tiistai 29. heinäkuuta 2014

Elämä on elämyksiä...

...pieniä ja suuria, kotimaassa ja kauempana.


Kokkeillaan-keittiöläiset lennähtivät kesälomalla New Yorkiin ihmettelemään suuren maailman meininkiä. Ja olihan siellä monenlaista elämystä tarjolla! Tässä tunnelmapaloja mukavasta reissusta:

Tehokas maankäyttö vaatii koooooooorkeat rakennukset. Siinä niskanikamat soi, kun piti tiirailla niin ylös. Ei meillä Oulussa vaan näin ylös ylletä.

Oma hotellihuoneemme oli hotellin toiseksi ylimmässä kerroksessa eli 35. kerroksessa. Eipä vähän korkealla. Ihan jännitti katsoa ulos ja alas ikkunasta. Näkymät olivat aitoa suurkaupunkia. Huomaatko hissin nappuloista, mikä kerros puuttuu :) ?

Kaupunki tarjoaa nähtävää ja koettavaa varmasti ihan jokaiselle. En ole ennen nähnyt saati että olisin käynyt ihka oikealla lentotukialuksella. Manhattanin laiturissa oli parkissa museoksi muutettu Intrepid-alus, jonka kannella esiteltiin paljon erilaisia lentokoneita ja helikoptereita. Kyljessä lepäili sukellusvene, jossa pääsi käymään. Laivan kannella oli esillä myös avaruussukkula Enterprise, joka ei pettymyksekseni ollut edes käynyt avaruudessa. Minusta lentotukialuskin oli pikkukaupungin tytölle kulttuuria (ja historiaa), mutta jos haluaa niitä normaalimpia kulttuurielämyksiä, saa itselleen hankittua myös taideähkyn. Me kävimme MoMa:ssa (modernin taiteen museossa), Metropolitan Museum of Artissa (ihan val-ta-van suuri) ja Guggenheimissa. Lapsille, lapsenmielisille ja muuten vaan kaikesta kiinnostuneille suosittelemme myös Luonnonhistorian museota ja Bronxin eläintarhaa.

Central Parkissa riittää vehreyttä
Valmistauduimme reissuun varaamalla liput kotona netin kautta vain kahteen paikkaan: Vapaudenpatsaalle ja baseball-otteluun. Ensiksi mainittuun pääsy voi olla ilmeisesti etenkin kesäkaudella vaikeaa, ellei ennakkolippuja ole. Katselimme lippuja toukokuussa ja melkein koko kesäkuu oli jo ihan varattu. Patsaan kruunuun ensimmäiset vapaat liput taisivat olla vasta elokuulle, siispä kävimme "vain" jalustassa. Samalla lipulla pääsee myös Ellis Islandille, paikkaan jonka kautta aikanaan kaikki siirtolaiset ovat tulleet maahan.

 
 
Baseball ei ole meille kummallakaan millään lailla tuttu laji ennestään, mutta toki suomalaisen pesäpallon tuntemus auttoi vähän tajuamaan peliä. Noin 50 000 katsojaa oli kuitenkin ehkä enemmän elämys kuin itse peli, joka oli välillä kovin tylsä, anteeksi vain kaikki baseballfanit. Jos kiinnostaa käydä baseball-ottelussa, kannattaa katsoa vähän vinkkiä hyviin istumapaikkoihin ja muuhunkin esimerkiksi täältä.

Broadway Bites -ruokafestivaalien pikkusuolainen
New Yorkissa ei pääse turisti näkemään nälkää, sillä ravintolatarjontaa on ihan jokaiseen makuun. Myös hinnoittelun puolesta tarjontaa on laajalti. Pääsimme kerran myös itse tekemään, tai oikeastaan grillaamaan ruokaa Gyu-Kaku -ravintolassa, josta jo aiemmin kirjoitinkin. Annokset olivat joka paikassa reiluja, jopa suureellisia. Vai mitä sanotte tästä aamiaisesta?
Ensimmäisen aamun Grand Slam -aamiaisannos järkytti sielua ja verisuonia niin hyvin, että jatkossa hakeuduimme kevyempien eväiden ääreen. Aamiaisburritoja (täytteenä esimerkiksi munakokkelia, papuja ja kasviksia) näkyi menevän paljon, samoin bageleita kermajuustolla. Molemmat testattiin ja hyväksi todettiin.

