maanantai 18. helmikuuta 2013

Lumimunat vai kelluvat saaret?

Kun ulos katsoessa näkyy kirkastakin kirkaampaa valkoista, ja kaukana horisontissa siintävä Hailuodon saarikin jää lumiheijastusten taa, nimeäisin mieluusti tämän jälkiruuan lumimuniksi. Kesällä, kun tuuli suhisee lehdissä, meri välkkyy silmissä ja se Hailuotokin pilkottaa kaukana, puhuisin kelluvista saarista :)

Olipa sitten lumimunat tai kelluvat saaret lautasella, on kyseessä ranskalainen jälkiruoka, jossa on keitettyjä marenkipalleroita vaniljakastikkeessa. Innostuin tästä ruokalajista Gummeruksen "Ranskalainen keittiö" -kirjaa selaillessani. Kirjassa kerrotaan, että ihan alunperin marenkipallerot on keitetty maidossa, josta on sitten valmistettu vaniljakastike. Kirjan ohjeessa ne keitetään kuitenkin vedessä. Hassua. Minä halusin keittää omani maidossa, alkuperäistä kunnioittaen. Aikani surffailtuani löysin reseptejä, joissa keittonesteenä käytetään maitoa. Noudatin sitten suunnilleen Jouni Törmäsen reseptiikkaa, joskin pienemmillä määrillä ja vaniljakastiketta muunnellen. Alunperin ohjeessa käytetyn sitruunan korvasin appelsiinilla, josta laitoin pienen siivun kuorta myös keittämisessä tarkoitettuun maitoon.


Hyvät ihmiset, tässä on jälkiruoka, jota söin melkein silmät kiinni nautiskellen ja tyytyväisenä hiljaa hymisten! Vaniljakastike (creme anglaise) oli parasta ikinä tekemääni tai syömääni kastiketta, ja lumimunat olivat suussasulavia!


LUMIMUNAT / KELLUVAT SAARET (7-8 lumimunaa)

2 ison munan valkuaista
1/2 dl sokeria

noin puoli litraa maitoa
ripaus sokeria
ohut siivu appelsiininkuorta

Vatkaa valkuaiset vaahdoksi, ja lisää vaahtoon sokeria vähän kerrallaan koko ajan vatkaten. Vatkaa valkuaiset ja sokeri kovaksi vaahdoksi, joka pysyy kulhossa vaikka kääntäisit sen ylösalaisin.

Kuumenna kattilassa maito, johon on sekoitettu sokeri. Pese appelsiini huolella ja lisää kuorenpalanen maitoon heti alkuvaiheessa. Tee kahden lusikan avulla valkuaisvaahdosta noin kananmunan kokoisia palleroita ja nosta ne hiljalleen kuplivaan maitoon kypsymään. Älä ahnehdi, kuten minä, eli älä laita liian monta palleroa kattilaan kerrallaan. Ne nimittäin laajenevat kypsyessään. Kypsennä lumimunia minuutti-pari, käännä ne ja kypsennä saman verran myös toiselta puolelta. Nosta lumimunat reikäkauhalla ritilän tai lautasen päälle valumaan.

Liikaa palleroita! Kohta on ahdasta...

VANILJAKASTIKE

3 dl maitoa
2 dl kuohukermaa
(tai 5 dl keittämiseen käytettyä maitoa)
vajaa 1 dl sokeria
3 keltuaista
pari ruokalusikallista appelsiinimehua
2 tl Maizenaa

Siivilöi lumimunien keittämisessä käytetty maito. Mittaa siitä 3 dl kattilaan ja lisää 2 dl kermaa. (Voit valmistaa kastikkeen halutessasi pelkästä maidosta.) Kuumenna lempeästi ja vatkaa sillä välin munankeltuaiset ja sokeri hyvin sekaisin. Lisää muna-sokerivaahtoon appelsiinimehu ja maissijauhot ja vatkaa vielä vähän. Kun maito-kermaseos on kiehuvan kuumaa, kaada muna-sokeriseos joukkoon hyvin ohuena nauhana koko ajan reippaasti vispilällä sekoittaen. Jos et ole ripeä sekoittaja, saat aikaan paakkuja. Kuumenna seosta vielä niin, että se pulpahtaa pari kertaa. Kaada kuuma kastike toiseen astiaan ja nosta jäähtymään. Peitä astia tiiviisti kelmulla.


