Ähky blogimiitissä

"Ah,nam-ahnam..." voi  toistella, jos ei muuta keksi ihanien herkkujen äärellä. Eilen olin mukana oululaisten bloggareiden tapaamisessa Peruspöperölässä, ja siellä toden totta herkuteltiin! Erinäisten ruokalajien popsiminen ja ähkyn hankkiminen tapahtui mahtavassa seurueessa, johon kuului bloggareiden lisäksi myös "hängöraundeja" (joita kyllä usutin ryhtymään blogipuuhiin). Seuraavassa kooste (otettuna pienellä punaisella kameranrääpäleellä, joka vähän ujosteli komeiden zuumiputkikavereidensa joukossa):

Peruspöperölän emäntäihminen oli esivalmistellut pöydän maittavilla leipäsillä (toisissa kantarelleja...heh, yhdellä "teellä", ja toisissa poroa) sekä lihapullilla, kanarialaisilla ruttupotuilla ja parilla maukkaalla soosilla. Ahnam!

Blogittomat kulinaristit tarjosivat niin hyviä viiriäisenmunia uppoversiona, voilla ja pekonilla höystettynä, että niistä ei meinannut ehtiä ottaa kuvia, kun jo katosivat makeisiin suihin. Ahnam!

Kokkien ja pottien Hannele tarjosi todellista lähiruokaa: oman maan punajuuria uunituksen jälkeen marinoituina. Sinihomejuustomurut ja pähkinät sopivat punajuurten kanssa kuin nenä päähän ja herkku suuhun. Ahnam!

Seuraavassa kuvassa ei suinkaan olla palattu takaisin viime vuosisadan alkuun ja pyykkien keittämiseen, vaan kattilaan on laitettu muhimaan Pastanjauhajien pastarulla!

Tovin keittämisen jälkeen pastarulla leikattiin siivuiksi ja nautiskeltiin tyytyväisinä myhäillen. Ricottaa, pinaattia ja kurpitsaa, sekä salviavoita. Ahnam!

Liekittämistä päästiin ihastelemaan, kun (Diplomi-)insinöörin keittiön Pekka leimautti komeasti camembertin tuleen. Juustoon dipattiin omenalohkoja - miten mainio esijälkiruoka! Tai väliruoka, mikälie... Joka tapauksessa: Ahnam!

Juuri kun tähänastiset olivat alkaneet aavistuksen laskeutua, nosti Virpi pöytään jälkiruokaa. Miten ihana yhdistelmä olivatkaan marinoidut appelsiiniviipaleet ja vaniljakastike-/kermavaahto...tai joku...valkosuklaaihanainenvaahto. Ahnam!

Eikä siinä vielä kaikki. En muista, jäinkö jo tuon appelsiiniherkun jälkeen seisoskelemaan, jotta ruokatorveni, joka oli sekin vielä puolillaan ruokaa, oikenisi ja ruoka pääsisi valumaan täpötäyteen massuun. Pekan taivaallinen calvadosjäätelö oli niin ihmeen ihanaa, että pyysin sitä lisää. Varmaan varastoin sen lisäannoksen poskionteloihin, kun maha oli siinä vaiheessa jo täynnä ku turusen pyssy. AHNAM!

Minä vein muassani kaveripiirimme pippaloissa suosiota niittänyttä italiansalaattia. Siinä ei ole makaroonia, joten italiansalaatti on jokseenkin harhaanjohtava nimi. Eilisissä iltamissa joku hoksasi, että sehän on sitten karppaajan italiansalaatti. Sehän passaa.

ITALIANSALAATTI
(ohje alunperin Outi-ystävältä, lienevätkö määrät muuttuneet Kotiharmin köökissä...ainakin tästä tulee reilu kulhollinen)

pari kookasta porkkanaa
pari suolakurkkua
1 prk ananasrenkaita
1 pussi pakasteherneitä

parisataa grammaa keittokinkkua
pari omenaa

tuubi majoneesia
purkki kermaviiliä

Keitä porkkanat, mutta varo etteivät ne kypsy liikaa. Niitä on silloin hankala suikaloida. Kiehauta herneet ja huuhtele sitten kylmällä vedellä. Suikaloi porkkanat, kurkut, ananasrenkaat, kinkku ja kuoritut omenat. Sekoita kaikki ainekset ja anna muhia jääkaapissa ennen tarjoilua. Melkein olisi paras, jos salaatin tarjoaisi vasta seuraavana päivänä.

Vein tarjolle myös punasipuli-vuohenjuustoleipiä. Makea sipuli ja vuohenjuusto toimivat loistavasti yhdessä!

---

Kauhian hyvä mieli jäi elämän ensimmäisestä blogimiitistä :) Kotiharmi kiittää!!!