Hapankaali-perunaröstit

Tykkään perunasta, paitsi keitettynä vähemmän. Tykkään hapankaalista, tosin lämpimänä enkä kylmänä suoraan rasiasta. Nämä kaksi tykkäystä yhdistyivät kivasti hapankaali-perunarösteissä, joka oli Anna-lehden resepti. Röstejä olen tehnyt ennenkin, juureksista ja perunasta, mutta hapankaalin ujuttaminen sekaan oli uutta. Siitähän tulikin kiva säväys, semmoinen pirteä hapokkuus, röstiin. Ensimmäisellä kerralla tein paistinpannulla epämääräisen kokoisia ja muotoisia röstejä (joista osaan käräytin toooooodella tumman pinnan), toisella kerralla käytin lättypannua, jolla tuli kivan samankokoisia röstejä. Yhtään en muista, mitä niiden kanssa ensi kokeilulla syötiin, mutta jälkimmäinen lisuke on mielessä: lohisörssö. Siis graavilohta, kevätsipulia, ruohosipulijuustoa ja ranskankerman jämät nopeasti sekaisin. Oli hyvää röstin kanssa.

HAPANKAALI-PERUNARÖSTIT (n. 10 kpl ihan pientä ohutta, 4 paksumpaa ja reilumpaa tai 1 iso)

4 perunaa

150 g hapankaalia

1 tl suolaa

muutama rouhaisu mustapippuria

Kuori perunat ja raasta ne raastimen isolla terällä. Laita raaste siivilään ja puristele käsin ylimääräinen neste pois. Kippaa kulhoon. Laita hapankaali siivilään ja valuta ylimääräinen neste pois. Kippaa kulhoon perunaraasteen joukkoon. Sekoita mukaan suola ja mustapippuri.

Paista röstit voin ja öljyn seoksessa. Nosta haluamasi kokoinen kokkare röstiä pannulle, paina paistinlastalla tasaisemmaksi (ja tasoittele reunoja, jos tarvitsee). Paista keskilämmöllä muutaman minuutin ajan per puoli. Paistoaika riippuu tietysti paksuudesta. Valmista alkaa olla, kun röstin paistopinta on saanut mukavasti väriä ja sen kääntäminen alkaa tuntua varmalta (eikä rösti hajoa, kun siihen koskee). Käännä röstit ja paista toiseltakin puolelta. Alkuperäisessä ohjeessa pinnalle ripoteltiin myös paprikajauhetta ennen kääntämistä, mutta minä skippasin tuon vaiheen.

Trendipullat

Leivoin reilu viikko sitten italialaisia maritozzi-pullia, jotka olivat minulle ihan uusi ilmiö. Ne ovat ikään kuin laskiaispullia, mutta täytetty eri suunnassa. Viime viikolla tällaisia maritozzeja alkoi sitten tupsahdella vastaan useammassakin kohtaa nettiä selaillessa. Olin siis tietämättäni aivan trendien aallonharjalla! Yleensä laahaan kaukana perässä trendikkäistä herkuista ja valmistan niitä sitten kun ne muilta ovat jo unholassa.

Minä tein pullat Valion reseptillä. Näin keskitalvella (joka vähälumisuudessaan ja lauhkeudessaan tuntuu ihan keväältä) koristelin pullat kukkien sijaan perinteisillä nomparelleilla ja ei-niin-perinteisellä kultasuihkeella (joka ei kyllä kuvassa erotu mitenkään ja oli ihan hölmö ostos). Maukkaita ne kuitenkin olivat! Mukavaa makua pullataikinaan toi raastettu sitruunankuori. Täyte oli ihanan vaniljainen, mutta sitäkin voi virkistää sitruunankuoriraasteella. Ehkäpä tällaisia ovat sinunkin laskiaispullat tänä vuonna?

