keskiviikko 8. marraskuuta 2017

Lakritsainen creme brulee

Pomminvarma creme brulee on jo pitkään ollut blogini haetuimpia ja katsotuimpia ohjeita. En ihmettele, se onkin ihan mahottoman hyvää, ja helppo tehdä. Meillä on tuota perusreseptiä noudatettu useimmiten, mutta joskus olen kokeillut jotain muutakin makumaailmaa. Viikonlopun creme brulee oli maustettu sitruunan lisäksi lakritsajauheella, mikä olikin onnistunut maustevalinta. Meillä on usein tehty lakritsapannacottaa, joka on todella hyvää, joten arvelin jauheen sopivan myös creme bruleen maustajaksi.

Tällä kertaa tuolla 50 minuutin kypsennysajalla tuli melko (vähän liiankin) napakat vanukkaat, joten 40 minuuttia olisi varmasti riittänyt hyvin. Samat vuoat, sama lämpötila, mutta oliko isommat keltuaiset? Ja mikä oli lakritsajauheen osuus rakenteessa? Lakritsajauhe muuten on mahdottoman makeaa, joten vähensin sokerin määrää tähän reseptiin.


SITRUUNA-LAKRITSA CREME BRULEE
(4 pientä annosta tai kaksi vähän reilumpaa...muttei liian isoa)

2 dl kuohukermaa
1/2 dl maitoa
1/3 dl sokeria
2 kukkurallista teelusikallista lakritsajauhetta
2 palaa sitruunankuorta
3 keltuaista

kuorruttamiseen n. 1,5 tl sokeria per vuoka

Pane uuni kuumenemaan 150 asteeseen. Mittaa kerma, maito, sokeri ja lakritsajauhe kattilaan. Pese sitruuna huolella ja viillä kuoresta perunankuorimaveitsellä kaksi suikaletta pitkittäin, lisää suikaleet kattilaan. Lakritsajauhe liukenee nesteeseen hitaasti, joten kannattaa sekoitella ahkerasti (ei vatkata kuitenkaan). Kiehauta seos ja nosta kattila liedeltä.

Vatkaa keltuaisten rakenne rikki. Poista kermamaidosta sitruunankuorisiivut. Kaada kuuma neste siivilän läpi (jotta mahdollisia lakritsakokkareita ei pääse mukaan) munien joukkoon koko ajan sekoittaen. Jaa seos uuninkestäviin vuokiin ja nosta vuoat uunipannuun, jossa on kuumaa vettä vuokien puoliväliin saakka. Kypsennä vanukkaita 150 asteessa uunin alatasolla noin 50 - 60 minuuttia (minulla pikkuannokset Nero-kupeissa olivat noin 50 minuuttia, mutta lyhyempikin aika olisi riittänyt), kunnes vanukasmassa on hyytynyt. Jäähdytä ja pidä jääkaapissa odottamassa tarjoilua.

Ennen tarjoilua ripottele vanukkaiden päälle hienoa sokeria ohuehko kerros. Paahda sokeri ruskeaksi tohottimella eli kaasupolttimella, jos sellaisen omistat. Se on vallankin kätsy laitos, johon kannattaa investoida, mikäli creme brulee vähänkin innostaa.

maanantai 6. marraskuuta 2017

Vaikutteille altis eli pannusämpylät

Olen utelias uusien ruokalajien suhteen, ja nykyään jopa verrattain rohkeakin kokeilija. Elämä on tuonut muassaan ilmeisesti enemmän hyviä yllätyksiä ruokakokeiluissa kuin pettymyksiä ja kauhukokemuksia, mikä lisää rohkeutta.

Campasimpukan blogissa esiintyneet englantilaiset muffinit eivät varsinaisesti olleet rohkeutta vaativia, mutta uteliaisuus niitä kohtaan heräsi hyvin voimakkaana. Peruskauraa: pekonia, munia ja sämpylöitä - mutta millaiset sämpylät?!? Pannulla paistetut! Whhaaaat?!?! Ymmärrättehän, pakko kokeilla.

