Hong Kongissa ristiin rastiin

Hong Kongin erityishallintoalue sijaitsee useilla saarilla ja pätkällä niemimaata, ja kulkeminen näiden välillä on hyvin suunniteltu. Meidän lomallamme liikahdukset Hong Kongissa sujuivat joustavasti ja näppärästi joko metrolla, raitiovaunulla tai saaren ja mantereen väliä kulkevan lautan avulla. Todella paljon myös kävelimme, kuten aina reissuilla.

Meidän hotellimme oli Hong Kongin saarella, jota kolusimme ja tutkailimme ensin pari päivää. Aloitimme orientoitumisen ensin kävellen, mutta jossain vaiheessa nousimme ratikkaan ja ajoimme sillä kotvan matkaa yhteen suuntaan ja taas takaisin. Hong Kongin saarella on hauskat (ja ilmeisen käytännölliset niihin oloihin) kaksikerroksiset ratikat, joissa pidempi ihminen ei mahdu seisomaan suorassa. Ostimme heti Octopus-kortit, joilla matkat eri kulkuvälineissä (ja näköjään myös syöminen ruokapaikoissa) oli helppo ja nopea maksaa. Kaupunkiin matkaavalle tiedoksi, että ratikkaan noustaan takaosasta ja maksu suoritetaan lähtiessä kuskin vieressä olevaan laitteeseen (tai tasarahalla kolikkolaatikkoon). Octopus-korttiin oli todella näppärää ladata lisää rahaa, kun saldo alkoi lähestyä loppuaan.

Kaupungin liikenne oli vauhdikasta ja kadut paikoin leveitä. Ymmärsimme hyvin pian, miksi säännöllisin väliajoin oli teiden yli rakennettuja kävelysiltoja. Ei olisi tullut mieleenkään lähteä sukkuloimaan jalan tuonne kaahareiden sekaan.

Kaupungin metrojärjestelmä oli todella siisti ja tehokas, ja se ulottui mantereelta sekä Hong Kongin saarelle että Lantaun saarelle. Mantereen ja saaren väliä kulki myös hellyttävän herttainen Star Ferry, jolla pääsi Hong Kongin saarelta Kowloonin puolelle eli mantereelle alle kymmenessä minuutissa.

Mid-level escalators

Hong Kongin saari on maastoltaan kovin toisenlainen kuin kotiseutu. Kaupungissa on paljon jyrkkiäkin mäkiä ja portaita, ja Centralin kaupunginosassa oli keksitty jalkoja säästävä ratkaisu: katetut liukuportaat, joilla oli yhteismittaa likipitäen kilometrin verran. Aamulla liukuportaiden suunta on alaspäin, ja ilmeisesti kymmenen jälkeen aamulla ylöspäin.

Jos oikein haluaa jännitystä elämään, kannattaa suunnistaa Lantaun saarelle ja siitä kaapelivaunulla jättiläismäistä Buddha-patsasta ihmettelemään (yläilmoista näkee myös lentokentän). Me matkasimme ensin metrolla Lantaulle ja otimme metroaseman kupeesta suunnan kohti vuorenhuippua. Olimme kaapelivaunuradan tuntumassa yhdentoista tienoilla aamupäivällä ja jonot olivat jo melkoiset. Siinä lippujen oston jälkeen odotellessa ennätin kehrätä hyvänlaisen jännityksen, sillä olimme valinneet menomatkalle lasilattiaisen vaunun. Kuvittelin mielessäni, kuinka vaunussa seistessämme lasilattiaan ilmestyy särö jos toinenkin, ja mietin valmiiksi pelastautumiskeinoja. Helpotuksekseni vaunussa istuttiin tukevasti reunalla. Ei säröjä, ei paniikkia.

Buddhan tykö pääsee portaita pitkin.

Ylhäältä löytyy kauniita maisemia katseltavaksi.

Temppelialueella päästiin tunnelmaan suitsukkeiden savussa.

