä lisäponnistuksella myös mainiot kasvispihvit. Tämänkertaiset pihvit syntyivät porkkanasta, kukkakaalista, juuripersiljasta ja paprikasta. Todennäköisesti seuraavat kasvispihvit ovat jotain ihan muuta!

KASVISPIHVIT (ehkä n. 15 kpl)

 

3 isoa porkkanaa

muutama iso kukkakaalin nuppu

1 juuripersilja

pätkä paprikaa

pieni sipuli

pieni valkosipulinkynsi

3 kananmunaa

3 rkl vehnäjauhoja

2 tl hunajaa

100 g ricottajuustoa

1/2 tl juustokuminaa

hyppysellinen chiliä

hyppysellinen savupaprikaa

2 tl hunajaa

n. 1 tl suolaa

ripaus mustapippuria

Raasta porkkanat, kukkakaali ja juuripersilja. Hienonna paprika oikein pieneksi silpuksi, samoin valkosipuli ja sipuli (sen voi kyllä myös raastaa). Sekoita kasvisten joukkoon muut ainekset. Voit halutessasi paistaa koepihvin, jotta selviää pitääkö suolaa tai muita mausteita lisätä. Paista seoksesta pihvejä, muutaman minuutin ajan per puoli. Sekoita seosta paistamisen välillä. Porkkanoista ainakin irtoaa sen verran mehua, että se valahtaa kulhon pohjalle.

Tiistain tiikerikakku

Hiihtolomaviikolla tuli mieleen tehdä viikonpäiväleivonnaisia. Julkaisen viikoittain yhden viikonpäiväleivonnaisen - jospa leivontainnostus tarttuisi!

Leivontapäivä tiistai eli TI.

Timotei. Timjami. Tilli. Tiili. Tiikeri. Tiikeri ei ole ainesosa, mutta tiikerikakku sentään on oikea leivonnainen. Kuivakakku taitaa olla leivonnainen, joka ei nykypäivänä ole kovinkaan trendikäs. Ei kuivakakkuja Kokkeillaan-keittiössäkään koivin usein leivota, mutta jos leivotaan, niin leivotaan tiikerikakkua. Aina hyvä! Teen tiikerikakun aina samalla ohjeella, joka on peräisin aikaa nähneestä ja roiskeita keränneestä pienestä leivontavihkosesta "Lämpimiä leivontahetkiä" (Valio, v. 1988). Kakkuun tulee appelsiinimehua, ja nyt raastoin sekaan vielä ruokalusikallisen appelsiininkuortakin. Hennosti maistuva appelsiini tuo kakkuun erityisen hyvän säväyksen.

Kauniita raitoja varten toteutan äidin oppia: Tumma taikinaa levitetään aika ohut kerros vaalean päälle vuokaan ja teelusikalla hiukan painaen vedetään kerroksen päältä koko ympäryksen verran. Seuraavaksi tulee vaalean taikinan vuoro, ja sille tehdään sama temppu, samoin sen jälkeen tulevalle tummalle taikinalle. Liian vahvalla otteella ei saa painaa. Lopuksi vielä tavallinen kerros vaaleaa taikinaa. Nyt kerrostus onnistui tosi kauniisti - aina ei onnistu vaan tulee omituiset kasaumat.

TIIKERIKAKKU

 

250 g voita

2,5 dl sokeria

4 kananmunaa

1 dl + 1 rkl appelsiinimehua

1 rkl appelsiininkuoriraastetta (suosin luomuappelsiinia)

4,5 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

2 tl vanillinisokeria (laitoin 1/4 tl vaniljajauhetta)

2 rkl tummaa kaakaojauhetta

Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Voitele ja korppujauhota kakkuvuoka. Pese appelsiini ja raasta ruokalusikallinen kuorta. Sekoita vehnäjauhoihin appelsiininkuoriraaste, leivinjauhe ja vanilja.

Vaahdota voi ja sokeri. Lisää kananmunat yksitellen hyvin vatkaten. Sekoita joukkoon appelsiinimehu sekä vehnäjauhoseos, ja sekoita nopeasti taikinaksi. Ota taikinasta noin kolmasosa toiseen kulhoon ja sekoita sen joukkoon kaakaojauhe ja ruokalusikallinen appelsiinimehua. Kerrosta taikinoita kakkuvuokaan aloittaen vaaleasta taikinasta. Päällimmäiseksi kerrokseksi tulee vaaleaa taikinaa.