Minulla ei ole aavistustakaan näiden autenttisuudesta (Sari vahvisti blogissaan, että oikealle maistuivat), mutta sen tiedän sanoa, että sämpylöistä tuli hyviä ja tuo pannulla paistunut pinta toi kivaa rapeutta niihin. Hyvä aamiaisleipä.


PANNUSÄMPYLÄT (n. 9 kpl)

3 dl kädenlämpöistä vettä
1 tl kuivahiivaa
1 rkl sokeria
1 tl suolaa
1 rkl rypsiöljyä
6 dl vehnäjauhoja
+hiukan karkeampia jauhoja (käytin spelttijauhoja)

paistamiseen hiukan öljyä

Sekoita veteen kuivahiiva, sokeri ja suola. Anna seoksen muhia 10 minuuttia, kunnes se alkaa hiukan kuplia. Lisää sitten joukkoon öljy ja alusta mukaan jauhot. Lisää jauhoja vähän kerrallaan ja vaivaa taikinaa. Taikinasta tulee pehmeähköä ja joustavaa. Jätä taikina nousemaan tunniksi.

Kun taikina on kohonnut, kumoa se karkeampien jauhojen päälle pöydälle / leivinlaudalle, ja taputtele jauhojen kanssa parin sentin paksuiseksi levyksi. Tee muotilla (vaikka juomalasilla, jollei sinulla ole metallista muottia) pyörylöitä. Sipaise (lätty)pannulle ihan ohuelti öljyä ja kuumenna pannua. Nosta sämpylät paistumaan miedolle lämmölle / keskilämmölle ensin yhdeksäksi minuutiksi (minulla hella oli vähän vaihdellen 6-8 kohdalla, kun suurin mahdollinen lämpö meillä on 12). Käännä sitten pallerot ja paista toiseltakin puolelta. Lyhyempi paistoaika riittänee toiselle puolelle.

Paista sämpylöiden väliin esimerkiksi pekonia ja munia, ja tarjoile ne lämpiminä.


sunnuntai 5. marraskuuta 2017

Paras punajuurikeitto

Kyllä. Paras.

Ainakin paras minun tekemistäni punajuurikeitoista. Myös Armastus, joka on punajuurisuhteessaan vasta tutustumisvaiheessa, tykkäsi tästä, joten rohkenen julistaa tämän keiton parhautta. Minä pidän punajuurista kaikissa muodoissaan: säilöttynä, punajuurisalaattina, paahdettuna, borssikeitossa..., joten tartun punajuuriresepteihin innolla. Jollain ruokaideasurffailullani törmäsin tällaiseen reseptiin, jonka toteuttamiseen (soveltamiseen) oli aikaa vasta viikonlopun vapaina tunteina. Työpäivän jälkeen on mahdotonta valmistaa ruokia, joissa kestää kolmisen tuntia. Toisaalta valmistelut voisi hyvin tehdä vaikka pyhäiltana, jolloin maanantaina keiton viimeistely kävisi nopsakasti. 

Tähän punajuurikeittoon ihanaa aromia toi punajuurien kypsentäminen uunissa sekä valkosipulin paahtaminen niillä samoilla lämmöillä. Uunissa haudutettu valkosipuli on jo sellaisenaan niin hyvää, että ellei ole varovainen, se sujahtaa helposti suuhun eikä keittokattilaan. Kokkeile vaikka!


PUNAJUURIKEITTO

4 punajuurta
2 kokonaista valkosipulia
oliiviöljyä
n. 200 g purjosipulia
7-8 dl kasvislientä
1 valkosipulinkynsi
suolaa, mustapippuria
n. 2 rkl sitruunamehua
(hiukan hunajaa tarvittaessa)

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Pese punajuuret, nosta jokainen oman foliopalansa päälle, lorauta päälle ruokalusikallinen öljyä ja tee jokaisesta folionyytti. Leikkaa kokonaisista valkosipuleista pieni "hattu" pois ja kaada sipulin päälle/sisälle hiukan oliiviöljyä. Kääräise sipulitkin folioon (minulla ne olivat saman foliopalan sisällä). Nosta punajuuret ja valkosipulit uuniin kypsymään. Ohjeessa kypsennysaika oli 45 minuuttia, mutta minun punajuureni tarvitsivat kaksi tuntia kypsyäkseen. Valkosipulit pehmenivät vajaassa tunnissa, joten nostin ne pois ja jätin punajuuret kypsymään.