Elokuvissa ja sarjoissa newyorkilaiset haukkaavat hiukopalaksi siivun pizzaa tai hodarin, ja näin se näytti olevan ihan todellisessakin elämässä. Lounasaikaan nakkisämpyläkojulle jonotti pukumiehiä ja korkkarinaisia Wall Streetin toimistoistakin. Niinhän mekin sitten tehtiin.

Olin joskus aiemmin kuolannut Makuja kotoa -blogin Heidin kirjoitukselle maailman parhaista burgereista, ja kuinka ollakaan, hotellimme nurkan takana olikin yksi Shake Shack -ravintola. Siihen oli ihan aina pitkä jono, paitsi kahden ukkosmyrskyn aikana. Silloin säntäsimme kiireen vilkkaa hakemaan omat annoksemme ja söimme ne hotellihuoneessa ukkosen paukatessa ja vesisateen piiskatessa kaupunkia. Gurmeeburgerit! Kyllä maistui.

Katz's oli meille turisteille elämys monella eri tavalla. Sisään mennessämme saimme siniset tiketit, joiden kanssa marssittiin jonottamaan tiskille. Hirveä hulabaloo oli siellä. Tilasimme sandwichit ja niiden valmistuessa saimme maistiaisiksi niiden väliin tulleita kalkkunaa ja pastramia (järkyttävän hyvää lihaa). Toki näiden maistiaisten saamisesta tuli palkita kokkipoika tipillä. Juomat haettiin eri tiskiltä ja sitten päästiin syömään.
Kalkkunaleipä oli ihan ok, mutta pastramileipä oli mielettömän hyvää. Leipä oli kooltaan sellainen, että isommallakin pojalla lähti hyvin nälkä. Kun oli syöty, jonotettiin kassalle, jossa maksu tapahtui pelkästään käteisellä. Muista siis varata taaloja mukaan, jos aiot ruokailla Katz'silla.

Toinen hauska monen tiskin paikka oli muuan elektroniikkaliike. Siellä jätimme ensin ostoskassit kassisäilytykseen ja siirryimme yläkerran tiskille kysymään muistikorttia kameraan. Ensimmäisellä tiskillä oli nainen, joka ilmoitti, ettei saa myydä mitään, koska on harjoittelija. Siis toiselle tiskille, jossa asiointi alkoi onnistua. Muistikorttia ei saanut tietenkään vielä tässä vaiheessa mukaansa. Alakerran kassaosastolla piti valita käteis- tai korttijono, joista täti aina opasti vapautuvalle kassalle. Ostos maksettiin ja seuraavalta tiskiltä itse tuotteen sai kuittia vastaan. Lopuksi haettiin ostoskassit säilytyksestä. Hyvä työllistäjä tuommoinen kauppa.

Talojen katoilla oli hauskan näköisiä vesisäiliöitä, osin kai ilmeisesti vieläkin vettä täynnä. Pikkuisen tähtäsin kameralla myös miesten vaatteita myyvän liikkeen nimeen. Sekös meitä suomalaisia hihitytti.

Chinatown oli metka paikka. Se on levittäytynyt jo melko laajalle alueelle ja syönyt kai tilaa jo Little Italyltakin.
Suomalainen terveysviranomainen saisi sätkyn, kun näkisi, että kokonaiset sikapossut kuskataan lähiravintolaan olalla pitkin katua. Tämä possuauto kiersi kulmakunnan ravintoloiden liepeillä ja toimitti lihat kuppiloihin. Kumpaahan possua meillä oli illalla lautasella?
Kiinakorttelin tapa ratkaista päivähoito-ongelmia oli jännittävä. Emme rohjenneet mennä kurkkimaan ikkunoista, millaista päivätoimintaa tuolla oli tarjolla.


