sunnuntai 4. joulukuuta 2011

Tupa täynnä tonttuja

Tänä vuonna pikkujoulujen ajankohdan miettiminen oli kovin kinkkistä. Semmoista viikonloppua, että kaikki pikkujouluilijat olisivat ehjänä, paikalla tai ylipäänsä kotimaassa, ei löytynyt. Niinpä eilen vietettiin pikkujoulujuhlaa pikkuruisella, mutta iloisella porukalla Kotiharmin ja Armastuksen paikassa. Otsikointi "tupa täynnä tonttuja" ei nyt ihan fyysisesti ollut totta, mutta tekstareiden päässä ja tunnelmassa sillä lailla mukana oli osa väestä. Että kovasti terveisiä matkailijoille, ja erityisterveiset toipilaalle sairaalavuoteeseen!!!

Glögitarjoiluun kuuluivat parmesaani-timjamikeksit, joiden ohjeen otin Kokkipottilan Hannelelta. Keksit olisivat saaneet olla uunissa vähän kauemmin, mutta hailakasta väristä huolimatta (kuvakin on ihan kökkö, kuten suurin osa tämän postauksen kynttilänvalokuvista) ne olivat oikein hyviä. Tänä aamuna tajusin, että yhdelle vieraalle ei keksejä edes tyrkytetty, työnnettiin vain glögimuki kouraan. Anteeksi! Laitanko postiin muutaman vain poikkeatko ohikulkeissasi haukkaamaan? :) Olen kyllä emäntien emäntä...

Porukkamme gurmeekokit pääsevät joka kemuissa esittelemään taitojaan, sillä kokoonnumme lähes aina nyyttäriperiaatteella. Se on mukavaa: emännän / isännän homma helpottuu ja ruokapöytään tulee aina mitä ihanampia uusia tai jo tuttuja ja hyviksi havaittuja herkkuja. Kaikki voittaa!
Tänä vuonna pikkujoulupöytään kannettiin aivan ihanaa punajuuripizzaa. Sen ohje taisi mennä jotenkin näin: Pizzapohja tehdään hiivaleipäjauhoihin. Ohuiden pyöreiden pizzapohjien päälle laitetaan ranskankermaa, parmesaania (?), raakaa punajuurta ohuina viipaleina, vuohenjuustoa ja pinjansiemeniä. Ja oliiviöljystäkin oli kai puhetta. Kiitos!

Lohiherkku (kuvassa etualalla) on pikkujoulupöydän pakollinen juttu. Ei lohiherkkua, ei pikkujoulua. Se tehdään näin: Siivuta graavilohi ja paloittele suupalan kokoisiksi paloiksi. Silppua (salotti- tai puna-)sipulia ja tilliä. Laita näitä kerroksittain tai jotenkin sekaisin kuppiin. Kaada päälle (kuohu)kermaa niin että lohet juuri  peittyvät. Anna ässettyä huoneenlämmössä, kunnes kerma jankittuu (miten tuon voisi muuten sanoa?). Vissiin voi sekoittaa välillä vähän. Kun lohiherkku alkaa olla tanakkaa, sen voi siirtää jääkaappiin. On ihanaa, sellaisenaan tai limpun (jota aamusella leivoin) kera. Lohiherkun takana pikkukupeissa on kirjolohen- ja siianmätiä smenatanan ja salottisipulin kera. Niin hyviä kaikki, kiitos!
Minä olin aikonut tehdä maksapasteijaa, mutta kun a) unohdin käydä Makkarakaupassa ja b) en löytänyt lähikaupan valikoimasta maksaa, jäi herkku tekemättä. Ehkä sen aika on toisella kertaa. Saattoi se olla onnenkantamoinenkin, sillä maksan sijasta ostoskoriin tiensä löysi poronfile. Ou jee! Kun vielä kauppareissulla tapasin porogurmeekokki-Raisan, sain loistovinkin maustamiseen: rakuuna. Ristin yllä olevan kuvan etualalla olevan poron Raisan rakuunaporoksi. Ihanaa! Tämä ansainnee oman pienen blogikirjoituksensa jossain vaiheessa, vaikkei valmistaminen monimutkaista ja aikaavievää ollutkaan. Myös poron takana oleva Waldorfinsalaatti ansaitsee oman juttunsa. Sienisalaattia oli kahdenlaista. Omenainen sienisalaatti oli virkistävä uusi kokemus, onneksi sitä saatiin herkkupöytään!
Kahvin kanssa, jälkiruoan statuksella, tarjoiltiin mustaherukka-suklaamoussekakkua. Oli hyvää, teen toistekin (vaikka valmistuksen loppuvaiheessa tapahtuikin pienimuotoinen katastrofi...josta myöhemmin lisää).

Ja oli niin mukavaa!!!! Kiitos vieraat ihanaiset! Ja eläköön vidzone ja vanhat muistot :)

6 kommenttia:

  1. Huomenta ehtoinen emäntä kera Armastuksen!

    Iso kiitos pikkujoulupaikasta ja ihanasta tunnelmasta sekä tietenkin suussasulavista herkuista! Emäntien emäntä olet kyllä ja sen verran astuin tontillesi, että tarjosin keksejä Tikellekin eli ei tainnu kukaan jäädä niistä herkuista paitsi :) Lohimössö tehdään juurikin noin ko mainittit.Mun mielestä salottisipuli passaa siihen parhaiten, ei liian hyökkäävä maku.

    Me ollaan jatkettu ruokaorgioita myöhäisellä aamiaisella (bageleita, kylmäsavulohta, munia, pekonia...) ja hymyissä suin muisteltu eilistä. Nyt virittyy täälläkin vidzone eikä mun tartte seuraavissa bileissä omia kaukosäädintä ;)

    Kiitos!

    Outi ja Jari

    VastaaPoista
  2. Voi sinä ihana, kiitos - ymmärsit tarjota niitä keksejä!

    VastaaPoista
  3. Onneksi me ollaan niin omatoimista porukkaa, sain keksejä, kiitos! Ja slurps, kaikki oli niin hyvää ja herkullista, kiitos kaikille kokeille! Ja glöginlämpöiset erityiskiitokset mainiolle emännälle ja isännälle! Never gonna give you up...:)

    Tiina

    Ps. Pitsan päälle kannattaa ripotella myös timjamia ja siis sitä oliiviöljyä ennen uuniin laittoa.

    VastaaPoista
  4. Timjami! Unohdin sen mainita, mutta onneksi sinä olit tarkkana. Nyt juuri aion marssia jääkaapille ja tarrata kiinni pizzapalaan.

    VastaaPoista
  5. Pororaisan poroa täytyy saada tehdä!
    Resepti esiin, resepti esiin, resepti esiin ... ...

    VastaaPoista
  6. Juu, tulee tulee... Kerään voimia sen kirjaamiseen, kun se on niin äärimmäisen monimutkainen ja vaikea resepti :))

    VastaaPoista