Tein pitkästä aikaa syötävää "house sandwich" -nimisellä reseptillä, jonka olen löytänyt Timo Melton "Lupa nauttia" -kirjasta. Paahtoleipien väliin tulee broileria, katkarapuja ja hyviä makuja. Minä päätin terästää täytettä tuoreella chilillä ja onnistuin siinä määrin, että kävin kesken ruokailun pesemässä naaman. Tapahtumaketju oli seuraavanlainen: hain chilin puskasta, halkaisin sen ja poistin siemenet ja siemenkiinnikkeet, ja nostin ne peukalo-etusormi-otteella roskikseen. Pilkoin chilin ja panin pataan. Hetken päästä jo söimme ja chilin ihastuttava polte ruuassa kohotti pienen hien nenänpäähän. Ja silmäkuoppiin. Ja mitä tekee ihminen, jolla hikeä pukkaa? Pyyhkäisee sitä. Niin minäkin, ja pyyhkäisy tapahtui chiliä hipelöineellä sormella. Ei turhaan sanota, että silmänympärysiho on herkkä!!! Niinpä sitten kesken ruokailun kävin puhistusmaidolla pesemässä kasvojani. Toiset pesevät ruokailua varten kädet, minä näköjään naaman :)
HOUSE SANDWICH, 4 annosta
(minun muutokseni suluissa)
4 rkl voita (loraus öljyä)
400 g marinoituja broilersuikaleita
1 kuorittu, suikaloitu sipuli
100 g suikaloituja siitakesieniä
1 suikaloitu punainen paprika
2 hienonnettua valkosipulinkynttä
1 tl raastettua inkivääriä
2 rkl sherryä (1 tl sherryetikkaa)
1 rkl soijakastiketta
1 tl punaista chilikastiketta (harissaa)
(1 tuore chili silputtuna)
240 g katkaravunpyrstöjä
6 rkl raastettua parmesaania
2 rkl pinjansiemeniä, tai maa- tai cashewpähkinöitä
2 rkl hienonnettua tuoretta korianteria (1 rkl kuivattua persiljaa)
suolaa (en laittanut)
mustapippuria
8 viipaletta paahtoleipää
(lisäksi meillä oli salaatinlehtiä, tomaattia ja tuoreita herneitä)
Kuumenna rasva matalareunaisessa paistokasarissa (tai pannulla). Lisää broilersuikaleet, sipuli, siitakesienet ja paprika. Kuullota aineksia 6-10 minuuttia (eli kunnes broiskut alkavat olla kypsiä). Lisää joukkoon valkosipulinkynnet, inkivääri, sherry (-etikka), soija sekä chilikastike ja sekoita. Lisää katkaravut, puolet parmesaaniraasteesta, pinjansiemenet ja korianteri (persilja). Anna kiehahtaa ja tarkista suola. Mausta mustapippurilla.
Paahda leipäviipaleet. Pane lautaselle leipäviipale, lusikoi päälle broiler-katkaraputäytettä, ripottele pinnalle parmesaaniraastetta ja paina toinen leipäviipale päälle.
Ihailtavaa, että jaksat arkena työpäivän päällekin rätätä kaikkia tuollaisia sandwichejä! Syödäänkö teillä koskaan makkarakeittoa, einespitsoja tai purkkihernaria? Tai no syyään teillä, kyllä mää tiijän :) Mutta meneekö nyt uskottavuus gourmetbloggaajalla, jos menee paljastamaan, että joskus syö jalostajan hernaria :D
VastaaPoistaTäälläkin silmiä punoittaa ja kuumottaa, tosin eri syystä kuin siellä. Hui, se on karseaa kun chilisillä sormilla pyyhkäisee silmiä.
Meillä muuten ei ole hedelmän hedelmää niissä chileissä. Hyvin terhakoita ja hyvinvoivia ovat kyllä muuten.
Älä Outi ryökäle paljasta kaikkea mitä tiedät :) Pidetään lukijat siinä uskossa, etteivät kokit Saarioinen ja Jalostaja ole jalallaan astuneet meidän keittiöömme! Tunnustettava kuitenkin on, että Keittiömestari Hoo Koo Blöö pyrkii joskus seuraamme.. Ja sanovat gurmeekokit mitä sanovat, niin se on parasta ruisleivän päällä siivuina ja sinapilla silattuna.
VastaaPoistaTeidän talouteen raijjatut chilit ovat vähän myöhäisherännäisiä, joten ei oo takeita, että tuottavat hetelmää. Meilläkin osa vasta kukkaa pukkaa.
Popsi vitamiinia ja lepää, ystävä hyvä!
Auuuh! Mä olen kerran ruvennut chilikokkailun jälkeen laittamaan piilolinssejä silmiin, enpähän muuten tee samaa virhettä toista kertaa!
VastaaPoistaAhmija: Tuo on kyllä taatusti vielä viheliäisemmän tuntuista kuin ihon kuumotus! Tulee mieleen 90-luku ja kahdet piilarinesteet. Silloin joskus tuli tuikattua linssi silmään niin, ettei sitä ollut neutraloinut jälkimmäisessä ja johan kirveli.
VastaaPoistaMiten sen chilin kokonaisvaltaisen poltteen voikin suit sait unohtaa, vaikka sen tarkasti tietää ja siitä aina puhutaan??????