Auringonlaskua kannattaa mennä katsomaan Top of the Rockin laelta (sinne, niin kuin moniin muihinkin torneihin ja nähtävyyksiin oli turvatarkastus). Me olimme lippujonossa kahdeksalta ja saimme liput puoli yhdeksän sisäänmenoon. Se oli hyvä aika. Näimme auringon laskevan Manhattanin ylle ja kaupungin valojen syttyvän.

Mahtava loma! Tekisi mieli mennä New Yorkiin vielä joskus uudelleen...

* * *

Lopuksi pari kysymystä:

Miksi ei...

...meillä ole sellaista jugurttijäätelöbaaria, jossa saisi itse tuutata kuppiin haluamansa määrän ja valikoiman jäätelöä (ja joka sitten punnitaan)?


...meidän talon porraspielessä ole näin komeita vartijoita?

maanantai 28. heinäkuuta 2014

Muuan minestronekeitto

Minestronekeiton voisi hyvin nimetä jääkaapintyhjennyskeitoksi, sillä siihen voi koota kaapin perältä hyvin monenlaisia aineksia. Yleensä siinä on kauden  kasviksia ja jonkinlaista pastaa (ilmeisesti myös riisiä voi olla pastan sijasta) sekä lihansyöjille esimerkiksi kinkkua tai jotain muuta lihaa. Minä valmistin minestronekeiton nyt Donna Hay Magazinen (nro 74/2014) ohjeen mukaan. Käytin täkäläistä kauden kasvista eli lehtikaalta ohjeessa mainitun "silverbeetin / chardin" sijasta. Kertokaa viisaammat, mitä se on suomeksi! Lisäsin myös porkkanaa keittoon. Lihana tässä keitossa olivat broilerpyörykät, itse tehdyt tietenkin. Ei kannata hairahtua noukkimaan kaupasta keittoa varten niitä valmiita "broiler"pyöryköitä, saat niistä vain pahan mielen.


MINESTRONEKEITTO LEHTIKAALILLA JA BROILERPYÖRYKÖILLÄ (2-3 annosta)

Broilerpyörykät:

250 g kananpojan / broilerin jauhelihaa
puolikas kananmuna (riko yksi muna lasiin ja sekoita haarukalla keltuainen ja valkuainen sekaisin, minkä jälkeen mittaa taikinaan puolet seoksesta)
1/2 dl raastettua pecorinojuustoa (tai parmesaania)
1/2 dl hienonnettua tuoretta lehtipersiljaa + muutama basilikanlehti
1 tl raastettua sitruunankuorta
2 rkl ricottajuustoa
n. 1/2 tl suolaa
rouhaisu mustapippuria, ripaus cayennepippuria

+ 3 valkosipulinkynttä

Sekoita aineksista taikina ja pyörittele ihan pieniksi lihapulliksi, suupalan kokoisiksi, ja paista ne paistinpannulla öljyssä yhdessä tai kahdessa erässä kauniin ruskeiksi. Sekoittele välillä varovasti.

Kuori ja viipaloi valkosipulinkynnet, kun pyörykät paistuvat pannulla. Lisää ne pannulle loppuvaiheessa ja anna viipaleiden ruskistua kevyesti. Varo, etteivät pala. Jätä pyörykät ja valkosipuliviipaleet odottamaan keittoliemen valmistumista.

Keittoon:

7,5 dl vettä + 1,5 kanaliemikuutiota
2 pientä porkkanaa
1 dl pientä (täysjyvä)pastaa
2 lehtikaalin lehteä

Kaada kattilaan vesi ja kanaliemikuutiot. Kuori porkkanat ja suikaloi ne ohuiksi, lyhyiksi suikaleiksi, ja lisää kattilaan. Lisää kattilaan myös pasta ja broilerpyörykät sekä ruskistetut valkosipuliviipaleet ja anna kiehua. Huuhtaise lehtikaalin lehdet ja riivi lehtiosat irti paksusta lehtiruodista. Suikaloi kaalinlehdet ja lisää nekin kattilaan kiehumaan. Kun pasta on kypsynyt, voit kutsua ruokailijat pöytään.


perjantai 25. heinäkuuta 2014

Hyvän hellepäivän resepti

Voi hyvä ihme, miten helle helliikään! Ja pitkään! En ole tähän vielä ollenkaan uupunut, vaikka olen ehtinyt jo moneen kertaan taivastella hien määrää.