MARITOZZI eli italialaiset kermapullat (n. 12 kpl)

 

3 dl maitoa

1 tl suolaa

3 rkl sokeria

25 g hiivaa

yhden sitruunan kuori raastettuna (vain keltaista osaa)

2 kananmunaa

8,5 dl vehnäjauhoja

75 g voita/margariinia

voiteluun kananmunaa

Täyte:

3,3 dl kuohukermaa

1 prk (200 g) valmista vaniljakreemiä

 

Sulata voi/margariini. Lämmitä maito kädenlämpöiseksi. Sekoita maidon joukkoon suola, sokeri, murennettu hiiva ja sitruunankuoriraaste, sekä kananmunat. Lisää vähitellen jauhoja ja vaivaa taikinaa tasaiseksi. Lisää lopussa sulatettu rasva ja vaivaa se taikinaan. Jätä taikina liinan alle kohoamaan 30 minuutiksi.

Leivo taikinasta 12 pyöreää pullaa (tai 14, jos haluat vähän pienempiä). Nostele pullat uunipellille leivinpaperin päälle ja anna kohota liinan alla 15 minuuttia. Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Voitele pullat kananmunalla (ja ripottele halutessasi sokeria pinnalle) ja paista 225 asteessa noin 12 minuuttia.

Anna pullien jäähtyä hyvin ennen täyttämistä. Vatkaa kuohukerma ja vaniljakreemi vaahdoksi. Halkaise pullat, mutta älä leikkaa ihan pohjaan saakka, jotta pysyvät kasassa täytön jälkeen. Pursota tai lusikoi täytettä pulliin. Koristele haluamallasi tavalla.

Koukuttavat siivet

Tahmaiset, aasialaisittain maustetut kanansiivet ovat aivan koukuttavan hyviä. Testasin viime syksynä muuatta reseptiä, ja se osoittautui niin hyväksi, että olen yrittänyt tätä ilosanomaa toimittaa eteenpäin myös ystäville. Pieniä muokkauksia tein, ja näköjään teen joka kerralla, mutta aina on tullut hyvää. Teriyaki-kastiketta laitan aina vähän alkuperäistä ohjetta vähemmän, mutta lisään mukaan valkosipulia. Sriracha-kastikettakin turautan joukkoon usein hiukan ohjetta enemmän. Niin on hyvää! Meillä on kahdelle hengelle ollut muistaakseni 800 g:n pakkaus siipiä, joten kirjaan ohjeen sille määrälle. Sovella sinä sen verran kuin haluat!

AASIALAISET WINGSIT (kahdelle)

800 g maustamattomia kanansiipiä

Marinadi:

n. 0,5 dl teriyaki-kastiketta

0,5 dl soijakastiketta

0,25 dl paahdettua seesamiöljyä

2 rkl raastettua inkivääriä

3-4 valkosipulinkynttä raastettuna

2 rkl fariinisokeria

1-2 rkl Sriracha-kastiketta

2 rkl seesaminsiemeniä (jotka välillä unohdan laittaa kokonaan)

Sekoita marinadin ainekset kulhossa. Laita siivet maustumaan marinadiin ja jätä maustumaan vähintään kolmeksi tunniksi (kahdessakin tunnissa tulee jo makua, paljastaa hätähousu).

Kuumenna uuni 225 asteeseen ja paista wingsit kypsiksi pellillä leivinpaperin päällä. 30 - 35 minuutissa tulee jo yleensä kypsää, mutta hetki lisää tuo vähän parempaa paistopintaa. Jos teet isomman satsin, niin paista mahdollisuuksien mukaan kiertoilmalla kahdella pellillä / kahdessa vuoassa.

