perjantai 27. huhtikuuta 2012

Kahden parsan patee

Kevään parsat ovat niin ihania, että niitä söisi vaikka kuinka paljon ihan simppelisti keitettynä. Minä olen toistaiseksi nähnyt kaupan vihannesosastolla vain vihreää parsaa, mutta tänään bongasin ensimmäistä kertaa valkoiset parsat. Tarrasin niihin kiinni hanakasti, sillä jo syksyllä merkkasin parin vuoden takaisesta Glorian Ruoka&Viini -lehdestä (3/2010) kahden parsan pateen, jonka massaan tarvitaan valkoista parsaa. Nippu vihreääkin parsaa pääsi mukaan. Muistelin, että tarvitaan myös ranskankermaa, mutta huomasin kotona ohjeen äärellä, että smetanaa pitikin olla. Hyvä tuli ranskankermallakin.
Alkuperäisessä ohjeessa vuoka oli ensiksi vuorattu pekonilla, jonka reunat oli massan vuokaan lisäämisen jälkeen käännetty massan päälle. Minun suuni ei oikein kovasti tykkää semmoisesta pehmeästä pekonista, jollaiseksi vesihauteessa kypsytetyn pateen pekoni jää. Ranttu mikä ranttu... Niinpä pekoni jäi laittamatta.

Pateen maku oli pehmeä ja mukavan parsainen. Mukana ollut vuohenjuusto (minulla oli Chavroux-merkkistä) ei lyönyt makuaan yli parsan, mutta antoi mukavan vivahteen pateen makuun. Myös parmesaani maistui hennosti.

Huomenna vien pateeta syntymäpäivälounaan alkuruuaksi, toivottavasti se maistuu ruokailijoille yhtä hyvin kuin meille esimaistelijoille. Parmankinkku on herkkua parsan kanssa, siksipä laitoin sitä maistiaisannostemme laidalle. Rapsakaksi paistetut pekoninmurutkin kävisivät lautaselle hyvin.
KAHDEN PARSAN PATEE (n. 10 annospalaa)

6 vihreää parsaa
1 kg valkoista parsaa
120 g smetanaa (tai ranskankermaa kuten minulla)
7 kananmunaa
3 rkl perunajauhoja
3 rkl raastettua parmesaanijuustoa
100 g vuohenjuustoa (esim. Chavroux)
1 rkl juoksevaa hunajaa
1 tl suolaa
n. 1 tl mustapippuria myllystä

(n. 350 g pekonia)

Lämmitä uuni 175 asteeseen. Pese parsat. Poista niistä puumainen tyviosa. Kuori valkoiset parsat (vihreitä ei tarvitse kuoria). Keitä vihreät parsat, mutta älä päästä niitä liian pehmeiksi. Keitä valkoisia parsoja hiukan pidempään. Ne saavat kypsyä vihreitä pehmeämmiksi, koska ne soseutetaan. Leikkaa parsoista nuput ja siirrä ne syrjään koristelua varten.

Nosta valkoiset parsanvarret kulhoon ja lisää joukkoon smetana / ranskankerma. Soseuta parsat sileäksi sauvasekoittimella. Lisää soseeseen perunajauhot, parmesaaniraaste ja vuohenjuusto, ja sekoita hyvin. Vatkaa kananmunien rakenne rikki toisessa kulhossa ja lisää ne soseen joukkoon hyvin sekoittaen. Mausta hunajalla, suolalla ja pippurilla.

Voitele pitkä vuoka (vetoisuus n. 1,7 l) voilla tai öljyllä. Jos haluat käyttää pekonia, asettele viipaleet tiiviisti limittäin vuokaan niin että niiden päät roikkuvat kunnolla vuoan reunojen yli. Ellet halua käyttää pekonia, kaada puolet seoksesta suoraan vuokaan, asettele vihreät parsat massan päälle ja kaada varovasti loppu massa vuokaan. Jos pekonisiivuja roikkuu vuoan reunojen yli, niin kääntele ne tässä vaiheessa parsamassan päälle siististi.
  


Keitä vedenkeittimellä vettä ja ota esille parsapateevuokaa suurempi uunivuoka. Nosta pateevuoka uunivuokaan ja kaada isoon vuokaan kuumaa vettä niin että vesi ulottuu noin 2/3 korkeudelle parsapateevuoan reunasta. Peitä vuoka foliolla (tämä vaihe minulta jäi tyystin huomaamatta). Paista pateeta uunin alatasolla 175 asteessa 1,5 tuntia.

Kypsä patee irtoaa hieman vuoan reunoista eikä hölsky, kun vuokaa heilauttaa kevyesti.

Anna pateen jäähtyä vähintään 15 minuuttia ennen kuin kumoat sen. Pateen voi tarjota haaleana tai kylmänä. Koristeluun voi käyttää parsannuppuja, yrttejä, oliiviöljypirskauksia, mustapippuria, parmankinkkua, rapsakoita pekonimuruja...
Ja hei, terävä veitsi takaa siistin leikkuupinnan!

5 kommenttia:

  1. Kotiharmi osaa todellakin kokata, mutta myös esteettinen puoli on hänellä erittäin hallussa! Opiskeluaikana asuttiin kimppakämpässä ja Kotiharmille nakitettiin ikkunanpesu, koska hän oli niin _taiteellinen_ :D

    Kaunis on annos!

    Outi

    VastaaPoista
  2. Olen monta kertaa katsellut tuota ohjetta G R&V-lehdessä ja aprikoinut samaa pekonireunuksesta. Nytpä voisikin rohkaistunein mielin ryhtyä kokkeilemaan, kiitos Kotiharmi!

    VastaaPoista
  3. Kiitos kehuista, rakkaat lukijat! Pateesta tuli kyllä nätti, vaikka vähän jännitti lopputulos.

    Outi, ikkunanpesua nakitellaan mulle yhä vielä vaan samoin perustein :))

    Rouva R: Minäkin mietin monta kertaa, että mitä tekisin pekonin kanssa, ja päätin lopulta jättää sen pois. Parsapateeta kannattaa todellakin tehdä. Se on tänään kerännyt kehuja useammalta ruokailijalta.

    VastaaPoista