Paista kakkua 175-asteisessa uunissa alatasolla noin 1 tunti. Kokeile kypsyyttä esim. cocktailtikulla noin 50 minuutin jälkeen. Jos tikkuun jää taikinaa, on kakku vielä raaka. Vuoat ja uunit ovat erilaisia, joten paistoaika voi hyvinkin vaihdella.

Nuotioruokaa: Lämpimät leivät

Meillä on ollut oululaisten ruokabloggareiden kanssa tapana treffata aika ajoin hyvän ruoan ja huonojen juttujen sivistyneen keskustelun merkeissä. Korona-aikana joukkion tapaamisia on pidetty virtuaalisesti, mm. yhteisesti pääsiäisaterialla tai vappubrunssilla, mutta myös livenä on nähty. Perinteisen kesäpiknikin jälkeen rohkaistuimme tapaamaan melkein ulkona, Pastanjauhajien tunnelmallisessa kodassa. Siellä yllätin itseni ja muut liekitetyillä leivonnaisilla.

Nyt olimme sopineet retkeilytapaamisen Koitelinkoskelle, joka on kertakaikkisen ihastuttava (ja suosittu) retkikohde Kiimingissä, niin kesällä kuin talvellakin. Otin retkieväissä maltillisemman linjan kuin kotakemuissa, enkä lähtenyt revittelemään leivonnaisten kanssa. Sen sijaan otettiin mukaan makkaraa, ja lisäksi tein lämpimiä voileipiä. Ne onnistuivat yllättävän hyvin nuotiolla, joten voin suositella tällaisia retkieväiksi. Erillistä reseptiä leipiin ei mielestäni tarvita. Voit valita mielestäsi leipää ja itsellesi/seurueelle mieluisat täytteet. Minä merkkasin yhden hiukan erilaisen leivän käärimällä sen pakettiin eri tavalla kuin muut, jotta se erottui joukosta.

Meidän leivät olivat tällaisia:

- vaaleaa kauraleipää (2 siivua per leipä)

- Nduja-salamitahnaa hyvin ohuelti kummallakin leipäpuoliskolla

- kinkkua

- savujuustoa

Kasasin leivät niin, että levitin leivälle ndujaa, sipaisin päälle kaksi siivua juustoa, sitten kinkkua, vielä juustoa pari siivua, ja lopuksi päälle ndujalla sivelty leipäviipale. Kerrosleivän molemmat ulkopuolet sivelin oliiviöljyllä, jonka ansiosta leipiin tuli vähän rapsakkaa paistopintaakin. Käärin jokaisen leivän omaan foliokääreeseensä. Leivät paistettiin/lämmitettiin nuotiolla välillä tsekaten, onko juusto alkanut jo sulaa.

Kannattaa kokeilla eväsleipien lämmittämistä nuotiolla!

Maanantain mantelikakku

Jokunen viikko sitten leivotutti ihan kauheasti. Puolison ehdotus leivontakyselyyn on aina "leivo pullaa". Pulla on totta tosiaan hyvää, mutta jotain muuta olisi tehnyt mieli. En vain keksinyt, mitä tekee mieli. Tulin ajatelleeksi, että pitäisi olla joku viikonpäiväopas leipomiseen. Kullekin päivälle oma juttunsa. En muista, mitä tuona päivänä leivoin (todennäköisesti sitä pullaa sitten kuitenkin), mutta ajatus viikonpäiväleivonnaisista jäi muhimaan mieleen. Hiihtolomaviikolla, kun Oulun alueellakin koronasulku pisti kaikki paikat kiinni, oli ulkoilun lisäksi aikaa myös leipoa. Syntyi viikonpäiväleivonnaiset. Ihan mitä tahansa leivottavaa en viikonpäiville keksinyt, vaan piti tietysti olla jotain viikonpäivän nimen alulla alkavaa. Ammattitauti varmaan tällainen kikkailu. MAanantain leivonnainen on näin ollen MAntelikakku. Oikeastaan sen nimi on ricotta-mantelikakku (ohje täältä), mutta eihän se mätsää maanantain kanssa ollenkaan!

Kakusta tuli mehevä ja maukas, aika makea tosin. Kakku on gluteeniton, koska se on leivottu mantelijauheella. Kaunis kakku sopii hyvin vaikkapa tulevan kevään ja kesän juhlapöytiin, sikäli kun yli kuuden hengen kekkereitä on lupa järjestää. Maistuu tämä kyllä kahvipöydässä pienemmälläkin porukalla, joten ei kannata jäädä odottelemaan juhlia.

