sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Uusi tuttavuus: eddo

Kun liikkuu avoimin silmin ja mielin, saattaa ostoskärryyn päätyä kaikenmoisia aineksia, kuten kuvasta näkyy. Kaupassa näitä mukuloita markkinoitiin nimellä eddo, mutta niistä käytetään myös nimeä taaro.

Aiheeseen eddo piti perehtyä ennen ruuanvalmistusta. Raakana eddoa ei voi käyttää, vaan se on aina kypsennettävä. Jostain luin, että eddoa käsitellessä kannattaa käyttää käsineitä, sillä kuorittuna ne saattavat ärsyttää ihoa ja aiheuttaa allergisen reaktion. Pääsin myös ymmärtämään, että eddo on raparperin kaltainen aines, jonka kanssa tulee aina nauttia jotain kalsiumpitoista, kuten vaikkapa maitoa.

Me päädyimme kaiken nettisurffailun jälkeen keittämään eddot kokonaisina ja kuorimaan ne kypsinä, sillä löysimme Tamarind heaven -blogista houkuttelevan näköisen tavan jalostaa eddoa. Meillä ei ihan kaikkia ohjeessa käytettyjä aineita ollut, joten sävelsimme oman versiomme tämän idean pohjalta. Uteliaina maistoimme keitettyä ja kuorittua eddoa... maku oli kuin perunassa konsanaan!

Kuin kalvakka pottu!



PAISTETUT EDDOKUUTIOT

4 keitettyä eddoa
2-3 rkl öljyä
1 tl kurkumaa
1 tl juustokuminaa
1 tl jauhettuja korianterinsiemeniä
1/2 tl chilirouhetta
suolaa

Keitä eddot kuorineen kypsiksi (=haarukka uppoaa suhteellisen helposti). Liika keittäminen kuulemma mössöttää eddot. Kaada sitten vesi pois ja anna eddojen jäähtyä hetki, niin ne on parempi kuoria. Kuori ja kuutioi eddot. Kuumenna pannulla öljyä ja lisää joukkoon mausteet. Paista mausteita hetki ja lisää sitten eddokuutiot ja suolaa. Paista kullanruskeiksi.
Eddokuutiot pääsivät jonkinlaisen karibialaisittain maustetun broilerinkoiven kainaloon (tai polvitaipeeseen kai paremminkin).

- - -

Loppupäätelmät:
Uuden raaka-aineen valmistaminen ja maistelu oli jännittävää, ja makukokemus oli miellyttävä. Perunaltahan se maistui, enkä löytänyt pähkinäistä vivahdetta vaikka kuinka makustelin. Eddoja oli rahdattu suomeen Costa Ricasta saakka ja meidän lähikaupassamme kilohinta oli likemmäs viisi euroa. Kyllä sanon siksi kuten Mielensäpahoittaja, että kyllä on peruna hyvä. Kotimainen ja edullinen. Ei tarvitse merien takaa tuoda. Että pysytään vain perunassa.

6 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Oho, tämä vähän karkas ennen kuin ennätin kirjoittaa postauksen loppuun! Aivan hyvää oli :)

      Poista
  2. Enpä olekaan tuollaisia koskaan nähnyt, saati edes kuullut. Jännää on kokeilla aina jotain uutta, mutta jos ei tosiaan pahemmin perunasta eroa, niin kyllä kotimainen pottu silloin voiton vie. Mitäpä sitä toiselta puolelta maapalloa aletaan turhaan tänne rahtaamaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uusien ainesten kokeilu on kutkuttavan jännittävää kyllä. Mutta pakko tosiaan sanoa, että potussa pysytään :)

      Poista
  3. Ai perunalta sitten maistui :-) Mutta tulihan maistettua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin maistui juu... Mutta ollaanpa taas yhtä kokemusta rikkaampia :)

      Poista