Lemon curd -paistos

Satuin joskus ruudun äärelle, kun siellä kokkasi Donald Skehan -niminen tyyppi. Tähtäsin sitten toiseenkin kertaan samaan aikaan sohvalle, kun näytti olevan niin kivan näköisiä pöperöitä. Sittemmin olen seuraillut hänen sivujaan netissä. Tämän postauksen sitruunatahnapaistos tai -vanukas tai -kakku on niiden selailujen tulosta: lemon curd pudding houkutteli helppoudellaan! Olen tehnyt tätä paistosta nyt kolme kertaa: 1) Käytin lime curdia, koska se oli avattu ja siellä oli juuri sopivasti tahnaa puolikkaaseen annokseen. Hyvä, oikein hyvä lopputulos!  2) Unohdin paistoksesta kananmunan, ja sain aikaan paksun ja tahmean ja kuohuvan kastikkeen. Huono, oikein huono!  Ei jatkoon, vaan roskiin. 3) Muistin kaikki ainekset, ja paistoaika oli passeli. Oikein hyvää! Aion tehdä tätä vielä jatkossakin, koska paistos on helppo tehdä (ja helppo unohtaa kananmunan käyttö, hah) ja tiskiä tulee vain vähän. Kaikki ainekset vain sekoitetaan ja taikina kaadetaan vuokaan (jossa käytin leivinpaperia, joka sekin vähensi sotkua).

Donald livautti lemon curdinsa taikinan sisään vasta vuokaan, summittaisesti sen sinne sekoittaen, ja kaatoi valmiin paistoksen päälle lämmitettyä lemon curdia. Minä skippasin nämä molemmat vaiheet, lisäsin sitruunatahnan suoraan taikinaan ja olin silti tyytyväinen lopputulokseen. Lisänä meillä oli vaniljajäätelöä, koska en viitsinyt alkaa vatkata kermaa. Olisihan siitä tullut taas lisää sotkua :)

Nyt täytyy vaan miettiä, millä nimellä tätä jälkkäriä kutsutaan suomeksi. Sitruunatahnavanukas? Sitruunatahnakakku? Lemon curd -paistos? Sitruunatahnapaistos?

 

LEMON CURD -PAISTOS (4 reilua annosta)

110 g voita kuutioituna (huoneenlämpöisenä)

100 g sokeria

100 g jauhoja

kukkurallinen teelusikallinen leivinjauhetta

2 isoa kananmunaa

yhden (luomu)sitruunan kuori raastettuna (keltainen osa)

hyppysellinen jauhettua vaniljaa

n. 4-5 ruokalusikallista sitruunatahnaa (sekoita heti taikinaan tai lisää vasta vuokaan vähän sekoittaen, kummin haluat)

Laita uuni kuumenemaan 180 asteeseen. Pese sitruuna ja raasta kuoriosa. Laita kaikki taikinan ainekset kulhoon ja sekoita sähkövatkaimella nopeasti tasaiseksi taikinaksi. Kaada taikina voideltuun (tai leivinpaperilla vuorattuun) vuokaan, koko noin 20 x 14 x 5 cm. (Minun kuvissani oleva annos on puolikas annos tästä ohjeesta ja pienemmässä vuoassa paistettu.) Nosta vuoka uuniin ja paista noin 20 - 25 minuuttia. Kun vuoan ottaa pois uunista, saa paistos olla vielä vähän hytkyvää. Älä siis paista liian pitkään (vaikka hyvältä se maistuu niinkin). Tarjoile kermavaahdon tai vaniljajäätelön kera. Jos haluat, voit lämmittää lemon curdiakin lisukkeeksi Donaldin ohjeen mukaan.

Leivitetyt selleripihvit

Kesällä oltiin ruokaharrastajaporukalla Lapin turneella, ja sepä olikin mahtava reissu! Herkuteltiin Rovaniemellä ja Inarissa, osan porukan kanssa myös Kirkkoniemessä asti. Monia ihania makuja ja elämyksiä jäi tuolta reissulta mieleen. Yksi ajatuksiin kaihertamaan jäänyt oli Gustav Kitchen&Barin listalla ollut juuriselleri. Valitsimme tuolloin porukallemme alkuillasta vähän suolapalaa ennen illallista toisaalla (Sky Ounasvaaran ravintola, joka sekin tarjosi pökerryttävän hyvää ruokaa), ja yksi annoksista oli aasialaisittain maustettu juuriselleripihvi. En ollut tätä ennen tajunnutkaan, että juuriselleriä voi nauttia muutenkin kuin hippusen lihakeitossa. Juurisellerin voi nostaa pääosaan!