 

RICOTTA-MANTELIKAKKU 

4 kananmunaa 

125 g huoneenlämpöistä voita/margariinia

2,5 dl sokeria 

1 tl vaniljasokeria (minä laitoin 1/4 tl vaniljajauhetta) 

n. 3 (luomu)sitruunaa (3 rkl sitruunankuoriraastetta ja 1 rkl mehua)

200 g mantelijauhetta 

250 g ricottajuustoa

 

Pinnalle: 1 dl mantelilastuja, ja paiston ja jäähtymisen jälkeen tomusokeria

Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Kiinnitä irtopohjavuoan (halkaisija n. 22-24 cm) pohjalle leivinpaperi (se pingottuu kiinni pohjan ja reunan väliin). Voitele reunat. Voit vaihtoehtoisesti rutistaa leivinpaperin, avata sen ja vuorata sillä koko vuoan. Rutistettu leivinpaperi muotoutuu hyvin vuokaan ja ylimääräiset reunat saa taitettua vuoran reunan yli. Pese sitruunat esim. juuresharjaa apuna käyttäen.

Erottele kananmunista valkuaiset ja keltuaiset. Vaahdota pehmeä voi/margariini ja 2 dl sokeria keskenään vaaleaksi vaahdoksi. Lisää joukkoon vaniljasokeri (tai vaniljajauhetta) sekä keltuaiset yksi kerrallaan hyvin vatkaten. Sekoita joukkoon mantelijauhe.

Raasta sitruunoista kuoren keltaista osaa niin, että saat 3 ruokalusikallista hienoa raastetta. Lisää raaste ja 1 rkl sitruunamehua taikinaan. Lisää joukkoon myös ricottajuusto ja sekoita nopeasti.

Ota puhdas ja kuiva kulho ja vaahdota siinä valkuaiset. Lisää loppu sokeri eli 0,5 dl vaahdon joukkoon vähän kerrallaan, koko ajan vatkaten. Vaahto on valmista, kun se on kiiltävää ja jämäkkää. Lisää valkuaisvaahto taikinaan vähän kerrallaan varovasti sekoittaen. Älä vatkaa, vaan sekoita esimerkiksi taikinalastalla tai puuhaarukalla nostellen. Liika sekoittaminen nitistää vaahdon. Taikinaan ei käytetä leivinjauhetta, joten kuohkeus tulee valkuaisvaahdosta.

Kaada taikina vuokaan, tasoita pintaa varovasti ja ripottele päälle mantelilastut. Paista kakkua 175-asteisessa uunissa 40-45 minuuttia. Anna kakun jäähtyä kunnolla ja siivilöi pinnalle sitten vähän tomusokeria.

Hitaan aamun banaanipannarit

Hidas aamu paras aamu! Siis ihan toisenlainen kuin työaamu, jolloin mekaanisesti ja rivakasti vaellan vaiheesta toiseen, sitten pyörän selkään ja töihin. Viikonloppuaamuna saattaa mennä jopa tunti, puolitoista, ennen kuin alamme kaavailla aamupalahommia. Arkiaamuina puuro on hyvä, niin usein viikonloppuisinkin, mutta joskus pitää revitellä. Teemme toisinaan englantilaisen aamiaisen, toisinaan amerikkalaisia pannukakkuja, ja aamiainen tuntuu melkein lounaalta (runsaan tarjonnan ja ajankohtansa vuoksi). Viime viikonloppuna tuli toive banaanipannukakuista, ja niitä sitten tehtiin. Ei suinkaan niitä terveellisiä ja ainakin joitain vuosia sitten trendikkäitä parin raaka-aineen pannareita, vaan vähän syntisempiä vehnäjauhoversioita. Koska viikonloppu lähestyy, on syytä tuutata ohje houkutukseksi teille lukijoille!

KUOHKEAT BANAANIPANNARIT (n. 15 kpl)

 

2 kunnolla kypsää banaania

2 kananmunaa

2 tl sokeria

ripaus suolaa

ripaus kanelia

1,5 dl vehnäjauhoja

1 kukkurallinen teelusikallinen leivinjauhetta

1 dl maitoa

Soseuta banaanit haarukalla mössöksi. Sekoita kulhossa niiden joukkoon kananmunat sekä muut aineet. Taikinasta tulee paksuhkoa. Paista taikinasta pannareita esimerkiksi lättypannun koloissa lempeällä lämmöllä, jotta ne eivät pala, mutta ennättävät kohota ja kypsyä sisältä. Käännä pannarit, kun ne ovat kohonneet ja pinta alkaa kuplia eli kun pannari pysyy kasassa eikä leviä käännettäessä. Paistamiseen ei tarvita rasvaa, ja tällä keinoin pannareihin saa kauniin tasaisen paistopinnan.