Mikä on sinun mielestäsi hyvän hellepäivän resepti? Meillä se koostettiin eräänä päivänä tällaisista aineksista:

- aurinko ja kevyt kesätuuli

- loraus aurinkorasvaa

- sääsket, paarmat ja perhoset + pullo hyttysmyrkkyä

- ihana maalaismaisema vaikkapa Lounais-Lapissa

- pari ruskeaksi paahtunutta, iloisesti pulputtavaa vekaraa, Anoppirakas sekä lankomies ja vaimokkeensa

- oma Armastus

- yksi beagle

- vanha komea traktori ja paljon työkaluja

- uusia perunoita + oliiviöljyä, valkosipulia, suolaa, tuoreita yrttejä ja pinjansiemeniä (perunat harjataan ja paahdetaan uunissa kypsiksi, ja sen jälkeen niihin sekoitetaan sauvasekoittimella tahnaksi surrattu yrttipesto)

- nuotio ja makkaroita

- kasa lättyjä mansikkahillon kera

- koeajoreissut

Siinä oli hyviä aineksia yhteen ihanaan hellepäivään. Seuraavana päivänä oltiin jo ihastelemassa Luleån vanhaa kaupunkia. Suloinen! Menkää käymään! Se sopii erinomaisesti hyvän hellepäivän reseptiikkaan :)


maanantai 14. heinäkuuta 2014

Aamupalojen aatelia: banaanipannukakut ja mustikka-vaahterasiirappi

Vaikka olenkin suolaisten aamiaisten ystävä, teen mielelläni poikkeuksen yhden makean aamupalaherkun kohdalla: pannukakut vaahterasiirapin ja marjojen kera. "Cuisine"-ruokalehdestä löysin ihan vastustamattoman ohjeen, jossa pannukakkutaikinassa oli banaania ja vaahterasiirappi oli maustettu mustikoilla. Voitko sinä vastustaa tätä? Enpä usko. Älä turhaan pane kampoihin, vaan kaiva leivontavälineet ja lättypannu esille.


BANAANIPANNUKAKUT (n. 16 kpl)

2,3 dl vehnäjauhoja
2 rkl sokeria
2 tl leivinjauhetta
1/4 tl soodaa
ripaus suolaa
1,5 dl piimää (huoneenlämpöistä)
2 munaa
3 rkl sulatettua, jäähdytettyä voita
1 banaani

Sekoita kuivat aineet keskenään. Sekoita toisessa kulhossa piimä, kananmunat ja rasva sekä soseutettu banaani, ja lisää seos kuivien aineiden joukkoon nopeasti sekoittaen.

Paista taikinasta keskilämmöllä pannukakkuja. Paistamiseen voit käyttää mieleistäsi rasvatuotetta. Pannukakut ovat valmiit käännettäväksi, kun taikinapinta alkaa kuplia.


MUSTIKKA-VAAHTERASIIRAPPI (pieni annos)

kukkurallinen 2 dl mustikoita (tuoreita tai pakastemustikoita)
1/2 tl sitruunankuoriraastetta
hiukan reilu 0,5 dl vaahterasiirappia

Laita mustikat ja sitruunankuoriraaste pieneen kattilaan ja keitä hiljalleen, kunnes mustikoista on irronnut kunnolla mehua. Tähän menee noin 10 minuuttia.

Siivilöi mehu toiseen pieneen kattilaan. Painele mustikoita siivilää vasten, jotta saat kaiken mehun irti. Nosta kattila liedelle ja lisää vaahterasiirappi. Anna seoksen kiehua hiljalleen kymmenisen minuuttia, kunnes se on hiukan tiivistynyt ja sakeutunut.