Moni kavahtaa juurisellerin vahvaa ja omaleimaista makua. Näin kun selleri on pääosassa eli pihvinä, lempeästi liemessä kypsennettynä, sen vahva maku pehmenee ja muotoutuu vallankin miellyttäväksi. Selleripihvi näyttää olevan aika trendikäs ruoka ravintoloidenkin ruokalistoilla, ja monenlaisia ohjeita löytyy netistäkin vaikka kuinka paljon. Minä tein pihvit suunnilleen Hesarin ohjetta noudatellen. Tiivistin makuja ja vähensin kypsennysliemen veden määrää. Meillä selleripihvit nautittiin limetin mehulla maustetun hernemuussin ja salaatin kera. Herneet olivatkin tosi hyvä makupari sellerille.

Nyt rohkeasti sellerin kimppuun ja pihvittelemään!

 

 

LEIVITETYT SELLERIPIHVIT

 

1 kookas juuriselleri

Kypsennysliemi:

peukalonpään kokoinen pala inkivääriä silputtuna

1 valkosipulinkynsi siivuina

1 sitruunaruohon varsi

puolikas punainen chili (voit laittaa kokonaisenkin, jos olet chilin ystävä)

2 kuivattua limetin lehteä

6 rkl soijakastiketta

1 rkl kalakastiketta

2 rkl fariinisokeria (tai kookossokeria tai raakaruokosokeria)

5 dl vettä

(suolaa tarvittaessa - maista lientä ennen kuin lisäät)

Laita uuni kuumenemaan 180 asteeseen. Pese ja kuori selleri. Leikkaa siitä vähintään puolentoista sentin paksuisia kiekkoja. Laita liemen ainekset uunivuokaan ja nosta sellerikiekot sekaan. Minulla oli laakea uunivuoka, johon mahtui kolme kokonaista kiekkoa ja yksi puolitettuna vierekkäin toistensa lomaan. Nosta vuoka uuniin ja kypsennä selleripihvejä, kunnes ne ovat lähes kypsiä. Kypsyyttä voi kokeilla haarukalla tai tikulla. Älä kypsennä liian pehmeiksi, koska niiden käsittely panerointivaiheessa voi olla sitten vaikeaa. Kypsennysaika riippuu pihvien paksuudesta ja kiekkojen koosta. Kun on valmista, anna pihvien jäähtyä. Minä nostin ne pois liemestä, jotta jäähtyvät nopeammin.

Panerointi:

n. 1,5 - 2 dl vehnäjauhoja

2 keltuaista (minä laitoin kaksi pientä kananmunaa kokonaan)

1 dl pankojauhoja (tai korppujauhoja)

1 dl seesaminsiemeniä (minulla oli vain vaaleita, mutta näyttävämpää jälkeä tulisi, jos joukossa olisi myös mustia)

1 tl suolaa

 + 2 rkl oliiviöljyä ja 2 rkl seesamiöljyä paistamiseen

Laita vehnäjauhot yhdelle lautaselle, sekoita keltuaiset toisella lautasella ja laita pankojauhot+seesaminsiemenet+suola sekoitettuna kolmannelle lautaselle. Pyörittele pihvi kerrallaan ensin vehnäjauhossa, sitten keltuaisissa ja lopuksi panko-seesamiseoksessa. Nosta paistumaan öljyyn paistinpannulle ja paista kummallekin puolelle kauniin kullanruskea väri.

 

 

 

 

 

 

 

 

Ukrainalainen sämpyläkukka eli valkosipulipampushki

Erään viikonlopun ruokalistalla oli borssikeittoa, ja sille kaveriksi piti keksiä tietysti jotain muutakin ukrainalaista alkuperää olevaa syötävää. Törmäsin netissä pampushkiohjeisiin (pampushky) niin monta kertaa, että pakkohan sitä oli kokeilla. Pampushkia suositeltiin syötäväksi nimenomaan borssikeiton kanssa.