Temppelialueen kioskilla oli monenlaista asiakasta :)

Toinen upeita näkymiä tarjoava paikka on Victoria Peak (joka sijaitsee Hong Kongin saarella), ja se on todellakin käymisen arvoinen. Sinne noustiin jyrkkää ylämäkeä kulkevalla vanhalla ratikalla, jossa oli menneen ajan tunnelmaa. Valitsimme ratikka + näköalatasanne -liput, vaikka ilmeisesti ilman tasanteella käyntiäkin pääsee huikeiden näkymien äärelle. Ratikkalippujonossa olimme noin puoli yhdentoista tienoilla, eikä jonotusaika ollut kaikkinensa kuin ehkä parikymmentä minuuttia. Ihan pian jono näytti jo kasvavan melkoiseksi, joten ohjeeksi annettakoon: ole liikkeellä varhain, jos haluat välttää kauheita jonoja. Toinen ohje Hong Kongissa matkaavalle voisi olla, että jos haluaa nähdä maisemia jostain korkealta, kannattaa mennä heti kun tulee aurinkoinen päivä.

Saarella on paljon asumatonta luontoa.

Tämän pitkän tarinan loppuun vielä muutama yksittäinen kuva sieltä täältä...

Hong Kongin kartta on vuosisatojen, ja viimeisen parinkymmenenkin vuoden, aikana muuttunut melko lailla. Kaupunki laajenee koko ajan, kun sitä rakennetaan merelle päin. Oikein selvästi se näkyi mm. meidän hotellimme ikkunasta, jossa näkyi muutos tähänkin karttaan nähden.

Kowloonin puolella eli mantereen puolella asukkaita on Hong Kongin saareen verrattuna moninkertainen määrä. Ja sen huomaa! Ihmisvilinä kaduilla oli valtaisa, ja asuinkerrostalot huikaisevan korkeita.

Mietimme etukäteen, näkyykö joulu kaupungisa mitenkään. Näkyi! Ja kuului. Joka paikassa oli joulukoristeita ja joululaulut raikuivat niin ravintoloissa kuin ostareillakin. Pilvenpiirtäjien kylkiä koristivat räikyvät valot, joissa toivotettiin hyvää joulua. Joulua juhlivat erityisesti Filippiineiltä lähtöisin olevat kotiapulaiset, jotka kokoontuivat sankoin joukoin tonttupuvuissaan ja -lakeissaan vapaapäivän viettoon, joka sattui olemaan jouluaatto. 

Joulun juhlinta näkyi myös Macaossa, jonne teimme pikapiipahduksen. Macao oli loisteliaista kasinohotelleistaan huolimatta hiukan Hong Kongia nuhjuisempi ja likaisempi, eikä valloittanut minun sydäntäni. Portugalilaiset vaikutteet olivat selvästi näkyvissä, kun esimerkiksi katukyltit olivat kiinan lisäksi myös portugalin kielellä.

Sumuista Macaota.

* * *

Jos minulta kysytään, kannattaako Hong Kongiin matkustaa, on vastaus vahva KYLLÄ! Siellä on paljon nähtävää ja koettavaa, ja englannin kielellä pärjää hyvin. Jos jonkun neuvon antaisin kaupunkia varten, niin se olisi: Etene rivakasti, älä jää lönnimään! Joka paikassa oli joku äreä asiakaspalvelija tai opastaja, joka napakoin elein ja niitä säestävin murahduksin opasti ihmisiä siirtymään oikeaan jonoon, jonossa seuraavaksi ja jonosta pois. Kassoilla en useinkaan ehtinyt saada vaihtorahoja käteeni, kun kassöörin huomio oli jo täyttä häkää seuraavan ostoksissa :) Jos omaat vikkelän ajatuksenjuoksun ja sukkelat liikkeet, on Hong Kong sinun kaupunkisi!

P.S.: Ruokajuttuja Hong Kongista voit lukea täältä.