Kun punajuuret ovat kypsyneet, kuori ne (kuori lähtee helposti kaaputtamalla) ja lohko muutamaan osaan. Huuhtele ja silppua purjo, kuumenna kattilassa vähän öljyä ja paista purjoa sekoitellen noin viisi minuuttia, kunnes purjo pehmenee. Se saa myös ruskistua. Lisää kattilaan punajuurilohkot ja puristele sinne myös pehmenneet valkosipulinkynnet. Kaada kattilaan kasvislientä (tai vettä ja kasvisliemikuutio tai -jauhetta), ensin 5-6 desiä. Nosta lämpöä ja anna keiton kiehua pari minuuttia. Sammuta sitten liesi, raasta keiton sekaan yksi valkosipulinkynsi (kypsentämätön) ja soseuta keitto. Nesteen määrällä voit säätää keiton koostumuksen mieleiseksesi. Meillä keitto oli paksuhkoa ja siihen laitettiin kaikkiaan seitsemisen desiä nestettä. Mausta suolalla (tarvittaessa), sitruunamehulla ja mustapippurilla sekä hunajalla, jos maut vaativat tasapainottamista.

Meillä keittoa tarjoiltiin alkuruokana, ja paistoin annoksiin makulisäksi siivut vuohenjuustoa.

keskiviikko 1. marraskuuta 2017

Makua kasvisburgereihin porkkana-papupihveillä


Burgerit ovat jo pitkään olleet hyvin trendikästä ruokaa, ja nykyään voi jopa uskaltautua tilaamaan vegeburgerinkin. Selvästikin viime aikoina on huomattu, että kasvisburgereihinkin kannattaa satsata, eikä maukkaan ja täyttävän vegepihvin tekeminen ole edes vaikeaa. Kehtaako monikaan ravintola enää tarjota vegeburgeria, jossa sämpylän välissä on einespihvi pakasteesta?

Kasvispihvien ohjeita on tarjolla mahdottoman paljon, joten jokainen voi niistä valita mieleisensä hampurilaisensa väliin. Itse mieluusti rakennan vegeburgerini niin, että siinä on proteiinia, jotta nälkä pysyy hetken poissa. Nyt tein porkkana-papupihvit ja paistoin lisäksi vielä siivun vuohenjuustoa. Ihan mahtava yhdistelmä! Kasa rucolaa, töräys srirachamajoneesia ja sipaisu makeaa chilikastiketta täydensivät maut niin, että olisi tehnyt mieli syödä toinenkin hampurilainen. Onneksi oli päässä joku tolokku, ja seisautin mielitekoni! Onhan se päivä huomennakin – ja uusi nälkä.


PORKKANA-PAPUPIHVIT HAMPURILAISIIN (noin 8-10 kpl)

500 g porkkanoita
1 tlk kypsiä valkoisia papuja (esim. voipapuja)
2 pientä valkosipulinkynttä
pieni kourallinen tuoretta oreganoa
n. 2 rkl sitruunamehua
n. 1 tl suolaa
ripaus mustapippuria
ripaus chilijauhetta
1 kananmuna
n. 2 rkl korppujauhoja

Kuori ja raasta porkkanat. Valuta pavuista neste pois ja murskaa / soseuta ne yhdessä valkosipulinkynsien, oreganon ja sitruunamehun kanssa (minä tein tämän sauvasekoittimella). Sekoita porkkanaraaste, papusose ja loput ainekset sekä mausteet kulhossa. Paista pannulla pieni koepihvi, jotta saat selville, onko makuja ja suolaa tarpeeksi. Kun maut on tsekattu ja hyviksi todettu, ala paistaa pihvejä. Kuumenna pannulla esim. nestemäistä margariinia tai voin ja öljyn seosta ja paista siinä kasvispihvit. Ota aina oikein kukkurallinen ruokalusikallinen pihvitaikinaa, nosta pannulle ja tasoittele noin sentin paksuiseksi pihviksi. Anna pihvien paistua keskilämmöllä ja saada väriä noin viitisen minuuttia puoleltaan. Käännä paistamisen välillä varovasti lastalla.