Siirapin voi tarjoilla lämpimänä tai kylmänä. Mustikka-vaahterasiirappi säilyy jääkaapissa jopa 10 päivää.

sunnuntai 13. heinäkuuta 2014

Hellekeitto

Helteiseen päivään voi valmistautua monin eri tavoin, esimerkiksi pakkaamalla reppuun ranta- ja uimakamppeet ja jotain virkistävää kesäjuomaa. Ennen tätä kannattaa kuitenkin valmistaa illalliskeiton aihio, jotta nälkäiset rannalla venyjät on helppo ruokkia palatessa. Viilennetty kurkkukeitto sopii helteisenä iltana nälän taltuttajaksi. Se on täyteläinen, raikas ja maukas, ja jos lisäät joukkoon katkarapuja, saat siihen myös enemmän ruokaisuutta.

Ohje oli "Cuisine" -lehdessä (kesä 2014), jonka ostin Ameriikan tuliaisina itselleni. Lehdessä on The Culinary Institute of American keittiömestareiden kesäreseptejä. Oikein ovat herkullisen näköisiä, ja kokkeiluun pääsevät
monet ohjeet. Viilennetyn kurkkukeiton tein melko tarkasti ohjeen mukaan muuten, mutta käytin pakastekatkarapuja, jotka lisäsin keittokulhoihin vasta ihan viime tingassa. Ohjeessa tuoreet ravut keitetään nopeasti ihan alkuvaiheessa.



KYLMÄ KURKKUKEITTO (3-4 annosta)

oliiviöljyä tai voita
1 sipuli
lehtisellerin varsi
2 tuorekurkkua
5 dl kasvislientä (eli 5 dl vettä + 1 kasvisliemikuutio)
n. 1 tl maissitärkkelystä + 2 tl vettä
200 g ranskankermaa
n. 1 dl kuohukermaa
2 rkl tillisilppua (tuoretta)
1 rkl (tai enemmän) sitruunamehua
1/4 tl Tabascoa (tai maun mukaan)
suolaa, valkopippuria
katkarapuja (pari reilua ruokalusikallista per ruokailija)
(+ kurkkukuutioita valmiiseen keittoon)

Kuori ja silppua sipuli. Paloittele sellerinvarsi. Kuori kurkut, halkaise ne ja poista vetinen siemenosa sisältä. Se käy helposti lusikkaa apuna käyttäen.  Kuutioi kurkut. Kuullota sipulia ja selleriä kattilan pohjalla öljyssä tai voissa muutaman minuutin ajan. Lisää sitten kurkkukuutiot ja kasvisliemi ja keitä keittoa hiljalleen kymmenisen minuuttia tai kunnes kurkut ovat pehmenneet.

Nosta kattila hellalta ja soseuta keitto. Tarkista suolaisuus ja lisää suolaa, jos haluat. Ripsauta joukkoon myös valkopippuria. Sekoita maissitärkkelys kylmään vesitilkkaan ja lisää seos soseutetun keiton joukkoon samalla sekoittaen. Nosta kattila takaisin hellalle ja anna poreilla koko ajan sekoitellen vielä pari minuuttia, kunnes keitto on hiukan sakeutunut. Jäähdytä tämän jälkeen keittoa vähintään neljä tuntia. Kattila kannattaa nostaa ensin esimerkiksi tiskialtaaseen kylmään veteen jäähtymään, jonka jälkeen sen voi laittaa jääkaappiin.

Juuri ennen keiton tarjoilua sekoita kulhossa ranskankerma, kuohukerma, silputtu tilli, sitruunamehu sekä Tabasco. Lisää seos soseutetun keiton joukkoon vispilällä sekoittaen. Tarkista maut ja lisää tarvittaessa suolaa, pippuria, sitruunamehua ja / tai Tabascoa. Sulatetut katkaravut (jos niitä haluat käyttää) voi laittaa suoraan keittokulhoihin.