Tarjoile pannarit lämpiminä marjojen/hedelmien ja vaahterasiirapin kanssa.

(Käytin pannariohjeena tätä banaanilettuohjetta, ja vähensin nesteen määrää, jotta sain paremmin pannareihin sopivan taikinakoostumuksen.)

Uusi ystävä: Juuripersiljakeitto

Viime syksynä törmäsin minulle uuteen ainekseen, juuripersiljaan, paahdetun juuressalaatin ohjeessa. Nyt havaitsin kaupassa pussillisen niitä - olivat valkoisia noin porkkanan kokoisia ja palsternakan näköisiä pötkylöitä. Tarrasin heti pussiin kiinni, jos vaikka tekisin sitä juuresalaattia. No, en tehnyt. Sen sijaan paahdoin juuripersiljaa uunissa lohkoperunoiden ja porkkanan kanssa, ja lopuista tein keiton. Uunissa paahdetut juuripersiljat (mausteena vain öljyä, suolaa ja pippuria) olivat todella hyviä! Siitä sain idean paahtaa ne myös keittoon. Paahdetun juuripersiljan maku oli mielestäni jotain juurisellerin ja palsternakan välillä, aromaattinen ja aavistuksen makea.Siitä tuli tosi hyvä sosekeitto, joka maistui hapanjuurileivän kanssa lauantailounaaksi.

JUURIPERSILJAKEITTO (2 annosta)

n. 300 g juuripersiljaa

1 valkosipulinkynsi

öljyä

1 sipuli

1 rkl (oliivi)öljyä

4 dl kasvislientä (esim. 4 dl vettä ja 3 tl kasvisliemijauhetta)

1 dl kuohukermaa

n. 1 rkl sitruunamehua

ripaus mustapippuria, suolaa tarvittaessa, vettä koostumuksen säätämiseen tarvittaessa

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Kuori juuripersiljat ja napsaise kummastakin päästä siivu pois. Leikkaa juuripersiljat kahteen osaan, ja puolikkaat vielä pienemmiksi (esim. kapoinen osa halki kahteen osaan ja paksumpi pää neljään). Levitä juuripersiljapalat ja kuorimaton valkosipulinkynsi uunipellille leivinpaperin päälle, liruttele päälle hiukan öljyä. Kypsennä uunissa puolisen tuntia tai kunnes juuripersiljat ovat pehmenneet kypsiksi.

Kun juurekset alkavat olla kypsiä, hienonna sipuli. Kuullota sipulia kattilan pohjalla öljyssä lempeällä lämmöllä, jotta se pehmenee, muttei ruskistu. Lisää sekaan kypsät juuripersiljat. Purista pehmennyt valkosipuli kuorestaan kattilaan (valkosipulinkynsi pehmenee melkeinpä sosemaiseksi ja mausta tulee ihana!). Lisää kasvisliemi ja kiehauta. Soseuta keitto sauvasekoittimella (tai blenderissä). Lisää soseutettuun keittoon kerma ja halutessasi vettä (sosekeiton paksuus tai ohuus on makuasioita). Mausta sitruunamehulla (himppunen terävyyttä tarvitaan), mustapippurihitusella ja halutessasi suolalla. Juuripersilja on ainakin uunin jäljiltä hiukan makeahko, joten säädä maut sopivaksi sitruunamehulla ja suolalla.

Juuripersiljat paahteessa.

Sinisimpukoita ja nuudeleita - ja makuhermot riemuissaan!

Sinisimpukoita oli tehnyt mieli jo ainakin viikon, eikä tuohon vaivaan auttanut muu kuin ryhtyä kokkailemaan. Kaupan kalatiskiltä löytyi tuoreita sinisimpukoita, kuten näihin aikoihin aika usein löytyy. Niiden osto kannattaa ajoittaa niin, että valmistaa ne samana päivänä. Kaupassa ne lykätään verkkopussissaan yleensä vielä muovipussiin, ja kuljetuksessa ja kotijääkaapissa on syytä huolehtia, ettei pussi ole liian tiukasti kiinni. Elävät otukset tukehtuvat liian tiiviisti suljetussa pussissa.

Me olemme ennenkin tehneet simpukkkaruokia (mm. sinisimpukat tomaatin ja chilin kera tai höyrytetyt sinisimpukat tai suloiset sydänsimpukat ), ja nyt teki mieli kokeilla vähän erilaista reseptiikkaa. Ajatus liiteli Aasiaan ja päätin tehdä jotain thaityyppistä. Jotenkin tähän ajatukseen ei istunut leivän dippaaminen herkulliseen liemeen, joten päätin kypsentää liemessä nuudeleita. Saimme näin aivan älyttömän maukkaan aterian!

