Jälkiruoka tai glögin seuralainen

Valkohomejuusto maistuu taloudessamme paremmin kuin sinihomejuusto. Muuan ystävältä opittu makoisa tapa nauttia valkohomejuustoa on seuraavanlainen: otetaan korpunpuolikas (maustamaton täysjyväkorppu), levitetään sen päälle vähän aprikoosihilloa ja sipaistaan päälle siivu valkohomejuustoa (tai toisinpäin, järjestyksellä ei ole väliä). Minun mielestäni tämä on ihan parasta teekupposen kera. Opastan täten myös lukijoita testaamaan ja ihastumaan.

Nyt glögikauden ollessa kuumimmillaan tulee mieleen napostella jotain pientä glögin hörppäilyn ohessa. Jossain Stokkan mainoslehdessä oli kiva ohje, jossa valkohomejuustoa tarjoiltiin hunajaisten pähkinöiden kanssa. Tämäntyyppisiä reseptejä on tainnut näkyä myös blogeissa. Meille tällainen yhdistelmä oli uusi kokkeilu, mutta hyvin mieluisa. Aineksista saa koottua mukavan jälkiruuan tai käteviä pieniä maistelupaloja esimerkiksi glögin kanssa.

Säädin määriä kohdalleen kahden hengen talouteen. Jätin pois ohjeessa olleen suolan (oli sormisuolaa hitunen) ja laitoin tilalle suolapähkinöitä.

HUNAJAISET PÄHKINÄT JA VALKOHOMEJUUSTOA (kahdelle jälkiruuaksi)

1 dl pähkinöitä ja manteleita (meillä oli hasselpähkinää, mantelia, cashewpähkinää ja pekaanipähkinää)
1 rkl suolapähkinöitä
n. 1,5 rkl juoksevaa hunajaa

100 g valkohomejuustoa

Laita uuni kuumenemaan 180 asteeseen. Sekoita kupissa pähkinät ja hunaja. Kaada pähkinä-hunajaseos leivinpaperin päälle esim. uunivuoan kannelle tai muulle pienehkölle uuninkestävälle lautaselle. Paahda pähkinöitä 180-asteisessa uunissa, kunnes hunaja alkaa karamellisoitua. Meillä tämä vei noin 15 minuuttia.

Paloittele juusto ja annostele lautasille. Nostele päälle pähkinöitä ja hunajaa. Halutessasi voit lisätä annoksiin vielä hiukan hunajaa.

Jos haluat tehdä glögin kanssa tarjottavaksi pieniä annospaloja, laita esim. lusikoihin (tavallisetkin ruokalusikat käyvät) palanen juustoa ja hiukan hunajaisia pähkinöitä.

Jäin vielä miettimään, millaista lisämakua esim. hippunen rosmariinia toisi pähkinöihin... Ehkä kokeilen sitä seuraavalla kerralla.

Hienojen makujen bloggaripikkujoulut

Oululaiset ruokabloggarit ilakoivat ja herkuttelivat lauantai-iltana Aina nälkä -Millan luona. Herkkupöytien notkahduksesta huolehtivat isäntäväen lisäksi  Diplomi-insinöörin keittiö, Ghetto gourmet, Kokit ja potit, Makuja kotoa, Pastanjauhantaa, Peruspöperöä, pari vierailevaa tähteä ja Kokkeillaan-blogi. Jos vaihtelivat illan keskustelunaiheetkin, niin monenlaista mahtui myös ruokatarjontaan. Tarjottavaa oli niin runsaasti, etten saanut kaikkea edes kuviin (esimerkiksi marjaista drinkkiä tai paahdettuja kikherneitä), luultavasti (toivottavasti) kuitenkin maistoin kaikkea :) Minun panokseni iltana olivat sipsien kera syötävä juustoinen sipulidippi ja jälkiruokaherkku lumimunat.

Kannattaa pitää silmät auki blogeja lukiessaan, sillä seuraavista ihan mahtavista herkuista on toivon mukaan reseptiikkaa tulossa:

Thaimaalaista sormisyötävää Kokkipottilan tapaan. Salaatinlehden mutkaan sai koota itselleen mieluisan valikoiman Kaakkois-Aasian makuja, mm. kuivattuja katkarapuja, kookoslastuja, chiliä, inkivääriä... ja taivaallista tahnaa, jonka sisältö ei jäänyt muistiini.

Peruspöperölän uunista oli peräisin pekoni-palsternakkapiiras, jossa suolaisen pekonin ja makean palsternakan yhdistelmä oli kerrassaan toimiva. Taustalla on edustus illan pähkinänaposteltavista.

Ghettolan simpukat hävisivät kulhosta joutuisasti.

Kala-allergikkojen vatsoja täydentävät meloni-basilika-kinkkupalat maistuivat helposti myös muille.

Ghettolan sanfransiscolainen kalakeitto oli täynnä huumaavaa makua ja kirvoitti syöjiltä onnen huokauksia.

Perijouluisiin tunnelmiin pääsimme Pastanjauhannan kinkun äärellä. Kinkulla oli hyvin tärkeä rooli Suuressa Jouluoluttestissä, joka tarkoin suunniteltuna ja valvottuna illan aikana pidettiin. Yksimieliseksi voittajaksi selvisi tällainen tuote:

Siinä vaiheessa, kun taivastelimme täysiä vatsojamme, lykkäsi Milla uuniin tällaiset glaseeratut bratwurstit. Jo tuoksu hurmasi, ja pian oli taas keittiössä jonomuodostelma, kun täysivatsaiset pinkaisivat makkaroiden kimppuun. Samoilla hetkillä lastattiin pöytään myös jälkiruokia: kuppikakkuja, piparikakkua ja jäätelöä, marenkista piirasta sekä lumimunia. Uskokaa tai älkää, mutta jotenkin saimme itseemme ahdettua myös näitä.

