...parvekkeella. Chilien kasvatus se on kuulkaa mielenkiintoista puuhaa. Jännitysmomentteja riittää: itääkö siemenet, tuleeko vahingossa tapettua hennot taimet, kasvaako ne aikuisiksi, kukkiiko kasvit, tuleeko hetelmiä, mille ne maistuu ja niin eespäin. Kastelu ja lannoitus tapahtuvat täydellisen asiantuntemattomasti eli silloin tällöin. Kirva-armeija tuhottiin Puu-Tolulla - lähtivät viheliäiset!
(tässä huonossa kuvassa Bolivian Rainbow)
Tilanne on nyt aloittelevan chiliharrastajan mielestä hyvä. Osa kukkii ja osa tuottaa hedelmää, yksikään ei ole kuukahtanut. Valikoimassa on Bhut x Bell Pepper, Inca Red Drop, Bolivian Rainbow, Naga Morich, Belize Red sekä Aji Amarillo.
Muutoksen tuulissa on yksi
Hannelelta (kiitos!) saaduista yksilöistä, pitkänhuiskea chili numero 8. Bhut x Bell Pepper, kaiketi. (Pihalta lähtiessäni vielä muistin, kuka kukin kassissa olevista chilikomistuksista oli, mutta viiden minuutin pyöräily vaati veronsa ja vei muistin.) Puskassa roikkuu hassuja viher-oranssseja puikuloita, osa pulskia sormen pituisia, osa pienempiä. Yksi koko-oranssi on jo maisteltu, hyvä oli ja pieni potkukin kielellä tuntui. Ei maltettu ootella, että muuttuuko vielä punaiseksi... Siis chili, ei kieli.
Tämä se vasta hupaisa veikko on! Vasemmalla olevan chilin kannasta kasvaa siis kaksi paukuraa - tai toinen suikero, toinen paukura. Kyseessä on sama chili numero 8, jossa osa chileistä on jo väriä vaihtamassa. Eli kypsymässä, kuten jotkut ammattilaiset sanoisivat :)
Harrastus jatkuu. Ihanaa poltetta siis luvassa pitkin syksyä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti