maanantai 18. elokuuta 2014

Paakkelsinhimo ja sen taltuttaminen

Se iski ihan yhtäkkiä, täysin varoittamatta. Kauhea suklaaleivonnaisen himo! Yritin ajatella muuta, mutta koko ajan takaraivossa takoi "suklaasuklaasuklaasuklaa". Ajatus suklaalevystä ei riittänyt alkuunkaan, vaan piti saada jotain pehmeää ja suklaista, ihanasti rinnuksille murustelevaa leivonnaista. Tartuin melkein ensimmäiseen ohjeeseen, jonka hakukone antoi: amerikkalaiset suklaamuffinit. Piti olla riittävän simppeliä ja nopeaa ärhäkkään suklaaleivonnaistuskaan. Suklaapalat taikinassa olivat bonusta.


Osui ja upposi! Siis hyvää tuli ja sielu soitteli sinfoniaa, kun mussutin muffinia. Hävettää tunnustaa (lörppä), että söin yhden muffinin verran taikinaakin. Että oli hyvää! Syökää tekin, tulee hymy huulille.


AMERIKKALAISET SUKLAAMUFFINIT (12 - 14 kpl, riippuen vuokien koosta ja leipurin ahneudesta)

200 g voita
2 dl sokeria (minä laitoin 1 dl fariinisokeria + 1 dl tavall. sokeria)
2 tl vaniljasokeria
3 munaa
4,5 dl vehnäjauhoja
3 rkl kaakaojauhetta
2 tl leivinjauhetta
1,5 dl maitoa
150 g tummaa suklaata
1 rkl sitruunamehua

Vaahdota pehmeä rasva, sokeri ja vaniljasokeri. Lisää munat yksitellen vatkaten. Yhdistä vehnäjauhot, kaakaojauhe ja leivinjauhe keskenään. Lisää jauhoseos siivilän läpi taikinaan vuorotellen maidon kanssa. Rouhi suklaa karkeaksi rouheeksi. Sekoita taikinaan lopuksi suklaa ja sitruunamehu. Vältä turhaa sekoittamista.

Jaa taikina paperivuokiin isoihin muffinivuokiin pellille tai pienempiin vuokiin muffinipellin koloihin. Paista muffineita 200 asteessa uunin keskitasolla 18–20 minuuttia (pienempiä hiukan vähemmän aikaa).

Anna jäähtyä hetken aikaa ja taltuta sitten suklaaleivonnaisen himo haukkaamalla iso pala muffinia! Nauti (hiljaa hyräillen) hyvästä mausta.

8 kommenttia:

  1. Taikina on a i n a niin paljon parempaa kuin paistettu muffini! Taikinahimo minulla iskee paljon useammin kuin paakkelssihimo :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla taikinahimo on harvinaisempaa, mutta nyt jotenkin tärähti siihenkin hermoon ihan täysillä. Kabum!

      Poista
  2. Oi, tiedän tunteen. :) Taikinan syöminenhän on leipomisessa just se juttu, aina pitää jättää leipurille kulhon pohjalle tarpeeksi lusikoitavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä se on Armastus, joka on alahuuli pitkällä, ellei kaavittavaa ole jäänyt :)

      Poista
  3. Tunnustan: usein tuplaan resepteissä käytetyt määrät vain saadakseni ahmia reilusti taikinaa... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämmöistä minä en ole tajunnutkaan!!!!

      Poista