Kokoa annos: Laita lautaselle tai kulhoon vaniljakastiketta ja nosta päälle 1-2 lumimunaa. Minä tein lisämaun antajaksi vielä appelsiinisiirappia: Laitoin pieneen kattilaan desin verran appelsiinimehua ja saman verran sokeria. Keittelin seosta miedolla lämmöllä, kunnes nesteestä oli jäljellä noin puolet ja se oli hiukan siirappimaista.

- - -

Sain taannoin Campasimpukalta sydäntä lämmittävän tunnustuksen, kiitos kaunis! New Blog Love -tunnustuksen voi antaa eteenpäin blogille, jolla on alle 200 lukijaa. Minä en kenenkään lukijoista tiedä (ja miten se ylipäänsä lasketaan!), mutta haluaisin antaan tämän lempeän punaisen sydämen eteenpäin kivalle Ripaus pippuria -blogille. Käykää kurkkimassa, mitä mukavaa siellä on tehty!

8 kommenttia:

  1. Jälkkäri näyttää huikealta, vaikka ensin luulinkin niitä uppomuniksi!

    Ja sitten: onko tuo luminuna otsikossa joku slangisana vai muu hauska ilmaus? ;)

    VastaaPoista
  2. Ajatella, nunat! Sinne se vielä jäi, otsikkoon, tuo sanakummitus (korjasin hetimiten!). Tekstistä korjasin varmaan kymmenen nunaa munaksi :) Mun sormet eivät kertakaikkiaan taipuneet kirjoittamaan sanaa lumimuna. Lumimunalumimunalumimunaluminumamumiluna... vai mikä se oli. Slangia tai jotakin.

    Slangijälkkäri oli taivaallista!

    VastaaPoista
  3. Hirveän kauan aikaa pääsi hurahtamaan siitä kun sain sinulta tuon ihanan tunnustuksen ja nyt vasta kiitän. Saisin hävetä. Mutta viimeinkin - iso kiitos!

    Olen muuten vuosia sitten kokeillut tuota jälkkäriä - ei tainnut onnistua. Nyt ovat varmaan taidot karttuneet ja voisi kokeilla uudelleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta eihän tässä ole häpeän aihetta Snowberry!

      Kovasti suosittelen uusintaottelua lumimunien kanssa. Takuulla onnistut!

      Poista
  4. Semmoinen tyhmä kysymys, että syödäänkö nämä kylmänä vai lämpöisenä? Samoin kastike?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos hyvästä kysymyksestä Kirppu! Enpä huomannut tuonne tekstiin laittaa, että syödään kylmänä, kaikki. Kokonaisuus on viilentyneenä parempi.

      Poista
  5. Tämä meni kokeiluun, olin kirjannut ylös leivonnan to do -listalleni lumimunat ja creme anglaisen varmaankin Koki Britannia Leipoo -ohjelmasta. Tuli samalla tehtyä appelsiinisiirappia ensimmäistä kertaa.

    Etsin ohjeesta oikeaa syömislämpötilaa ja huomasin vikan kommentin vasta nyt syötyämme. Melkoisen ällöä oli lämpimänä ja aika lailla vähän viileämpänäkin :D Voisikohan tätä raikastaa jollain vadelmamelballa tms.? Ja jotain rakennetta voisi myös olla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehdottomasti joku raikas vadelmainen juttu sopisi tähän, mikäpä ettei ihan tuoreet vadelmat. Toisivat annokseen myös erilaista rakennetta ja kauneutta. Vadelmia taisi meillä kerran ollakin tässä ohessa, jos oikein muistan...

      Poista