Jos haluat (tai muistat paremmin kuin minä), voit säästää vähän kurkkukuutioita ja lisätä niitä keittokulhoihin keiton tarjoiluvaiheessa.

sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

Pöytägrilli ja grillipöytä

Meillä on kotona pöytägrilli, jolla saa tehtyä kivat voileivät ja paistettua talvisaikaan makkarat suureen ja akuuttiin grillimakkaranälkään. Japanilaisessa BBQ-ravintolassa Gyu-Kakussa oli ihan toisenlainen pöytägrilli. Se oli suorastaan grillipöytä.


Valitsimme illalliseksemme kahden hengen kesämenun, joka piti sisällään:

 
- alkusalaatin (salaattia, avokadoa ja wasabimajoneesia), inkiväärimarinoitua lohta sekä friteerattuja mustekalarenkaita ja jättikatkarapuja mätimajoneesin kera

 
- pääruuan (mureita naudanlihasiivuja, ankkaa, jättikatkarapuja, maissia, kesäkurpitsaa ja paistettua riisiä)

- jälkiruuan (vihreä tee -laavakakkua jäätelön kera)


Tarjoilija napsautti grillin päälle ja alkoi kantaa ruokaa pöytään. Saimme hyvät ja seikkaperäiset ohjeet grillaukseen, ja onnistuimmekin tekemään hurjan hyvää ruokaa. Ruuan todella hyvästä mausta emme valitettavasti voi ottaa kunniaa, sillä lihat oli file mignon -paloja lukuunottamatta marinoitu valmiiksi ja ohessa tarjotut hyvät kastikkeet kaatelimme kulhoihin pulloista. Mutta olivatpahan lihat hyvin paistettuja!


Jos sinä innostut tästä mainiosta ravintolasta, sellainen löytyy esimerkiksi New Yorkin Times Squaren tienoilta, osoitteesta 321 West 44th Street (8. ja 9. Avenuen väliltä). Sijainti oli Kokkeillaan-kaksikolle ihanteellinen, sillä ukkosmyrskyn tuoksinassa pääsimme hotellilta ravintolaan lähes vesisadetta huomaamatta.

Arigatou gozaimasu. Thank you.

* * *

Ilotulituskuvan myötä lähetämme onnittelut 7.7. ja muina lähipäivinä syntymäpäiväänsä viettäville :)

perjantai 4. heinäkuuta 2014

Pikkusuolaista pikana

Hetken mielijohteesta ostimme scampeja eli jättikatkarapuja kauppahallin tiskiltä. Ne päätyivät meille itsellemmekin yllätyksenä pienten suupalaleipästen päälle, joita napostelimme alkupaloina pääruokaa odotellessamme. Niistä tulikin yllätyshyviä! Ihan varalta, ennen kuin maistoimme ensimmäiset, nappasin valokuvankin väkerryksistä. Hyvä, kun otin, niin näette tekin, mitä kannattaa tehdä :) Sopivat hyvin vaikkapa tapaspöytään.


Tarvitset:

- paahtoleipää
- cocktailtikkuja

- maustamatonta tuorejuustoa (meillä oli Philadelphiaa)
- vähän sitruunankuoriraastetta
- tuoreita yrttejä (esim. basilikaa, lehtipersiljaa)

- jättikatkaravunpyrstöjä (syöntivalmiita)
- oliiviöljyä
- sitruunamehua
- ripaus suolaa
- mustapippuria
- chilihiutaleita
- tuoreita yrttejä silputtuna (esim. lehtipersiljaa ja tilliä)
- vähän hunajaa

Sekoita ravunpyrstöjä varten marinadin ainekset ja nota ravunpyrstöt marinoitumaan vähäksi aikaa.

Sekoita tuorejuustoon silputut yrtit ja raastettua sitruunankuorta.

Paahda leipää ja anna viipaleiden jäähtyä. Levitä tuorejuustolevitettä leivän päälle ja nosta toinen paahdettu leipä päälle. Leikkaa kerrosleivät suupaloiksi ja aseta jokaisen palan päälle ravunpyrstö. Lienee viisainta poistaa pyrstössä jäljellä oleva kuorenpätkä, jotta syöminen on helpompaa. Tuikkaa ravunpyrstön ja leipäpalan läpi cocktailtikku ja asettele suupalat tarjolle.