Pampushki on kukkamuotoon leivottuja sämpylöitä. Suomalaiseen makuun ne ovat melkoista vehnähöttöä, joten vaihdoin pienen osan jauhoja grahamjauhoksi. Tästä ohjeesta tuli kaksi sämpyläkukkaa. Yksi satsi meheviä ja pehmeitä sämpylöitä syötiin melkeinpä siltään ja toinen mokoma odottaa pakasteessa.

Noudattelin ohjetta, jonka löysin täältä.

 

PAMPUSHKI eli ukrainalaiset sämpylät

(ohje on "cup"-mitoilla ja olen "suomentanut" ne tähän omaan reseptiini)

2,4 dl lämmintä maitoa (laitoin kevytmaitoa)

2 tl sokeria

1,5 tl kuivahiivaa (minä laitoin kaksi reilua lusikallista)

2 kananmunaa (toinen taikinaan, toinen voiteluun)

n. 7 dl vehnäjauhoja (korvasin yhden desin grahamjauhoilla)

3 rkl rypsiöljyä

1 tl suolaa

Sekoita kulhissa lämmin maito, sokeri ja kuivahiiva. Anna seoksen seistä hetken, kunnes se alkaa kuplia ja muodostaa vaahtoa (10-15 minuuttia). Sekoita jokkoon kananmuna, 3 ruokalusikallista öljyä, suola ja jauhoja aina vähän kerrallaan, koko ajan sekoittaen. Vaivaa taikinaa muutaman minuutin ajan, kun kaikki jauhot on lisätty. Lirauta ihan pikkuisen öljyä taikinan päälle ja sivele tasaisesti pinnalle (voit myös öljytä puhtaan taikinakulhon ja nostaa taikinan siihen). Anna taikinan nousta tunnin verran liinalla peitettynä.

Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen. Muotoile taikinasta 16 samankokoista sämpyläpalloa. Järjestä pallot kahdeksi kukaksi, kumpaankin 8 taikinapalloa. Voit asemoida ne öljyttyyn vuokaan tai leivinpaperin päälle. Laita leivinliina kummankin päälle ja anna nousta vielä noin 30 minuuttia. Voitele kananmunalla ja nosta uuniin. Paista 175 asteessa 30-35 minuuttia tai kunnes sämpylät ovat kypsiä ja saaneet kauniin vaalean kullanruskean värin.

 

Päälle (paiston jälkeen):

2 rkl öljyä

3 valkosipulinkynttä hienonnettuna/raastettuna

3 rkl hienonnettua tilliä (laitoin tillin ja lehtipersiljan sekoitusta)

sormisuolaa

Sekoita öljy, valkosipuli ja yrtit ja levitä vielä lämpimien sämpylöiden päälle. Ripottele päälle hiukan sormisuolaa.

Borssikeiton valmistin näppituntumalla ilman sen kummempaa ohjetta. En laittanut sekaan mitään liha-/makkaratuotetta, vaan kikherneitä, jotka auttavat pitämään nälkää loitolla.

Eksoottiset kaali-jauhelihapyörykät ja spagettikurpitsaa

Minun lapsuudessani ja nuoruudessani näkyi paljon ruokaohjeita, joissa oli etuliitteenä "eksoottinen". Nuo olivat niitä ruokia, joissa oli mausteena muutakin kuin suolaa ja pippuria. Tässä postauksessa kaali-lihapyörykät on maustettu thaimaalaisittain, ja makua on kerrassaan mainiosti. Minulle oli uutta lisätä lihapullataikinaan kaalta. Tykkäsin tästä lisästä, vaikka en olisi välttämättä tajunnut kaaliosuutta, ellen olisi tiennyt pyöryköissä olevan kaalta. Ehkä voisi luonnehtia, että kaali toi kepeyttä ja raikkautta näihin lihapulliin.