Muutaman tunnin lähes jatkuvan syömisen sekä erinäisten villien keskustelujen ja naurunremakoiden jälkeen oli aika huikata heipat ja hypätä taksiin. Kauneimmat kiitokset isäntäväelle ja koko muulle seurueelle hauskasta illasta! Olette te hyviä kokkeja! Brunssilla tavataan :)

Tupa täynnä tonttuja

Tänä vuonna pikkujoulujen ajankohdan miettiminen oli kovin kinkkistä. Semmoista viikonloppua, että kaikki pikkujouluilijat olisivat ehjänä, paikalla tai ylipäänsä kotimaassa, ei löytynyt. Niinpä eilen vietettiin pikkujoulujuhlaa pikkuruisella, mutta iloisella porukalla Kotiharmin ja Armastuksen paikassa. Otsikointi "tupa täynnä tonttuja" ei nyt ihan fyysisesti ollut totta, mutta tekstareiden päässä ja tunnelmassa sillä lailla mukana oli osa väestä. Että kovasti terveisiä matkailijoille, ja erityisterveiset toipilaalle sairaalavuoteeseen!!!

Glögitarjoiluun kuuluivat parmesaani-timjamikeksit, joiden ohjeen otin Kokkipottilan Hannelelta. Keksit olisivat saaneet olla uunissa vähän kauemmin, mutta hailakasta väristä huolimatta (kuvakin on ihan kökkö, kuten suurin osa tämän postauksen kynttilänvalokuvista) ne olivat oikein hyviä. Tänä aamuna tajusin, että yhdelle vieraalle ei keksejä edes tyrkytetty, työnnettiin vain glögimuki kouraan. Anteeksi! Laitanko postiin muutaman vain poikkeatko ohikulkeissasi haukkaamaan? :) Olen kyllä emäntien emäntä...

Porukkamme gurmeekokit pääsevät joka kemuissa esittelemään taitojaan, sillä kokoonnumme lähes aina nyyttäriperiaatteella. Se on mukavaa: emännän / isännän homma helpottuu ja ruokapöytään tulee aina mitä ihanampia uusia tai jo tuttuja ja hyviksi havaittuja herkkuja. Kaikki voittaa!

Tänä vuonna pikkujoulupöytään kannettiin aivan ihanaa punajuuripizzaa. Sen ohje taisi mennä jotenkin näin: Pizzapohja tehdään hiivaleipäjauhoihin. Ohuiden pyöreiden pizzapohjien päälle laitetaan ranskankermaa, parmesaania (?), raakaa punajuurta ohuina viipaleina, vuohenjuustoa ja pinjansiemeniä. Ja oliiviöljystäkin oli kai puhetta. Kiitos!

Lohiherkku (kuvassa etualalla) on pikkujoulupöydän pakollinen juttu. Ei lohiherkkua, ei pikkujoulua. Se tehdään näin: Siivuta graavilohi ja paloittele suupalan kokoisiksi paloiksi. Silppua (salotti- tai puna-)sipulia ja tilliä. Laita näitä kerroksittain tai jotenkin sekaisin kuppiin. Kaada päälle (kuohu)kermaa niin että lohet juuri  peittyvät. Anna ässettyä huoneenlämmössä, kunnes kerma jankittuu (miten tuon voisi muuten sanoa?). Vissiin voi sekoittaa välillä vähän. Kun lohiherkku alkaa olla tanakkaa, sen voi siirtää jääkaappiin. On ihanaa, sellaisenaan tai limpun (jota aamusella leivoin) kera. Lohiherkun takana pikkukupeissa on kirjolohen- ja siianmätiä smenatanan ja salottisipulin kera. Niin hyviä kaikki, kiitos!

Minä olin aikonut tehdä maksapasteijaa, mutta kun a) unohdin käydä Makkarakaupassa ja b) en löytänyt lähikaupan valikoimasta maksaa, jäi herkku tekemättä. Ehkä sen aika on toisella kertaa. Saattoi se olla onnenkantamoinenkin, sillä maksan sijasta ostoskoriin tiensä löysi poronfile. Ou jee! Kun vielä kauppareissulla tapasin porogurmeekokki-Raisan, sain loistovinkin maustamiseen: rakuuna. Ristin yllä olevan kuvan etualalla olevan poron Raisan rakuunaporoksi. Ihanaa! Tämä ansainnee oman pienen blogikirjoituksensa jossain vaiheessa, vaikkei valmistaminen monimutkaista ja aikaavievää ollutkaan. Myös poron takana oleva Waldorfinsalaatti ansaitsee oman juttunsa. Sienisalaattia oli kahdenlaista. Omenainen sienisalaatti oli virkistävä uusi kokemus, onneksi sitä saatiin herkkupöytään!

 

Kahvin kanssa, jälkiruoan statuksella, tarjoiltiin mustaherukka-suklaamoussekakkua. Oli hyvää, teen toistekin (vaikka valmistuksen loppuvaiheessa tapahtuikin pienimuotoinen katastrofi...josta myöhemmin lisää).

Ja oli niin mukavaa!!!! Kiitos vieraat ihanaiset! Ja eläköön vidzone ja vanhat muistot :)