Pastakastike ja unohduksia

Chorizomakkarat ovat hyvä ruoka-aine. Ne ovat tuhteja ja mausteisia, ja useimmiten meillä käytetäänkin paketista vain puolet, sillä vähempikin määrä tuo hyvää makua ruokaan. Loppupuoliskolle pitää sitten keksiä jotain muuta käyttöä, ja usein pari jäljelle jäänyttä makkaraa pääsee hävikistä herkuksi -ruokaan. Nyt makkaroita oli ostettu tapaspöytää varten, ja puolet pääsivät lopulta arki-illan mainioon pastakastikkeeseen. Lisäsin sekaan myös yhden lehtikaalin lehden, paprikan ja rasiallisen kirsikkatomaatteja. Vaikka chorizo itsessään tuo ruokaan mausteisuutta, lisäsin vielä joukkoon yhden punaisen chilin, ja jo oli ihanasti lämpöä lautasella ja suussa! Simppeliä ja hyvää!

CHORIZO-TOMAATTIKASTIKE PASTALLE

tilkka oliiviöljyä
1 sipuli silputtuna
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
1 punainen paprika pieninä kuutioina
2 chorizomakkaraa pieneksi kuutioituna
1 lehtikaalin lehti suikaloituna (poista paksu lehtiruoti)
1 punainen chili silputtuna
1 rasia kirsikkatomaatteja puolitettuna
1/2 - 1 dl vettä
n. 1 tl hunajaa
n. 1 tl balsamiviinietikkaa
suolaa, mustapippuria

Kuumenna pannulla hiukan oliiviöljyä ja laita sipulit paistumaan. Lisää aika pian makkarapalat ja paprikakuutiot, ja paistele, kunnes sipulit alkavat pehmetä ja makkarakuutiot saada väriä. Lisää pannulle muut ainekset (suolaa maun mukaan ja pippuria pari pyöräytystä myllystä) ja anna hautua kymmenisen minuuttia. Voit lisätä sekaan vähän pastankiehumisvettä, jos haluat seoksesta kastikemaisempaa.

Kaada kastike kypsän pastan joukkoon, sekoita ja nauti. (Minä olisin kyllä voinut popsia tuota pelkkää kastiketta, oli niin hyvää...)

* * *

PS: Meillä on tehty tosi hyviä ruokia koko alkuvuosi, ja niitä on jopa valokuvattu. Blogiin asti ne vain eivät ole päässeet. Yksi syy on se, että kokki on unohtanut kirjata ylös, mitä ruokaan laitettiin. Eikö tämäkin näytä tosi hyvältä?:

Tarkkaan kun katsoo, niin siinä on nuudeleita ja vissiin kalaa. Ja siitakesieniä ja parsakaalta. Ja sen muistan, että oli ihan järisyttävän hyvää! Jotain itämaishenkistä oli maussa, mahdollisesti thaimaalaista... Ehkä täytyy yrittää uusia tämä ruoka, koska muistan ajatelleeni, että muutkin kuin me Kokkeillaan-keittiön väki ansaitsevat näin hyvän reseptin.

Ja sitten on ollut tällaistakin (nyhtökaura-makaronivuoka):

Nyhtökaurasta tein kastikkeen (tomaattimurskaa ja Koskenlaskija-sulatejuustoa ainakin siihen laitoin), ja sitten ladoin kastiketta ja keitettyä makaroonia vuokaan kerroksittain. Munamaitoa en muista laittaneeni. Tätäkin voisi yrittää uusia, koska oli mielestäni hyvää.

Kun Armastukselle mainitsin, että minulla on ruokakuvia ilman reseptejä, enkä muista miten ne valmistin, sain pitkän ja syvän moittivan katseen osakseni. Olisiko ollut paikallaan tehdä uudenvuodenlupaus, että kirjaan muistiin kaikki ateriaviritelmät, joita teen? Vieläkö on myöhäistä tehdä sopimus itsensä kanssa?