Ohjeen löysin viimeisimmästä Maku-lehdestä. Otin aineslistasta valokuvan, jotta kaupassa osaisin ostaa oikeat ainekset, ja onnistuin hukkaamaan lehden heti sen jälkeen (=hivautin lehtikeräykseen). Muokkasin ohjetta vähän oman mieleni mukaan mm. lisäämällä vähän inkivääriä ja thaimaalaista kalakastiketta. Yleensä jotain jauheliha-/kalataikinaa tehdessäni paistan pannulla tai kypsennän mikrossa koepihvin, jotta saan säädettyä maut kohdalleen. Niin tein nytkin - siksi kalakastike ja inkivääri sekä ripaus suolaa.

THAIMAALAISET KAALI-LIHAPULLAT

n. 400 g keräkaalta

n. 2 rkl rypsiöljyä

400 g sika-nautajauhelihaa

2 valkosipulinkynttä raastettuna

1 tl raastettua tuoretta inkivääriä

3 rkl vihreää currytahnaa

2 rkl soijakastiketta

2 rkl thaimaalaista kalakastiketta

puolikkaan limetin kuori raastettuna

noin yhden limetin mehu (säästä vähän kookosmaitoon sekoitettavaksi)

1/2 - 1 tl chilihiutaleita

(tarvittaessa suolaa maun mukaan)

 

Haudutukseen 200 ml kookosmaitoa + n. 1 tl kalakastiketta

Hienonna kaali veitsellä tai monitoimeen leikkausterällä oikein hienoksi silpuksi - sellaiseksi, että se sekoittuu hyvin jauhelihaan. Kuumenna pannulla öljyä ja paista kaalisilppua sekoitellen, kunnes se alkaa pehmentyä ja saa vähän väriä. Jäähdytä kaalisilppu.

Sekoita kulhossa jauheliha, kaali ja mausteet. Halutessasi voi otta nökäreen taikinaa ja kypsentää siitä koekappaleen, jotta voit säätää maut mielesi mukaisiksi.

Pyörittele taikina pyöryköiksi ja paista paistinpannulla öljyssä/voissa välillä pyöryköitä käännellen. Kun pullien pinnat ovat saaneet väriä, kaada pannulle kookosmaito ja mausta kalakastikkeella ja limetin mehulla. Sekoita varovasti. Anna pyöryköiden kypsyä kookosmaidossa vielä 10-15 minuuttia kannen alla hyvin kevyesti poreillen.

 

Tarjoa pyörykät esimerkiksi uunissa kypsennetyn spagettikurpitsan kera. Minä halkaisin kurpitsan kahtia (kuulostaa helpolta, mutta on työläs ja voimia sekä tekniikkaa vaativa homma) ja poistin siemenet lusikalla kaapimalla. Laitoin puolikkaat leikkuupuoli ylöspäin leivinpaperin päälle pellille (+vähän öljyä pintaan) 225 asteeseen. Noin vartin päästä käänsin puolikkaat leikkuupinta alaspäin ja annoin muhia, kunnes sisus oli pehmennyt. Kun kypsän spagettikurpitsan kaaputtaa pois kuorestaan haarukalla, saa aikaan hauskaa spagettimaista sörssöä. Minä sekoitin siihen tirauksen limetin mehua ja hippusen suolaa, ja tarjoilin kaali-lihapyöryköiden kera.

Spagettikurpitsan kuori on kertakaikkisen kova ja jämäkkä. Ensimmäisellä kerralla Armastus tuli apuun ja hoiti homman, mutta myöhemmin päätin selviytyä halkaisusta itse. Tavallisella isolla keittiöveitsellä/-puukolla ei saa aikaan muuta kuin vaarallisia tilanteita, kun veitsi lipsuu kurpitsan päältä milloin mihinkin suuntaan. Mietin retkikirvestä, mutta otettiin kuitenkin aseeksi puukko, sellainen  jämäkkä ja terävä mora. Sillä kun nitkuttelee pituussuunnassa jonoon kurpitsaan pieniä puukonmentäviä koloja, ja kohta kurpitsa jo alkaa olla halkaisuvalmiina. Muistaakseni luin jostain, että kurpitsaa voi mikrossa vähän lämmittää (ennen vai jälkeen halkeamien teon...sitä en muista), jotta homma helpottuisi.