Simpukoiden valmistus aloitetaan tarkistuksella ja puhdistuksella. Jos kuori on rikkinäinen, joutuu simpukka roskiin. Jos simpukka on raollaan, pitää tsekata, sulkeutuuko se. Kevyt napautus kuoreen tai kuoren painaminen kiinni on hyvä keino, ja simpukka sulkeutuu, jos se on elävä. Jos kuori jää auki, joutuu simpukka roskikseen. Jos simpukan reunasta roikkuu "partaa", riivitään se pois. Simpukat harjataan vaikkapa juuresharjalla (siltä varalta, että ovat hiekkaisia) ja huuhdellaan. Kaikki tämä voi kuulostaa monimutkaiselta ja vaivalloiselta, mutta kun sen on kerran kokeillut, niin enää ei jännitä. Meidän tämänkertaisessa simpukkasatsissa (noin kilon pussi) oli harmillisen monta rikkinäisellä kuorella varustettua olentoa ja vain parikymmentä selvitti tarkastusseulan.

SINISIMPUKOITA JA NUUDELEITA THAITYYLIIN

n. 1 kg sinisimpukoita (meillä oli siis lopulta noin 20 reilunkokoista simpukkaa)

 

Liemi:

2 rkl öljyä

1 salottisipuli

2 valkosipulinkynttä

1 rkl raastettua tuoretta inkivääriä

2 tl punaista currytahnaa

1/4 tl kuivattua sitruunaruohoa (tai pätkä sitruunaruohon vartta)

1 porkkana

1 tuore chili

4 dl kookoskermaa

n. 2 dl vettä

2 rkl kalakastiketta

puolikkaan limetin mehu

vähän suolaa

lisäksi n. 150 g täysjyvänuudeleita ja 1-2 dl vettä

Valmistele simpukat (eli pese ja samalla tarkista). Silppua sipuli ja valkosipuli, ja raasta inkivääri. Kuori porkkana ja leikkaa se suikaleiksi. Kuullota isossa korkeareunaisessa paistinpannussa (tai kattilassa) sipuleita, inkivääriä ja porkkanaa hetken aikaa, kunnes sipulit alkavat pehmetä. Älä paista liian kuumalla, ettei valkosipuli pala. Leikkaa chili ohuiksi viipaleiksi. Voit halutessasi poistaa chilistä siemenet ja vaaleat siemenkiinnikkeet, joissa suurin tulisuus enimmäkseen piilee. (Meillä oli käytössä omien viljelyksien chili, voimakkuudeltaan 7/10. Poistin siemenet. Tästä tuli sopivasti lämpöä, mutta ei poltetta.) Lisää chiliviipaleet ja currytahna pannulle ja paista sekoittaen pari minuuttia. Lisää sitten kookoskerma, vettä, kalakastiketta ja limetin mehu sekä suolaa. Kun liemi alkaa kiehua, maista sitä. Tässä vaiheessa liemi saa olla aika suolainen.

Kun liemi on valmis ja makusi mukainen, heitä sekaan simpukat. Sekoita nopeasti ja varovasti, ja laita kansi kiinni. Parin-kolmen minuutin kuluttua sekoita uudelleen varovasti. Noin viiden minuutin keittämisen jälkeen alkaa olla valmista. Sen huomaa siitä, että simpukat ovat avautuneet. Nosta simpukat reikäkauhalla kulhoon ja laita kansi päälle. Lisää liemeen vettä ja kiehauta uudelleen. Lisää sinne nuudelit ja kypsennä nuudelipaketin vaatiman ajan. Minä lisäsin puolivälissä vielä vähän lisää vettä, koska nuudelit imaisivat liemen nesteitä aika tehokkaasti. Sekoita välillä, jotta nuudelit kypsyvät tasaisesti. Meillä lopputulos ei ollut mitenkään keittomainen, pikemminkin nuudeleita kastikkeeseen imeytettynä. Jos haluat keittomaisempaa, lisää enemmän vettä liemeen. Maista kuitenkin suolaisuus samalla, jotta liemi ei laimene liikaa. Kaada lopuksi sekaan simpukkakulhon pohjalle valunut/kertynyt liemi, josta saat lisää makua.

Sitten onkin aika tarjoilla nuudelit ja simpukat! Minä paistoin lisukkeeksi vielä yhden paksoin lehdet.